Nokia suunnitteli aivan tosissaan polttokennolla toimivia kännyköitä ja tietokoneita.
Mulla oli tuttuja useita Nokian R&D osastolla. Eikä siellä todellakaan panostettu TOSISSAAN vetykännyköihin. Hyvin pintapuolisesti todettiin, ettei ole järkeä vielä tässä vaiheessa.
Vuonna 2030 ei löydy koko maasta yhtään semmoista voimalaitosta/lämpölaitosta joka käyttäisi turvetta, ei jyrsinpolttoturvetta eikä palaturvetta. Ei sähkön eikä lämmöntuotantoon eikä varsinkaan niiden yhteistuotantoon, sen sijaan monen kaupungin ja kunnan kaukolämpö tehdään huhtikuusta lokakuulle pelkällä sähköllä.
Nokialla oli töissä fiksuja ihmisiä. Huomasivat pian vetypuhelimen toivottomaksi ja luovuttivat. Vetyyn ei taida uskoa enää muut kuin politiikan broilerit joita on nimitetty ministeriksi.
MJO. Sinne muodostuu muutenkin, vaikka turvetta ei nosteta. Turvesoilla voi olla kymmenien metrien ja tuhansien vuosien turvekerros, jota syntyy joka vuosi lisää.
Suomen soiden keskipaksuun on 1,45 m ja kasvu ylöspäin keskimäärin 1 mm ja tästä voi laskea, että suurin osa Suomen turpeesta on muodostunut viimeisen 2000 vuoden aikana.
Tietenkin on olemassa 10 000 vuottakin vanhaa turvetta jonkun suon pohjilla, mutta sitä on vain muutama prosentti.
Köyhä olen, mutta huomenna en hytise kylmissäni. Puuta pannuhuoneen uuniin, puuhellaan ja leivinuunin. Olikohan se kiertovesipumppu 13 w tehoinen, siinä main kumminkin. Saa taas illalla katsella vaimoa vähissä vaatteissa, niin lämmintä meillä köyhässä kodissa on. Ei tarvitse sen palelemisen vuoksi lähteä Kanarialle ripuloimaan.
Sanoisin, että turve tulee olemaan vihreän vedyn vaihtoehto.
Tuulisähköllä tuotettu vety on liian kallista säätövoimaa verattuna lämpölaitoksissa käytettäviin puuhun ja turpeeseen. Näitä lämpölaitoksia tarvitaan tuottamaan tuhkaa metsien sivubiomassoista, joista saadaan halpaa tuhkalannoitetta suometsien lannoittamiseen.
Visio olisi, että tuhkalannoitta riittäisi 100 000 hehtaarille vuosittain 30 vuoden vaikutusajalle, joka tarkoittaisi, että 3milj.hetaaria metsiää kasvavia ojitettuja soita olisi ikuisessa lannoitekierrossa, joka antaisi 6 ..9 milj-m3 lisäkasvun Suomen metsien kasvuun.
HS: Saksan talous kärsii käytännössä edelleen vuoden 2022 energiakriisistä. Talouden kivijalka, teollisuus, on erittäin energiavaltaista, ja energia on maan teollisuudelle yhä paljon kalliimpaa kuin kilpailijamaille. Sähkön ja kaasun hinta on Saksassa edelleen lähes kaksinkertainen vuoden 2019 tasoon verrattuna.
-Mikähän täällä Suomessa mahtaa olla, kun joka päivä kehutaan miten on sähkö halpaa, mutta talous pysyy kuitenkin sukelluksissa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään