Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Yleensä vanha bensa-auto kuluttaa enemmän kuin uusi. Bensa-auton hankintatuki siis vähentää päästöjä. Romutusvaatimus estää sen, ettei vanha auto jatka päästöjään jossain muualla. Bensa-autoista ei ole ylikysyntää. Tarjontaa riittää.
Sähköauton hankintakin vähentää päästöjä, mutta hankintatuki ei edesauta päästöjen vähenemistä ylikysynnästä johtuen. Tuki vain nostaa valmistajien tuloja. Tutkitusti ihmisten hiilipäästöt lisääntyvät reippaasti tulojen noustessa.
Tolopaisen mielestä en siis ole tehnyt mitään päästöjen vähennysten eteen. No, kaikki on tietysti suhteellista, mutta olen omistusaikanani metsittänyt lähes kaikki kotitilani pellot, kasvattanut yli 50 000 kiintokuutiota uutta puuta, toiminut myyntitehtävissä yli 20 vuotta puuta hyvin pitkäaikaiseksi tuotteiksi jalostavissa yrityksissä, rakentanut itselleni puolenkymmentä hirsitaloa ja mökkiä, lämmittänyt ne kaikki hakkeella, pelletillä ja puilla, käyttänyt ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumppuja jo 20 vuotta, toimittanut kahden maakuntapääkaupungin energiayhtiöille tuhansia kiintokuutioita energiapuuta, ajanut metsäasiaa tv:ssä, radioissa ja lehdissä, sekä laittanut tyhjänpuhujille sahajauhoja suuhun eri keskustelupalstoilla. Nyt annan Tolopaiselle vuoron kertoa omista ilmastoteoistaan.
Antti Herlinin haastattelussa (HS) lukijan Jyrki Suhonen kommentti (15:58) energiamuotoihin:
”Vedestä voidaan erottaa vetyä useilla eri menetelmillä. Matalan tai korkean lämpötilan elektrolyysiin tarvittava sähköenergia voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla kuten tuuli- tai aurinkovoimalla tai auringon energiaa voidaan käyttää suoraan fotoelektrolyysissä. Hyötysuhde on vaan niin huono, että kalliiksi tulee loppukäyttäjälle. Jos vetyä tehdään sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon satunnaisesta ylituotannosta, niin se ei riitä alkuunkaan.
Mitä tulee ympäristöystävällisyyteen, niin uudet tutkimukset kertovat, että ilmakehään karannut vety – huolimatta siitä, että se ei ole kasvihuonekaasu, lämmittää ilmastoa pahasti, koska se hidastaa metaanin poistumista ilmakehästä.
Muita vedyn valmistustapoja on höyryreformoinnilla tavallisesti hiilivedyistä, mutta siitä syntyy CO2-päästöjä. Lisäksi on hiilen kaasutusmenetelmiä, mutta niistäkin syntyy erilaisia epäpuhtauksia.
Mitä tulee alkuperäisen kysymykseen – sekoitevelvoitettavuuteen, niin biopolttoaineet tai paistinrasvoista tehtävät uusiutuvat polttoaineet eivät ole ilmastoratkaisu. Maailmassa ei yksinkertaisesti riitä raaka-aineita biopolttoaineteollisuutta varten. Biopolttoaineiden lisää metsien hakkaamista mikä pienentää hiilinielua ja siten vaikeuttaa ilmastotyötä.”
Summa summarum: ellei sähköpolttoaineet halpene, pääasiassa sähköautoilla ajellaan. Jokunen biokaasuauto ja etanoli- ym. biopolttoainetta käyttävä auto voi olla joukossa. Vai varataanko nestemäiset polttoainelitkut rekkoihin, laivoihin ja lentoliikenteeseen.
Taitaa vetykupla haihtua taivaan tuuliin. Eihän sen tukemiseen valtio kiirehtinyt antamaan kuin muutaman sata miljoonaa. Jokohan norjalaiset valoivat Inkooseen anturan?
Em. keskustelussa Seppo Mikkonen jatkaa biopolttoaineista:
”Tuon tuosta toistetaan, että bio- tai jätepolttoaineet eivät ole ratkaisu, koska niitä ei riitä. Totta, mutta ne voisivat olla merkittävä osaratkaisu.
Suomessa biokaasun teknistaloudellinen potentiaali olisi noin 1 miljoona tonnia öljyekvivalenttia vuodessa. Suuruusluokkana se on 1 miljoonan henkilöauton tarve, 1/2 kuorma-autojen tarpeesta tai 1/4 koko tieliikenteen tarpeesta. Miksi jättää jo käsillä olevat jätteet käyttämättä? Miksi estää käyttö EU:n polttomoottorikiellolla?
Vuosi sitten, ennen ”jakeluvelvoitteen” pienentämistä, jo joka viides kilometri ajettiin Suomessa fossiilivapaasti. Toisella tavalla konkretisoituna tieliikenteen CO2 oli jo pienentynyt yhtä paljon kuin liki miljoona täyssähköhenkilöautoa tekisi. Siis merkittävä ja helppo osaratkaisu eikä kuluttajahintakaan olisi paha elleivät uusiutuvat polttoaineet olisi fossiiliaikana päätetyn EU:n pakkoverodirektiivin piirissä.
Ilmastohaasteeseen vastaamiseen tarvitaan eri keinot rinnakkain eikä yksin sähkön nimeen vannominen. Sähköstä on jo nyt ajoittain paha pula, ja on jatkossakin ellei tuule ja joku ydinvoimala seisoo.”
Kun Suomi haaveilee Inkoon tehtaasta, Ruotsi jo investoi vihreään teräkseen. GRK sai historiansa suurimman urakan. Se toteuttaa H2 Green Steelin vihreän teräksen tehtaan maarakennus- ja pohjatyöt Luulajan lähellä Bodenissa. Urakan hinta n. 200 miljoonaa euroa. Kauppalehti
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään