Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei ole.Maankäyttösektoria ahdistetaan joka puolelta mm.rakentamisen aiheuttaman metsäkadon takia.Aurinkovoima vaatii viisin-kuusinkertaisen pinta-alan tuulivoimaan verrattuna saman energiamäärän tuottamiseksi.Kaikenlaisia metsittämiskompensaatioita nousee kuin sieniä sateella.Typerintä mitä nyt voi tehdä on rakentaa aurinkovoimaloita metsän tilalle.
Olen samaa mieltä, metsäkato on todellinen ongelma, siinä asiassa ei riitä metsän parempi kasvu. Aurinko voimalat tulisi sijoittaa niin, ettei ne vaikuta kasvavan metsämaan määrään. Ja tämä siksi, että näistä tulee sanktioita ja maine haittaa, mitä semmoinen vihreä vety edustaa, jonka takia metsiä on hävitetty?
Meilläkin yksi aurinkovoima hanke vireillä kangasmaalle, raha kait ratkaisee omalta osalta. Mulla on korkea moraali käsitys, jonka voin kuitenkin omassa päässäni ilman tuskaa käsitellä, jos tilanne niin vaatii. Vähän kuin Seattlen radiopsykologilla.
Tanskan merillä on valtavat aurinkovoimalat ja aaltovoimaloita. Niitä sopisi Suomenkin meriin. Vihreä ympäristöministeri kusi omiin muroihinsa, kun aatteensa vankina ei nähnyt ympärilleen.
SK:n linkkiä en pääse lukemaan kokonaan mutta alussa luki: ”Euroopan unionin maankäyttösektorilla metsät ovat ylivoimaisesti suurin hiilinielu. Päästöistä suurin osa tulee metsäkadon seurauksena, kun metsiä hakataan ja niiden tilalle rakennetaan teitä, taloja ja maataloutta.”
Suomessa ei voida sanoa että suurin osa, koska meillä maankäyttösektorin suurin päästäjä on maatalouden käytössä olevat turvemaat. Metsäkadon päästökin on aika suuri ja sekin koostuu entistä enemmän turvemailta eli oletettavasti maatalouden käyttöön raivatuilta turvepelloilta (orgaaninen maa).
Jos muistan oikein, metsäkatomaalta lasketaan 20 vuoden ajan päästöjä eikä vain siltä vuodelta kun maa siirtyy metsämaasta muuhun maankäyttöön. Samaan tapaan metsitetty maa ei tuota heti täysillä biomassaa. Tämä pitää vielä tarkistaa raportointiohjeesta, mutta jos näin on, nämä alueet ovat päästöjen kannalta haitallisempi ilmiö kuin pelkkä pinta-ala antaisi olettaa.
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden aiheuttama metsäkato on mitätön ongelma verrattuna niiden vaikutukseen hiilipäästöihin.
Jos esim aurinkovoimalan teho/ha (mukana panelikenttä, tiet, johtokäytävä ym) on 0.8 MW, niin 10000 ha:n alan teho olisi 8000 MW. Tuskimpa paljoa enempää Suomeen aurinkovoimaa pykätään.
Minusta Suomi voitaisiin saada nousuun lisäämällä voimakkaasti päästötöntä sähkön tuotantoa ja ko sähköön perustuvia tuotteita. Tuuli- ja aurinkovoima vaatisi ko visiossa n 30000 ha maa-alaa. Siitä vain osa metsiin, mutta liikevaihtoa syntyisi vähintään saman verran kuin metsäteollisuus nyt.
Keskustelu puun poltosta jatkuu. Kommentoin, sopii hyvin jatkoksi tuohon mitä MaalaisSeppo kirjoitti (Suomi nousuun uusiutuvalla sähköllä). Teppo Mäenpäällä aivan naulan kantaan kommentti siinä perässä: metsä ei ole hyvä hiilen pitkäaikaissäilytykseen.
”Vihreä siirtymä johtaa kyllä nopeasti synteettisten polttoaineiden vallankumoukseen. Sitä odotellessa lämpö- ja sähköenergia pitää kuitenkin edelleen tuottaa jotenkin. Meillä hakataan puuta hyvin vähän polttoa varten; käyttötarkoitus on yleensä se että puusta valmistetaan jotain tarpeellista.
Puuenergia tulee toisaalta kotitalouksien puun poltosta ja toisaalta teollisuudessa muuhun käyttöön kelpaamattomasta puusta. Puun jalostuksen loppupäässä poltetaan kuorta, sahauspurua ja mustalipeän ligniiniä, mutta viimemainitulle on tulossa arvokkaampia käyttötarkoituksia. Polton sivutuotteena on saatu paljon uusiutuvaa sähköä. Alkutuotannon päässä eli metsässä kerätään päätehakkuilta latvusmassaa ja jonkin verran kantoja. Lisäksi kerätään pieniläpimittaista harvennuspuuta jolle ei ole muuta käyttöä.
On katsottu että pienpuun keruuta kannattaa tukea (kemera ja Metka-ohjelmat) koska se parantaa puuston kasvua myöhemmin, kun taimikot eivät kasva ylitiheinä. Uudessa Metkassa pienpuun korjuun tuki edelleen jatkuu. Itse olisin jo siitä luopunut, ja maksanut sen sijaan taimikonhoidon tukea kaksi kertaa, sitomatta tukea energian korjuuseen. Energiapuun korjuu tapahtuisi silloin enemmän markkinaehtoisesti.
Tavoite on kirjoittajilla kyllä hyvä, mutta aika ei ole vielä aivan kypsä puun poltosta luopumiselle. Puuenergiaan tehdyt investoinnit kuten lämmityskattilat pitää käyttää loppuun. Energian tuotanto on ollut aivan viime aikoina erittäin kannattavaa puun käyttöä Ukrainan kriisin takia. Vastaava valmius pitää säilyttää jo pelkästään huoltovarmuuden takia. Kotitalouksillekin puu on ollut sähkön hinnan vaihdellessa tärkeä apu ja on sitä vastaisuudessakin lisälämmön lähteenä: sähkökatkoja voi aina tulla.”
Lukijan kommentti HS.fi: ”Sekään ei tule julkisuuteen, että kun lopetimme 1500mw (15% sähköstämme) sähkön tuonnin Venäjän sähköverkosta (n.380 g co2/kwh) ja siirryimme ostamaan sähkön Skandinavian verkosta (n. 80g co2/kwh) saimme aikaan n. 3,6 miljoonan tonnin päästövähennyksen.”
Miten mahtaa näkyä tuontisähkön päästöt meillä päästölaskennassa – ei ehkä mitenkään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään