Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähkö ollut Suomen alueella Nordpoolissa jo muutaman päivän lähes ilmaista ja huomenna myös – syynä se kun Suomessa ja Ruotsissa tuulee. Tästä voidaan päätellä että jos Suomessa olisi 3000 MW lisää säästä riippumatonta perusvoimakapasiteettia, niin energia olisi pääosan vuodesta erittäin kohtuuhintaista. Mutta ei, tuulivoimaa sen sijaan on tulossa aina vain lisää, mikä takaa että kiskurihintoja esiintyy jatkossakin.
En ymmärrä leonen logiikkaa. Olen seuraillut sähkön pörssihintoja ja ainakin minun havaintojeni mukaan sähkö on halvinta silloin, kun tuulivoimaa on reilusti. Perusvoimaa tarvittaisiin kyllä lisää. Kohta Loviisan molemmat voimalat ovat toiminnassa. Olkiluoto 3 sesoo kohta ja olisi hyvä, jos tuulisi reilusti muutaman viikon.
Et ymmärrä logiikkaa mutta kirjoitat samat asiat uudelleen? Totta kai sähkö on halpaa kun tuulee sillä tuulivoimaa on ylirakennettu, siitähän se osaltaan kertoo. Ja koska tuulivoimaa on tulossa aina vain lisää, niin silloin ei uskalleta investoida säästä riippumattomaan perusvoimaan.
Tuloksena siis ollaan enemmän tuulivoiman varassa ja se takaa että sähkön hinta pysyy korkealla ainakin talvella.
Jos perusvoimaa on jo 50% yli keskimääräisen tason, siihen on investoitu paljon. Vuodesta 2007 sähkön käyttö on vähentynyt yhden ydinvoimalan verran. Tällä kulutustrendillä OL3 investointia ei olisi tehty. Meidän säätövoima on Pohjoismaista vesivoimaa, ilman Saksan hölmöilyä, Pohjoismaissa olisi runsaasti ylimääräistä sähköä. Suomi vie kokoajan sähköä Baltiaan. Miksi eivät rakenna omia voimaloitaan.
Kohta sähköä on ylimäärin markkinoilla, kun teollisuuden rattaat pysähtyy, se on tapahtunut aiemminkin normi olosuhteissa hyvin nopeasti. Nyt voi vain kuvitella laman syvyyttä, jos sota ei puolessa vuodessa lopu, tulee kaaos. Aika naurettavia puheita sähköpulasta, sitä ei tule, hintaruuvi iskee huippukulutukseen. Jos sähkö maksaa euron kWh, ei sillä sahata eikä höylätä. Valtion ei pidä missään tapauksessa lähteä tukemaan teollisuuden sähkön hintaa, se on silke vähennyskelpoinen kulu samoin maataloudelle. Maataloudessa on 4000 ylimääräistä karjatilaa kuluttamassa energiaa, ne vähenevät liian hitaasti.
Meillä ei sähköpörssi ja syöttövelvoitteet ohjaa tarpeeksi toimintaa. Usassa tuulivoimaloiden yhteyteen rakennetaan varavoimaloita ja suuria akkuvarastoja, siellä voidaan myydä tasaisemmin ja paremmilla katteilla. Meillä puhutaan kantaverkon kestokyvystä, mutta vähempi akkuvarastoista, onkohan valtion vetyinfra visiot jarruttamassa akkuvarasto investointeja.
Usassa Wärtsilä tekee paljon kokonaisvaltaisia säätövoimaratkaisuja tuulivoimaloiden yhteyteen. Suomessa kuitenkin vähäiset projektit taitaa olla jonkin ulkolaisen toimijan virityksiä. Voi tietysti olla että jenkkien halpa kaasu ja Wärtsilän projekti osaaminen huoltopalveluineen kohtaavat, kun taas Suomessa varavoimalat eivät pienien tuulipuistojen yhteyteen kalliin kaasun kanssa sovellu. Mutta akkuvarastot pitäisi markkinaehtoisesti olla järkevä ratkaisu, kun tuulisella kelillä tuulisähkö on sähköpörssissä ilmaista.
”Maataloudessa on 4000 ylimääräistä karjatilaa kuluttamassa energiaa, ne vähenevät liian hitaasti.”
Kovat ovat Tolopaisen aamulääkkeet. Jos nuo 4000 karjatilaa vielä lopetetaan, niin eipä niitä sitten juuri enää olekaan sähköä kuluttamassa. Tähän asti lopetustahti on ollut tuhat tilaa vuodessa. Käyköhän tässäkin asiassa niin, että Tolopaisen jutut kääntyvät kohta 180 astetta.
Akkutekniikka ei vielä ole tarpeeksi kehittynyttä ja halpaa, että sitä voitaisiin kannattavasti käyttää niin suurissa yksiköissä, joilla olisi merkitystä sähköntuotannon tasauksessa. Ainoa hyväpuoli tästä sähköautohömpästä on ollut se että akkuteknogian kehittämiseen on satsattu viime vuosina rutkasti rahaa. Tästä hyötyvät kaikki akkuja käyttävät alat, kästyökaluista sähkön kulutuksen ja tuotannon tasaamiseen.
Siellä saattaa siintää tulevaisuus, jossa omakotitalo ja maatilakohtaiset agregaatit käyvät tarpeettomiksi, kun akusto ja invertteri systeemit ovat halvempia ja automatisoitavissa niin, että käyttäjä huomaa olevansa varavoiman perässä, vain erillisestä sitä osoittavasta ledistä olohuoneen infopaneelissa.
Tästä saattaa kuitenkin olla vielä melkoinen matka valtakunnalliseen sähkön tuotannon tasaukseen akustoilla.
Halpaa sähköä voidaan vielä tällä hetkellä akustoja tai vetyä halvemmin varastoida vesivoimaan. Tarvittaisiin pumppuvoimaloita jotka pumppaavat vettä padon yläpuolelle halvan sähkön tunteina ja laskevat sitä turbiiniin kalliin sähkön tunteina. Kaupungeissa halvalla sähköllä voisi lämmittää vesivarastoja joista sitten puretaan kaukolämpöä.
Tolopainen, muista 1860-luvun nälkävuodet. Niistä suomalainen suomaan kansa oppi että niillä maatiloilla joilla oli karjaa, kärsittiin vähemmän nälkää kuin niillä tiloilla joissa oltiin pelkän leipäviljan varassa. Nurmi nimittäin kasvoi myös hallaisina vuosina, ja ihminen ei edelleenkään voi syödä nurmea. Karjatila on lisäksi hyvä kiertotalousyksikkö, kun se tuottaa paitsi osan lannoitteistaan myös osan polttoaineistaan. Molemmat hyviä kriisiaikoina.
Tuulivoiman vaatiman, perinteisen säätövoiman tarvetta liioitellaan. Taustalla on ilmeisesti näkemys kulutuksen joustamattomuudesta. Kyllä euro on tehokas konsultti tälläkin rintamalla. Sähkön tuotantopuolelle säätövoimakapasiteetin lisääminen on hidasta. Jonkin verran vesivoimaloiden käyttö kylläkin tehostuu, kun pidemmillä, vakaan tuulivoiman tilanteessa voidaan täyttää vesialtaita, kuten nyt tapahtuu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Nopeinta kehitys on kuluttajapuolella. Uusia käytön ohjaustapoja voidaan polkaista käyttöön nopeasti. Osaahan jo käytetään (esim ajastettu käyttö) tai voitaisiin käyttää vaikka heti, jos halutaan. Pörssisähkökin lisääntyy, mikä lisää huomattavasti kulutuspuolen ”säätövoimaa”.
Kaikesta päätellen myös aurinkopaneelilla voi latailla sähköauton akkuja. Vai miten selitätte sen, että on muutamia automalleja, joissa on esim katto päällystetty aurinkokennoilla?
Onko kyseessä Super.Hyper kennot, jotka tuottavat virtaa niin, että autolla voi aurinkoisina päivinä ajella loputtomiin ilman, että akusto tyhjenisi?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään