Kalen sopparihan on kalliskin vielä. Uusi omistaja myymässäni talossa sai uudistettua itselleen sopimuksen kiinteäksi kahdeksi vuodeksi edelleen 4 centin kilowattiin. Kuten minullakin aiemmin oli.
Joo, olisi pitänyt olla kovempi tinkimies. Kuitenkin pidin kohtuullisena tätäkin 6 snt. /KW.
Hyviä sopimuksia saitte. Minulla halvin jonka sain oli 8 snt / 24 kk. Silloin kun etsin ei parempia löytynyt. Toki halvempiakin oli mutta niissä ei ollut takuuta että hinta pysyy samana koko sopimuskauden. Osassa halvoista tarkistetaan hintaa kauden jossain vaiheessa.
Lumme-Energia ei ole yrittänyt hintaa nostella kesken sopparin. Visakallon tienestifirma toimii reilun pelin hengessä. Nyt vain pitäisi toimertua tämä kotisähkö vielä muuttamaan heille. Paikallinen taksa 13c/kw nyt.
Tein tuon edellä mainitun sopimuksen lumpeen kanssa ja siellä ei tosiaankaan hintoja tarkisteta kesken sopimuskauden. Aika monessa oli kuitenkin tarkistusmahdolliduuksia kesken sopimuskauden. Ne ohitin ihan suosiolla. Kyllä niitä sopimustekstejä todellakin kannattaa lukea kun määräaikaisista ei tahdo päästä irti millään.
Nythän sitä edullista tolopan ja muiden pörssisähköä saa huomenna klo 16 jotain 80 snt/ kwh. Vielä ei ole talvea kestänyt kuin muutaman päivän.
Kesällä ns. ”asiantuntijat” lupailivat pörssisähkön pysyvän tänä talvena maltillisena. Olikohan tarkoitus harhauttaa kuluttajia pörssisähkön koukkuun? Ensimmäinen muutaman päivän pakkanen ja pörssisähkön hinta huitelee lähellä euroa. Ompa maltillista hintapolitiikkaa!
Jios pörssihinta muutaman päivän on huippukorkealla, niin kyllä sen aikaa voi olla vaikka ilman saunaa eikä uunipaistia kannata koko päivää korventaa.
Minä olen pistänyt sähkösaunan tauolle ja käväisen uimahallissa saunomassa ja uimassa, hintaa tulee koko reissulle sen verran, mitä auto syö bensaa = vajaan litran. Samalla voi poiketa kaupassa jne – jos on tarvetta.
Pörssisähkö on varsin mukava, kun minulla on hintakatto 9 snt, mutta minimihintaa ei ole sovittu. Aika paljon on kulunut sitä miinus-sähköä, nyt se minulle kunnolla selvisi, että on plus sähköä ja miinus sähköä.
Pörssisähkön hintaan kuuluu rajutkin heittelyt. Pitkässä juoksussa huomisen kaltaisilla hinnoilla ei ole mitään merkitystä. Tämän vuoden toteutuneet hinnat lokakuuhun asti: tammi 8,66, helmi 8,82, maalis 8,16 huhti 6,67, touko 3,31, kesä 5,37, heinä 4,08, elo 8,22, syys 4,08 ja lokakuu 8,22.
Tämän vuoden aikana , saati viime vuonna ei monikaan ole määräaikaista saanut alle 8 sentin. Sähköyhtiöt tekevät isoimmat tilit teidän määräaikaisten sopimusten katteilla, ei pörssisähköasiakkailla.
Mikäli kävisi niin, että sähkön pörssihinta pysyvästi nousisi kymmeniin sentteihin joka kuukausi alkaisi myyntifirmoja kaatumaan. Kuten kävi viime vuonna. Tällöin ei suojaa edes määräaikainen, mikäli yritys menee nurin.
Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä kirjoittaa tuulivoimahankkeiden sijoittelusta: valtion pitäisi olla enemmän mukana suunnittelussa.
”Tuulivoiman kehitysyhtiö Tuulialfa Oy suunnittelee noin 200 voimalan tuulipuistoa Sallan ja Savukosken rajalle, Lapioselkään, yksityisomisteisiin yhteismetsiin. Huipputeholtaan jopa 2 000 megawatin hanke olisi kansallisesti merkittävä, Olkiluoto 3:n suuruusluokkaa. Hankkeen sijainti määräytyy kuitenkin erikoisista syistä. Tai oikeastaan yhdestä ainoasta syystä.
Lapissa suurimman osan maasta omistaa valtio. Valtion maita hallinnoiva Metsähallitus ei kuitenkaan suostu vuokraamaan maitaan yksityisille tuulivoimayhtiöille kuin pienissä määrin. Metsähallituksella on nimittäin omaa tuulivoiman kehitystoimintaa, minkä vuoksi se karsastaa maanvuokrausta kilpailijoilleen. Tämä pakottaa yhtiöt suunnittelemaan laitoksensa katsoen kartasta vain yhtä asiaa: vuokrattaviksi kelpaavia laajoja yksityismetsäalueita. Tilanne on kestämätön.
Lapioselän tuulipuisto sijoittuisi keskelle yhtä Suomen suurinta ja luonnontilaisinta metsäerämaata. Hankealue on talousmetsäkäytössä, mutta kauttaaltaan suurten luonnonsuojelualueiden* ja vanhojen metsien ympäröimä. Talousmetsäkäytössäkin alue toimii suojavyöhykkeenä ja, mikäli alueen vanhojen metsien hakkuita ei jatkettaisi, myös jonkinsorttisena ekologisena käytävänä suojelualueiden välillä. Suurteollisuuden käyttöön tulisi voida osoittaa luonnonarvoiltaan vähäisempiä, ja kokonaistaloudellisesti järkevämpiä alueita. Näitä löytyisi ihan muutaman kymmenen kilometrin säteellä Lapioselänkin hankealueelta – valtion mailta.
Jättimäisen tuulipuiston sijoittelussa olisi huomioitava etäisyys erityisesti 400 kV kantaverkosta, johon Lapioselän hankealueelta tulee mutkineen matkaa lähes 200 kilometriä. Lisäksi sijoittelussa tulisi tarkastella tuuliolosuhteita, tieverkostoa, ilmapuolustuksen tarpeita, kriittisen energiainfrastruktuurin turvallisuutta** sekä vaikutuksia ympäristöön, maisemaan ja muihin elinkeinoihin. Vasta viimeisenä sijoitteluperusteena kansallisesti näin mittavalle ja huoltovarmuuden kannalta tärkeälle hankkeelle tulisi olla maanomistuskysymykset.
Itäkairassa voimaloiden, teiden ja kantaverkon sähkölinjojen alle jäisi valtavasti luontoa. Erämaita ei pitäisi harkitsemattomasti uhrata suurteollisuuden tarpeisiin, kun Lapissa, myös Sallassa ja Savukoskella on heikennettyä ympäristöä lähempänä teitä ja sähkölinjoja kauempana Itäkairan vanhoista metsistä vaikka millä mitalla. Erikoisen tilanteesta tekee se, että valtiota (Fingridin kautta) – ja noin 1000 hehtaaria valtion maita – tarvittaisiin kuitenkin sähkön kantaverkon laajentamiseen alueelle Kemijärven Pirttikoskelta, tai, mikäli Fingrid joskus laajentaa verkkoa pohjoiseen, Sodankylästä. Valtio voisikin samalla osoittaa hankkeelle ekologisesti, taloudellisesti sekä kokonaisturvallisuuden kannalta optimaalisen sijainnin. Tarvittaessa omilta mailtaan.”
*Pohjoisessa Tuntsan erämaaalue ja Värriön luonnopuisto, idässä Sorsatunturin suojelualue, etelässä Joutsitunturi, lounaassa Maltion luonnonpuisto, ja Koukkutunturin suojelualue, lännessä Kaarrerämiän-Kellovuotson soidensuojelualue.
**En ole perehtynyt aiheeseen, mutta voisin kuvitella, että valtakunnan energiantuotannon kannalta kriittisen infran sijoittelussa tykinkantaman päähän itärajasta pitäisi pohtia myös, miten se pysyy pystyssä kriisiaikoina.
Mitä hyötyä on 200 tuurivoimalasta ja 2000 tehoista, jos ei tuule. Ja useimmiten, kun sähkön tarve on suurimmillaan on tyyntä. Agrikaatin pyörittämillä remmeilläkö tuurivoimalat pidetään liikkeessä?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 3,301 - 3,310 (kaikkiaan 6,513)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.