Kyllähän niitä pidempiä yli -30 asteen pakkasjaksoja oli ainakin täälläpäin myös 2000-luvulla. Asia jäi mieleen, kun sen aikaisen autoni mittari näytti koko viikon -30 astetta, ennen kuin selvisi, ettei se osannut näyttääkään suurempia lukemia! Työkaverit sitten valistivat, mitkä olivat kulloinkin olleet todelliset lukemat. Suurin oli muistaakseni -36.
Jos yhtenä päivänä on Savon sydämessä ollut 40 astetta pakkasta, se ei heilauta koko Suomen hintoja. Nyt ei etelässäkään ole lämpötila laskenut edes päivällä paljoa alle 20asteen viikkoon. Eli älä turhaan ihmettele seilaavia hintoja.
Tuurisähköhän tuli Suomeen laajemmin vasta reilut 10 vuotta sitten, eikä se vielä silloin heiluttanut sähkön hintoja mihinkään suuntaan, kuten ei pakkasetkaan.
Talvet 1986 ja 1987 ovat jääneet erityisesti mieleen tosi kovina pakkastalvina.
Siitä oli seurauksena 1990-luvun vaihteessa mäntyjä vaivannut versosyöpä, ruskettuminen ja kuusten harsuuntuminen, roudan ja kosteiden koleiden kesien seurauksena. Täälläkin routaa oli vielä juhannuksen jälkeen jompana kumpana kesänä en muista ja monin paikoin Pohjois-Suomessa routa ei sulanut koko kesänä.
Sen ajan metsäprofessorit kuten Erkki Lähde uskottelivat koko kansalle taas kerran yhden massavalheen, jonka nimiin vannottiin mediassa laajalti ja joka elää vieläkin. Rikkisaasteet olivat syynä.
– Professori Erkki Lähde ennusti Suomen metsien häviämistä.
– Professori Satu Huttunen oli myös rikkidiagnoosin kantava voima ja joutui sitten myöhemmin tunnustamaan tosiasiat Kuusamossa tehdyn kokokeen (pidettiin metsämaa roudassa koko kesän) jälkeen. Olin väärässä.
Ne tutkijat, jotka eivät kannattaneet rikkiteoriaa, vaan kasvukausien epäsuotuisia säitä syyksi eivät juuri saaneet median huomioita.
-87 vuodenvaihteen jälkeen saatiin oikein huono iso ojalinja- ja harvennusleimikko hakattua. Päästiin avohakkuulle. Pari päivää kerettiin hakkaamaan, kun iski pakkanen. Aamulla kylillä oli -35 astetta pakkasta. Vakuutettiin kavereiden kanssa toisillemme, että kyllä se päivällä lauhtuu. Ajeltiin isolle suoalueelle tehtyä talvitietä leimikolle. Konemies seisoi telanpäällä. Hänellä oli pakkasmittari radiopiiskassa. Kertoi, että ei yritäkään konetta käyntiin, pakkasta oli -43 astetta. Muutama päivä sinniteltiin. Ketjuja ja laippoja meni yhtenään, saha piti houkutella varovasti käyntiin aamulla eikä ottanut aluksi edes kunnolla kierroksia, mäntyrunkoja kun ”penkille” kaatoi niin oksista ei jäänyt kuin tynkiä jäljelle, kuituosa tahtoi karkeilla metrin pätkiksi ja usein tukkiosakin katkesi kuin kynttilä, ei edes pompannut toisen tukin päältä. Pakkanen jatkui viikkokausia. Jouduttiin maaliskuulle paksuimman hangen ajaksi suunnitellut talvilomat siirtämään pakkasjaksoon.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 4,091 - 4,100 (kaikkiaan 6,859)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.