Eikos joku kuuluisa ruotsalainen sotapäällikkökin todennut aikanaan että suomalaiset johtajat on arvaamattomia: voivat paeta voiton hetkellä tai pinnistää voittoon epätoivoisessa tilanteessa…
Numppi, ihan ensiksi, älä alennu näiden reva-Kertujen ja muiden kevytnimimerkkien tasolle, et saa heistä mitään lisäarvoa. He eivät halua koskaan aidosti keskustella, vaan pelkästään häiriköidä palstalla. Jos katsot heidän keskusteluhistoriaansa, huomaat varmasti saman asian.
Sitten tähän teollisuuden sähkösopimuksiin sähkönkäyttöön. Ne eroavat aika paljon kuluttaja-asiakkaiden sopimuksista. On aivan totta, että monilla laitoksilla on kiinteitä hintasopimuksia itse sähkön suhteen, mutta siirtopuolella tilanne on kuormitusmaksuineen monimutkaisempi, koska teollisuuden kulutusmäärät voivat vaihdella suuresti ja samalla luonnollisesti siirtolinjojen kuormitus. Teollisuus itse pyrkii näitä kuormitushuippuja leikkaamaan siihen kehitetyllä tekniikalla. Teollisuudella voi olla myös omia siirtolinjoja. Siinä olet aivan oikeassa, että sama tuotantolaitos voi käyttää kiinteähintaisen sähkön lisäksi myös pörssisähköä.
Sähköä kuluttajille välittävät yhtiöt joutuvat arvioimaan, kuinka paljon sähköä heidän asiakkaansa tarvitsevat seuraavana päivänä. Tämä luku voi muuttua, jos kuluttajien käyttäytymisen ennustamisessa ei onnistuta.
Keskeinen tekijä, joka vaikuttaa yksittäisen asiakkaan päätökseen käyttää sähköä, on sähkön hinta. Sitä, kuinka voimakkaasti kulutus reagoi sähkön hintaan, kutsutaan sähkön kulutuksen hintajoustoksi.
Sähköpörssiin tarjouksia tekevä yhtiö joutuu luonnollisesti ottamaan huomioon myös sen, miten heidän asiakkaidensa kulutus reagoi sähkön hintaan. Tällä kertaa se ei onnistunut. Hintajouston kokoluokan arviointi meni pieleen.
Perjantaina suomalaisten sähkönkulutus laski huomattavasti ja sähkö riitti hyvin. Lisäksi päivän sisäisellä markkinalle saatiin lisää kapasiteettia käyttöön. Esimerkiksi Fingridin oma ennuste sähkönkulutuksesta meni paikoin lähes tuhat megawattia yläkanttiin.
Ostotarjouksia sähköpörssiin tehneet yhtiöt joutuivat kuitenkin ostamaan sovitulla kalliilla hinnalla. Ne ennustavat väärin ja se tuli heille todella kalliiksi.
Perjantain hinnat tulivat kalliiksi myös niille kuluttajille, joilla on pörssisähkösopimus.
Kun sähkön tuotannossa on monopolistiset markkinat, sehän tietenkin näkyy yhä röyhkeämpänä sähkön hinnoitteluna. Perjantaina sähköenergian vuorokauden keskihinta oli 1.1€/kWh. Sähköpulasta ei ollut mitään vaaraa, eikä v 2016 tehtyä kulutusennätystä tietenkään noilla hinnoilla rikottu, sehän olisi ollut täysin järjetöntä, kun teollisuuden on erittäin helppo joustaa kulutuksessa. Pörssisähkön hintahuiput ovat nousseet sitä mukaa mitä enemmän sille on saatu maksavia yksityisasiakkaita. Tyhmyydestä sakotetaan. Takavuosina pörssisähköä käytettiin hyvin vähän yksityistalouksissa, koska määräaikaiset sopimukset olivat huomattavasti edullisempia, vaikka jotkut väärät profeetat yrittävät muuta väittää. Kuuluu samaan sarjaan alv:llä ansaitsee rahaa.
Nykyinen hallituskin alkoi askarrella jonkin rokulipäivän kimpussa. Ja unohti todelliset suuriin massoihin vaikuttavat sähkömarkkinat. Mykkänenkin seuraa sivusta huuli pyöreänä ja puhuu pörssisähkön puolesta kuin huutokauppakeisari omista rihkamistaan. Alkaa nykyisen hallituksen aikaansaannokset olla yhtä tyhjän kanssa. Eikö mikään hallitus saa Forttumia kuriin ja meri Porin hiilivoimaa tuolille.
Pörssisähkö yhdistettynä suureen tuurisähkön tuotanto-osuuteen teki Suomesta Euroopan epävakaimman maan sähkön kuluttajahinnan vaihtelujen suhteen. Vaihtelujen tasaamiseen osallistuvat nyt ihmisten asunnot ja jatkossa myös sähköautot. Latausasemat mahdollistavat tarvittaessa myös sähkön johtamisen autojen akuista takaisin verkkoon. Todennäköisesti jatkossa myös asuntoja tullaan varustamaan sähköä varastoivilla akuilla, eli rakennuskustannukset jatkavat tältä osin nousuaan. Ministeri Mykkänen on täysin oikeassa siinä, että Suomi tarvitsee lisää sää- ja vuodenaikavarmaa energiantuotantoa, ja käytännössä se on ydinvoima. Energiapuu tarvitaan jatkossakin vähintään nykyiset määrät tuottamaan kaukolämpöä ja osaltaan myös sähköä.
<p>Se on vaan semmonen homma että kun sellusuhdanne kääntyy nousuun niin kuin nyt alkaa näyttää ei kaikille riitä sitä puuta, kuitupuuta ja huonoa tukkia kun palaa nyt sitä vauhtia. Suomessa tarvitaan paljon lisää kaikkea sähköntuotantoa varsinkin uusiutuvaa eli tuulta ja aurinkoa. </p>
Ensimmäiseksi on huolehdittava riittävästä säätövoimasta, toiseksi riittävä siirtokapasiteetti varmistettava ennen kaikkea Ruotsiin. Kemijoki Oy luopui tärkeästä vesivoimala hankkeesta pohjoisesta vuosikymmenien valituskierteen jälkeen kustannusten samalla karatessa. Poliittiset päättäjät ovat tuurisähkön sokaisemia, muutakin kaivataan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 4,151 - 4,160 (kaikkiaan 6,859)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.