Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
M-Seppo: ” Aurinkosähkö ei myöskään räjäytä lepakoita. Siitä persutkin tykkää.”
M-Sepe tietänee, että kun energiaratkaisuja vertaillaan, persut ei ole lepakoista huolissaan eikä maalaisliittolaiset metsäkadosta. Samaa jengiä maailmankatsomukseltaan, loppujen lopuksi. Kyse on kaiken uuden vastustamisesta ja kaihosta 1960-luvulle. Pottumontussa kun näköjään voi olla vielä pimeämpi peräkammari.
Mitä enemmän voimaloita sitä enemmän tarvitaan myös sähkön siirtoon kapasiteettia. Sitä toki rakennetaan myös huoltovarmuuden turvaamiseksi. Metsäkato menee kuitenkin aina täysillä maankäyttösektorin kontolle; siksi olen siitä huolissani. Jos ei olisi vaarana että meille tulee sakkoja liian suurista maankäytön päästöistä, sitten en olisi huolissani.
Metsäkatoa aiheuttaa kyllä eniten rakentaminen, kuten suurnopeusradat ja muu infra ja myös tuulivoima, koska sen energiatiheys on pieni. On myös järjetöntä rakentaa aurinkovoimaa kaatamalla metsä pois alta.
Minusta metsän kaataminen aurinkovoimalan alta on järkevää. Aurinkovoimalan energiahyötysuhde on metsään verrattuna ylivoimainen. Metsään ei tietysti kannata ehdoin tahdoin mennä, mutta jos on hyvä rakennuspaikka, niin ok.
Entäs ydinvoimala. Saako kaataa metsää sen tieltä? Hei haloo, käyttäkää järkeä ja jättäkää tunnereaktiot sivuun.
Aurinkopaneelit alkavat olla energian suhteen positiivisia vasta 4-5 vuoden kuluttua. Elinkaari noin 30 vuotta ja jäteongelmaa ei ole vielä ratkaistu kunnalla. Aurinkovoimaa pitäisi rakentaa joutomaille tai vaikkapa turvepelloille, ei metsiin jotka imevät hiiltä jatkuvasti.
Aurinkovoimaloiden maa-alan tarve on Suomessa korkeintaan n 20000 ha. Metsää tästä ehkä korkeintaan puolet. Siitä ei kummoista metsäkatoa synny. Metsän hiilinielun menetys suhteessa talteen saadun energian vaikutukseen hiilipäästöihin on mitätön.
Kannatta harrastaa suuruusluokkatarkasteluja, eikä antaa tunteille valtaa.
Suur-Savon sähkö rakentaa Pertunmaalle 20ha alueelle aurinkovoimalan jonka pitäisi suunnitelman mukaan tuottaa 13 gigawattituntia vuodessa.
Vaalassa Metsälamminkankaan tuulipuisto,24 myllyä ,pitäisi tuottaa 400 gigawattituntia vuodessa.
Eli jos laskin oikein tuon tuulipuiston alle pitäisi jäädä yli 600ha metsää jotta energiantuotanto ”tuhottua” metsähehtaaria kohti olisi samaa luokkaa kuin aurinkovoimalan.
Kylläpä kyllä. Juuri niitä suuruusluokkatarkasteluja harrastan. Jos metsäkato vielä tästä kiihtyy ja on vuosikymmeniä tästä eteenkin päin joka vuosi 15000 hehtaaria metsitystä suurempi, se tekee 10 vuodessa 150000 hehtaaria ja 2050 mennessä eli 30 vuodessa jo melkein puoli miljoonaa hehtaaria. Lisäksi samanaikaisesti suojellaan saman verran metsää, pääosin parhaiten kasvavilta metsämailta Etelä-Suomesta.
Yhteensä ollaan menetetty 1 miljoona per 20 miljoonaa eli 5 prosenttia metsämaan alasta ja hiilinieluista, pysyvästi, 5 miljoonaa m3 vuotuista kasvua. Rikkana rokassa hiilineutraaliustavoitteissa tämäkin. Täsmennän tähän sen verran, että suojelualueiden kasvu on mukana kokonaiskasvussa ja hiilinieluissa, mutta sitä ei tietenkään voida laskea hakkuumahdollisuuksiin. Nettomenetys olisi siis todennäköisesti hieman pienempi, mutta toisaalta metsäkato voi olla myös suurempi.
Jos vielä jatketaan ”laskelmaa”(saa korjata).Jos tuuli voimala vie 4ha(?) teineen,Metsälamminkangas veisi 96 ha maata.Tarkoittaisi 4,1 gigawattituntia/ha.
Tuo aurinkovoimalan tuotanto olisi 0,65 gigawattituntia/ha.Mikä tarkoittaisi että aurinkovoima tarvitsisi n.kuusi kertaa enemmän maa-alaa kuin tuulivoima tuottaakseen saman energiamäärän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään