Keskustelut Metsänhoito Sähkölinjan palauttaminen metsätalouteen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 87)
  • Sähkölinjan palauttaminen metsätalouteen

    Paikallinen jakeluyhtiö maakaapeloi leveän (näyttää 15-20 -metriseltä) linjan. Tarkoitus olisi purkamisen jälkeen metsittää linjakäytävä uudelleen. Kuuselle tai koivulle sopiva peltomainen maapohja.

    Asiassa askarruttaa linjan alla oleva läpipääsemätön miehen korkuinen pajukko juuristoineen. Ja lisämausteena vielä erittäin tiivis vattu+heinäryönä. Millä vehkeellä/aineella/menetelmällä tuon reilun hehtaarin alan maapohjan saisi edes jonkinlaiseen istutuskuntoon?

  • Gla

    Itse en usko, että pajusta olisi energiapuuksi. Meillä ei ole tekniikkaa sen korjuuseen ja mahtaako puskasta edes kuutioita kertyä. Ainakin 10-20 vuotta ajatusta on haudottu, mutta mitään ei ole näkyvissä. Ruotsalaiset ovat onnistuneet paremmin, mutta lieneekö paju tuossa muodossa kuin se sähkölinjalla kasvaa, Ruotsissakaan kilpailukykyinen menetelmä.

    Pajupuskaa muutettaessa metsäksi pitää pajuista päästä eroon heti alussa. Muuten on tuloksena loputon raivauskierre. Etenkin koivikossa niille riittää valoa kasvaa. Tiheässä kuusikossa puuston sulkeutumisen myötä elinvoima sattaa tyrhehtyä, mutta vaikka paju ei latvusten kanssa kilpailekaan, raivattava ne silti on. Moneen kertaan. Siksi itse ruiskuttaisin ensi kesänä puskat glyfosaatilla. Todennäköisesti yksi kerta ei riitä kaikkien nitistämiseen, vaan uusintakäsittely tarvitaan 2017. Toki luomunakin taimet saa kasvamaan, mutta se vaatii monen vuoden ajan jokavuotisen raivuun, eikä paju silti häviä.

    Glyfosaatin käytön puolustukseksi voidaan sanoa, ettei se normaaliin metsätalouteen yleensä kuulu. Eikä sähkölinjan muuttaminen metsäksi jokapäiväistä metsätaloutta edusta.

    jees h-valta

    Onpas Glalla taas rankkaa olemattoman pajupuskan nitistämiseen. Ite raivaan nyt ojanpientareita haavikon alta toistamiseen vaikka haavikko on kasvanut siinä jo vuodesta 2000. En oikein käsitä miksi ihmeessä sitä pientä pusikkoa niin kovaa pitää vainota kun se ei yhtään hiukkaakaan muun puuston kasvua estä. Päinvastoin, monen pajupuskan juuressa oli terhakka kuusen taimi tai jopa pari-kolmekin.

    reservuaari-indeksi

    Hyöteikkö:
    ”Tuli vain mieleen että eiköhän se linja-alue ole edelleenkin jakeluyhtiön hallinnassa. Olipa kaapeli sitten ilmassa tai maan alla. Selvinnee paremmin kun ottaa yhteyttä hallinnanomistajaan.”

    Ei ole. Se ”hallnnanomistajuus” kuulemma lakkaa olemasta kun purkavat linjan pois. Maakapeli ei noudata entisen linjan reittiä. Kertoivat kyllä että olisi hyvä jos ei kovin syvältä kynnettäisi niiden maakaapeleiden päältä. En tiedä mihin syvyyteen ne oikeasti laittaa piuhat.

    Sitäpaitsi ei se hallinnanomistajuus” oikein tuossa mitään muuta raekoita kuin että se maa on (mitättömällä) vuokralla. Olisi siin saanu taimia/joulukuusia/mitä vaan touhuta, koko ajan jos ei piuhoja olisi vaurioittanut. Esim. kelkkareittien sijainnista päätin piuhojen koko elinajan minä, maanomistajana. Toki sallin sen linjan alla, Ei se omistusoikeus sähköyhtiöllä koskaan ollut.

    raivuri

    Ei kai tuo nyt kovin erikoinen tapaus ole. Uudistaisin menetelmällä, jota käytän lehtomaisilla lahokuusikoilla. Työtä on jonkun verran, mutta hyvän metsän saamisen todennäköisyys on tuossa suurempi koivulla kuin kuusella, koska kuusen hidas alkukasvu antaa pajulle mahdollisuuden ja loputon raivauskierre on alkanut.

    Sahalla suurimmat nyt pois. Reipas ja isosti tehty mätästys. Koivun taimia 1200 kpl ja muuten antaa tulla mitä tulee. Rehevä pohja, joten lisätäytettä olisi luultavasti tulossa reippaasti. Istutuskoivuille jonkinlainen valikoiva reikäperkaus 2-3 vuoden iässä, jottei paju voita niitä. 7 vuoden iässä sitten taimikonhoito.

    Lopputuloksena todennäköisesti jotakin tällaista: 1100 istutuskoivua, 200 luonnon rauduskoivua, 200 hiestä, 100 haapaa, 100 kuusta ja 50 mäntyä. Eli hyvin kasvava sekakoivikko, joka on ensimmäisen harvennuksen jälkeen lähes puhdas, tukkia tuottava rauduskoivikko.
    Merkittävä hirvivaara toki muuttaa asetelmia.

    Gla

    Jees, kun vastassa on läpipääsemätön pajupusikko, mielestäni siitä kannattaa ottaa niskaote heti alussa. Sinäkään et raivaamista halua turhaan tehdä, joten kun itsellä on mahdollisus asioihin vaikuttaa, tarve raivaamiselle kannattaa minimoida. Vaikka kasvatettavan puuston latvat olisikin pajujen yläpuolella, viimeistään harvennus vaatii taas raivausta. Mitä vähemmän pajua siinä vaiheessa on, sitä nopeammin raivaus käy. Ja jos ensiharvennusta varten joutuu paljon pajuja poistamaan, raivattavaa riittää jatkossakin.

    harrastelija

    Takavuosina pajun kanssa otettiin yhteen, kun yritin metsittää jo vuosikymmeniä pajuttuneen pellon.
    Alaa oli n. 4 ha ja läpipääsemättömänä varsinkin hirville otollinen olopaikka.
    Erääseen sarkaan oli jäänyt aukko, jossa säännöllisesti iltahämärällä ihailtiin hirvilehmää.

    Suunnitelma oli yksinkertainen, hankin uuden raivaussahan jolla ajattelin raivata pajua ja muuta lehtipuuta kasvavan alueen.
    Raivaaminen ei kuitenkaan oikein sujunut, koska pöheikkö oli liian järeää, joten kaadoin kaikki nilkasta poikki moottorisahalla.

    Tuttu metsäkoneurakoitsija kokosi ajokoneella luokonaan olevan energiapuun kasaan tien varteen. Siinä meni monta päivää.
    Soitin energiayhtiölle, että voisiko kasan hakettaa?
    Vastaus oli, että vähintään rekallinen pitäisi puuta olla.
    Haketettaessa kuutioita löytyi n. 300.

    Seuraavaksi tuttu mv ajoi traktorilla vesakkomyrkyn ja alue mätästettiin.
    Kuusen taimet istutettiin. Heinän kasvu oli kuitenkin valtavaa. Sen kanssa en pärjännyt. Osittain syynä oli ajan puuta ja ehkä laiskuukin, koska leipätyö oli silloin etusijalla.

    Alueelle tuli kumminkin hieskoivua kohtuullisesti, kuusitus meni osin mönkään. Loppujen lopuksi osayleiskaava ylsi alueelle ja nyt se on tonttimaana.

    Timppa

    Siis mikä meni Harrastelijalta pieleen? Olisi pitänyt kaiketi yrittää koivua. Se olisi kenties pärjännyt heinän kanssa. Viisaammat voivat ottaa kantaa siihen, että olisiko myrkytys haitanut istutuskoivujen kasvua.

    Uudistettiin vanha lehmien metsälaidun koivuilla. Paikoin tuli siihenkin hurjasti heinää, mutta isoilla mättäillä koivu kyllä pärjää.

    Aloittajan tapaukseen. Siitähän voisi tehdä tieteellisen tutkimuksen. Puolet linjasta alkaisi kasvattaa luontaista koivua aluksi aika tiukassa. Koivut kaataisi ehkä 30-vuotiaina. Tukkiahan niistä ei tule, koska kaikki ovat lähteneet kannoista kasvamaan. Puolet uudistaisi kuuselle. 30 vuoden kuluttua laskisi kulut ja tulot. Voisi kertoa sitten, kumpi oli edullisempi vaihtoehto.

    Jätkä pätkät

    Avaajalle vastaisin, että kemiallinen torjunta on ainoa keino joka tepsii. pajukossa ei taida olla havupuiden taimia, jotka kyllä kestäisivät elokuulla ruiskuttamisen.
    Sopivalla tuulella UTU-ruiskulla nopea, halpa ja helppo keino.
    Roundup tappaa juuretkin.

    lastunraapija

    Hoitelen saaressa olevaa 440 V sähkölinjan paikkaa. Ennen oli ilmajohto, jonka sähkölaitos korvasi maakaapelilla. Avolinja kulki palstan rajalla, kaapeli kaivettiin sitten metrin meidän puolelle. Maasto linjan päällä tasoitettiin maitokärryraitiksi. Sitten naapurin tontilla tehtiin hakkuita ja ajokoneen kuski lähtikin viemään puut tämän maitokärryraitin kautta. Kone upposi tietysti pehmittyneeseen maastoon melko lailla ja tuhosi tasoitetun uran. Kuski huomasi silloin virheensä ja raivasi uuden uran puuston myyjän palstan läpi lopuille puille. Jälki sähkölinjalla oli ikävää, kun saareen on tuhottoman kallista hankkia urien korjausta. Kenen olisikaan ollut vastuu, jos kaapeli olisi tässä touhussa katkennut? Ilmeisestikin ajokoneen kuskilla, kun paineli naapurin palstalla? Mutta sama vastuukysymys tulee myöhemminkin, jos annetaan puiden kasvaa uralla ja aikanaan koneet möyrivät tai myrsky kaataa isoiksi kasvaneita puita juurineen. Kuka muistaa silloin tarkalleen kaapelin paikan ja kuka silloin maksaa viulut, jos kaapeli vahingoittuu?

    jees h-valta

    Ei sitä kaapelia aivan noin matalaan sentään laiteta että ajamalla sitä vioitetaan. Niin syvälle ei kone kyllä järjellä ajaen uppoa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 87)