Kerrotko miten se käytännössä menee? Olen kyllä kuullut juttuja että isännät olisi ihan yksikseen sopimuksia tehneet ja että samalle alueelle olisi useillekin fimoille tehty sopimuksia. Eikös se pitäisi mennä jotenkin niin että saman alueen maanomistajat yhtenä joukkona kilpailuttaa ison määrän yrityksiä, jotka olisivat halukkaita alueelle rakentamaan.
Tänä kesänä on kotipuolen rauhallinen maalaisidylli kokenut melkoisen mullistuksen. Ensin rakennettiin muutama kilometri pylväs-sähkölinjaa tienvarteen, ja puolentusinaa kaivinkoneita on haudannut maakaapeleita kivisiin tienpenkkoihin ja pienemmillä teillä keskelle tietä, ja siitä pihojen läpi taloihin. Kun samaan aikaan ilmestyi vielä vähän isompi kaivinkone tielaitoksen puolesta perkaamaan tienlaitaojia, alkoi jo maisemat muuttua. Peltisiä muuntajakoppeja ja jakokaappeja on asennettu kymmenittäin pitkin teidenvarsia. Voi olla, että niistä saatetaan joskus ottaa sähköautoihin kaikessa hiljaisuudessa vähän ”ensiapua”.
On täällä toki ihan laillisiakin sähköauton latausasemia, itse asiassa yksi valtakunnan suurimmista. Yhteensä 20 autoa mahtuu nyt yhtä aikaa Jari-Pekassa Nesteen, Teslan ja Fortumin pikalatausasemiin, ja lisää paikkoja on luvassa.
Tuulivoima korvaa Suomessa Venäjän energia ja puukaupan. Ei tarvitse tuoda öljyä eikä puuta. Valuuttaa säästyy miljardeja vuosittain, miten tällaista kehitystä jotkut voivat vastustaa. Eivät kuitenkaan itse ole valmiita luopumaan korkeasta elintasosta.
Sähköautoissa voidaan käyttää rautafosfaattiakkuja, ei tarvita kobolttia eikä muita harvinaisia metalleja. Tekniikka on jo olemassa ja käytössä.
HS: Maailman vetybisnes muistuttaa kryptovaluuttoja hieman myös viestinnällisesti. Sijoittajille tarjotaan konkretian sijaan uutisia epämääräisistä jättihankkeista. Varsinaiset miljardien investointipäätökset siirretään hamaan tulevaisuuteen.
Loppuvuonna EU:ssa aukaisee rahahanat erillinen vetypankki. Alaa on siten tarkoitus subventoida kuin taannoin tuulivoimaa, joka kasvoi kannattavaksi toimialaksi pitkän tekohengityksen jälkeen. Ongelma on, että vety on bisneksenä kiharaisempaa.
EU-tukien toivossa operoi muun muassa yhdysvaltalainen Plug Power, joka kertoi kesäkuussa useasta Suomeen kaavaillusta miljardihankkeesta. Yhtiönä se on vuosikymmenet ollut kroonisen tappiollinen. Viime torstain puolivuotiskatsauksessa Plug Power ilmoitti odotettua rumemman tuloksen, eikä kertonut Suomen-suunnitelmien etenemisestä sen enempää.
Vety-yhtiöiden sekalainen joukko siistiytynee vasta vuosikymmenen loppupuolella, kun nykyiset tukivirrat osin tyrehtyvät. Savun hälvetessä kirkastuu, mikä kannattaa ja mikä ei.
Toistaiseksi on tyydyttävä tällaisiin uutisiin: Helsinki-Vantaalla kokeillaan syksyllä puhaltaa vedyn voimalla lunta. EU antoi useamman lentokentän hankkeelle tukea neljä miljoonaa euroa.
Jos vety joskus on hyvä bisnes niin Kiina ja Venäjä tekevät sitä kyllä myyntiin vaikka kivihiilisähköllä. Siinä ei Suomi tai muut länsimaat voi kilpailla.
Nimenomaan uusiutuvalla sähköllä tuotettu ”myrkynvihreä” vety tulee mahdollisesti olemaan hyvä bisnes. Toisaalta voi olla että insinöörit keksivätkin jotain ihan muuta, helpommin käyttöön otettavaa, tai otetaan laajemmin käyttöön jotain jo keksittyä, vaikka magnesiumhydriditahna.
Jos vedystä joskus vuosikymmenien kuluttua tulee merkittävä energianlähde, niin Kiinalla ja Venäjällä sitä aletaan tuottamaan halvalla kivihiilellä tuotetulla sähköllä. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Mitenkäs tässä taas näin kävikään, sanottiin Tokmannin mainoksessa.
Kiinan suoritus tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuotannossa on ollut lähes uskomaton. Maa, joka ei itse kovin paljoa panosta ko. energiamuotoihin, toimittaa lähes 90% länsimaihin asennettavista aurinkovoimaloista ja tuulivoimaloiden tärkeistä komponenteista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 2,851 - 2,860 (kaikkiaan 6,859)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.