Paras keino säästää sähköä olisi, että mahdollosimman moni laittaisi paneleita, tuuligeneraattoreita ym sähkön tekolaitteita ja tuottaisi sähköä verkkoon pörssihinnalla.
Eipä aikaakaan, kun tuottaja kyttäisi pörssihintoja ja huomaisi, että :”Tälläkin hetkellä tienaan pörssihinnalla nniin – ja niin paljon – Hip hei hurraa!” Ja näin ollen hän ei käytä sähköä käytännössä lainkaan verkosta, vaan tuottaa kahvinkeittimeensä ja Mikroonsa sähkön agrikaatilla. ja nopeasti. Tupa lämpiää puuhellalla tai takalla, vaikka puut pitää ostaa jne. Nuukuus ja ahneus samassa persoonassa tuottaa hienon lopputuloksen.
HS jutussa oli siis Satu Hassin maalämpötalossaan käyttämiä älykkään kulutuksen ratkaisuja joita ohjaa hänellä Optiwatti. Esimerkiksi huonekohtainen lämpötilan säätö, alhaisempi lämpötila poissa oltaessa, lämmittämisen keskittäminen yöaikaan.
”Hänen mielestään tehtävä kuuluisi sähköyhtiöille: niiden olisi jo vuosikausia sitten pitänyt alkaa tarjota automaattiseen kulutuksen säätelyyn sopivia sopimuksia ja teknisiä ratkaisuja, jotka olivat jo olemassa ja joiden ei tarvitse maksaa paljon. Näitähän pitäisi suorastaan tyrkyttää, Hassi sanoo.
Kuluttaja voisi esimerkiksi antaa sähköyhtiölle luvan kytkeä sähkölämmitystä pois päältä yksittäisten kalliimpien tuntien aikana. Asiaa ei tarvitsisi ajatella, eikä eroa lämpötilassa huomaisi, mutta sähkölasku pienenisi. Samalla tavalla voisi ohjata myös lämminvesivaraajaa tai sähköauton latausta.”
Kovin on Hassilla heikot tiedot, tehonrajoitussopimuksia tarjottiin 80-luvun lopulla. Silloin yösähkö oli myös halpaa. Sähkölaitokset ovat luopuneet kulutuksen ohjailusta.
Jo kuusikymmentäluvulla oli Helsingin kaupungin sähkölaitoksella verkkokäskylaitteella ohjattavat yösähköt käytössä. Kaupunki sitoutiui antamaan asiakkaale yösähköä määrätyn tuntimäärän vuorokaudessa. Keskusvalvomolla oli mahdollisuus kytkeä eri alueitten yösähköt eri aikoina päälle. Valvomo käytti hommaa hyväkseen myös siten että se pani sopivan määrän yösähköjä päälle ruokatuntimontun ajaksi, kun firmoilla koneet pysäytettiin ruokatunnilla. Ei tarvinnut lämpövoimalaitoksia säätää edestakaisin.
Jotkut sähköyhtiöt, muistaakseni myös Fortum, ovat tarjonneet ns. virtuaalista sähkövarastoa/säästöä. Ts. asiakas sitoutuu tiettyihin säästötoimiin korkean kulutuksen aikana ja saa vastineeksi hiukan halvemman hinnan. Helppo valvoa etäluettavien mittareiden kautta.
Julkinen sektori näyttää muuten osallistuvan huonosti sähkön säästöön. Esimerkiksi katuvalot jäähallit uimahallit, muut julkiset tilat ?
Sähkön hintaan vaikuttaa kellonajan lisäksi säätila, ties vaikka enemmän kuin kello. Lisäksi aina jotain sattuu ja tapahtuu, ydinvoimaloita ja rajalinjoja huolletaan jne. Elikkä yösähkötariffeja paremmin ainakin sähkön myyjille sopii paremmin pörssisähköhinnat.
Yöllä menee vähemmän sähköä ja tämä on näkynyt varsinkin viime aikoina hyvin reippaana erona sähkön päivä- ja yöhinnassa. Nuo viimeiset megawatit mitä kuluu tällöin vähemmän on tarkoittanut kalleimman tuotantomuodon pienempää osuutta, joka nykysäädöksillä romahduttaa pörssisähkön hinnan. Mikäli menet tarkastelemaan spot-hintoja niin vuorokauden edullisimmat tunnit löytyvät normaalisti klo 00-06 väliltä.
Tuo hintaero yösähkön ja päiväsähkön välillä on aika pieni kiinteillä sopimuksilla. Kuluttajana parempi melkein olla pörssisähkö varsinkin jos kykenee keskittämään kulutusta yöaikaan.
Sensijaan yhtiöt voisivat myydä yösähkön välillä 22-7 selvästi nykyistä halvemmalla jos se kerran sellaista on. Nyt ero omassa sopimuksessani on melko pieni, 17%.
Ei kyllä jaksakaan, ainakaan vanhan sopimuksen kuuden sentin hintaan. Nyt vaikuttaa sähkö olevan kiinteällä alkaen 30 senttiä ja kylmemmillä ilmoilla sitten mitä tahansa.
Sähköfutuurit näyttävät aikaa jyrkkää alamäkeä jo keväälle. En taida nykyisillä hinnoilla ainakaan mitään määräaikaisia alkaa ottamaan. Tulevana kesänä saa varmasti jo järkevämpään hintaan
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.