Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Esim aiemmin esittämäni Raahen terästehdas myydään saksalaisille ja terästä sitten viedään Saksaan. Vedyn tuotanto terästehtaan kylkeen tasaussäiliöineen.
Raahen tehtaan omistaa SSAB, eli käytännössä ruotsalaiset osakkeen omistajat. Ei ME persaukiset myydä mitään.
Yksityinen yhtiöhän SSAB on. Mielessäni oli, että Saksan teräsyhtiöiden ja SSAB:n voisi kannattaa yhdistyä ja saada näin leveämmät hartiat hiilivapaan teräksen tuotantoon. Näin myös markkinakanavat Saksaan olisivat kunnossa. Hiilivapaan teräksen tuotanto vaatii niin paljon tuulisähköä, että sähkön siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä pitää moninkertaistaa. Teräksen ostajiakin pitää saada sitoutettua hommaan, muuten menee räpeltämiseksi.
Teräksen tuotanto vaatii sähköä niin paljon, että yksityisten kuluttajien hinta tulee moninkertaistumaan. Hiilivapaan teräksen tuotanto vaatii muutakin kuin vetypelkistystä. Sellaisen täysin hiilivapaan teräksen tuotanto on mahdoton yhtälö. Toki tilanne voi olla parempi kuin nykyinen. Kuitenkin viherpesua kaikki tyynni.
Tarkoittaako Nostokoukku teräksen vai sähkön kuluttajahintaa? VTT:n selvityksen mukaan vetypelkistetty teräs on 20% kalliimpaa kuin normiteräs.
Sähkö taas myydään markkinahintaan. Tuskin teollisuus pystyy ostamaan sähköä markkinoilta murto-osalla kuluttajien hinnasta. Vetypelkistys tietysti vaatii rinnalleen reilusti yritysten omaa tuotantoa (merituulivoimaloita).
Dragin ehdotus EU:n investointirahastosta voisi saada kannatusta Suomessa, jos sen osarahoituksella vauhditettaisiin vetypelkistetyn teräksen tuotantoa Suomessa ja Ruosissa. Mukana tietysti merituulipuistot ja isot sähkölinjat Suomen ja Ruotsin välille.
Odotellaan nyt vielä pari vuotta SSAB:n kokemuksia Ruotsin vetypelkistyksestä.
Jotain tarttis kuitenkin tehdä. Viime vuonnakin Suomen sähkönkulutus hieman laski, mikä osoittaa, että hissukseen vain näperrellään. Jotakin merkittävää pitäisi saada aikaan. Muuten ei tästä suosta nousta.
Sähkön kuluttajahintaa tarkoitin. Teollisuus saa sähköä halvalla, jonkun on investoinnit maksettava. Ja kukapa muukaan kuin yksityinen kuluttaja. Siksi sähkön hinta moninkertaistuu yksityisille.
Kunhan sota Ukrainassa loppuu niin ukrainaan tehdään uusiutuvaa energiaa EU tukiaisilla kuin viimeistä päivää. Sinne mahtuu tuulimyllyä ja aurinkopaneelia ja kovasti tuettuna se kannattaa. Myrkyn vihreää terästä alkaa Ukrainasta tulemaan. Siellä on malmia ja terästeollisuutta jota täytyy vain moternisoita.
Rukopiikki on oikeassa. Ennen sotaa Ukrainan viennin arvosta 27,5 % tuli raudasta ja teräksestä sekä muista mineraalituotteista 11,1%. Potentiaalia olisi myrkynvihreään teräkseen, eikä tarvitse rahdata pellettejä maasta toiseen. Kannattaa purkaa suomalaiset tuulitötteröt ja viedä sinne kierrätettäväksi.
Sähkö niin halpaa että ei paljon puuta pala esim keljonlahti Jyväskylä joka on tehty sähköntuotantoon, monessa muussa sama homma, näillä hinnoilla kaukolämpökin kannattaisi tehdä sähköllä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään