Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kyllä tuossa tolopan ennustuksessa voi olla perää jos EU saa tahtonsa läpi ja talojen energiakulutuksiin tulee raja-arvot. Meilläkin se tarkoittaa sitä että moneen rintamamiestaloon alkaa lisäeristyksellä olla tarvetta. Nämä eristämättömät talot ovat jatkossa lähes arvottomia.
Maaseudun rakennuskannassa tulee tapahtumaan rakennemuutos – samaan tapaan kuin maatiloilla. Hyvillä paikoilla kylissä sijaitsevat ja kesäasunnoiksi soveltuvat kiinteistöt säilyvät asuttuina. Energiaa säästyy jos niitä muita ei ylläpidetä vaan puretaan. Muistelen lukeneeni, että tulevaisuudessa (vai nyt jo) pääsee eroon kiinteistöverostakin, jos rakennukset puretaan. Alue pitäisi voida muuttaa metsämaaksi tai maatalousmaaksi, ellei se ole enää tontti.
Jos maaseudulla asumattomien talojen kiinteistöveroja ei poisteta, niitä menee purkuun kymmeniä tuhansia, kun omistaja sukupolvi vaihtuu.
Useiden kuntien väkiluku on puolittunut viimeisen 50v aikana. Asuntoja on ylimäärin jopa kuntakeskustoissa. Vanhojen kerrostaloasuntojen remontteihin pankit eivät myönnä lainoja, koska niillä ei ole vakuusarvoa.
Myös pienemmissä kaupungeissa asukkaat vähenevät. Esim. Heinolan väkiluku on pudonnut viidellätuhannella 23 000:sta 18 000:een reilussa kahdessakymmenessä vuodessa.
Näitä energia-asioita ei tietenkään pitäisi kommentoida kun joillakin pohjatiedot on mitä on. Mutta AJ:n sanoin: ”ei malta olla kommentoimatta”;)
Sähköä tarvitaan Suomessa muuhunkin kuin lämmitykseen. Notta kun hokema tuntuu olevan ”aurinkoenergiaa ei kesällä tarvita kun on lämmintä”. Teollisuus on kiihtyvässä vihreässä siirtymässä ja keksivät kilvan eri tapoja optimoida kulutustaan. Vetyä voi tehdä myös kesällä ja perskeles vaikka niillä aurinkokennojen sähköillä.
Vetysäiliöt räjähtelee tietysti tulevina syksyinä, mutta sellaista se on. On totta, että Korean sodan aikoihin eivät räjähdelleet.
A.Jalkanen: ”Muistelen lukeneeni, että tulevaisuudessa (vai nyt jo) pääsee eroon kiinteistöverostakin, jos rakennukset puretaan. Alue pitäisi voida muuttaa metsämaaksi tai maatalousmaaksi, ellei se ole enää tontti.”
Tällä palstalla on monasti ollut kirjoituksia ettei onnistu rakennukset purkamalla päästä kiinteistöverosta eroon.
Hulluinta on se että kun on tarpeeksi pieni pinta-ala, niin katsotaan tontiksi ja kiinteistövero niskaan, vaikka ei ole koskaan ranennuksia ollut. On ollut jopa tapauksia että vanhoja turpeen kotitarvenostoon tarkoitettu länttejä verotetaan kiinteistöverolla tonttina. Näissä tapauksissa auttaa kun myy sen ympöivälle naapuritilalle ja se liitetään siihen, niin että kiinteistönumero häviää. En tiedä onko näihin tullut jotain järki muutoksia ihan lähiaikoina, toivottavasti tulee pian.
Yksi kiinteistöveron kukkasista erityisesti maaseudulla on tontin verotusarvo. Minullakin se on 1€/neliö, vaikka tuollainen kuivanmaan tontti maaseudulla olisi ilman ranannuksia nollan arvoinen. Siinähän ei ole monesta eurosta per vuosi kysymys, mutta periaatteessa kuitenkin iso vääryys.
Tanelille vielä tarkennus että muistelin siis tulevan uuden rakennuslain korjaavan nämä kiinteistöverotuksen puutteet mutta en tiedä tapahtuuko näin. Kiinteistöverotuksen riippuminen kiinteistön koosta on tietenkin järjenvastaista, kun veroa pitäisi peritä rakennuksista ja rakennuspaikoista eli rakennusoikeudesta. Jos ei ole tuottoarvoa niin ei sitten pitäisi olla myöskään verotusarvoa.
Lisäys. No sen verran muisti pelasi oikein että kiinteistöveroa ollaan uudistettu mutta sen verran väärin että tuo uudistus on erillinen eikä liity ainakaan suoraan rakennuslain uudistukseen. Ilmeisesti verotusarvojen tasoa kuitenkin saadaan uudistuksen myötä ajanmukaisemmiksi.
Pieniä maa-alueita jos haluaa verottomiksi niin kannattaa yhdistää isompaan tilaan. Rakennusten purun yhteydessä pitäisi kiinteistöverosta tietenkin poistua rakennukset, mutta rakennusoikeus jää olemaan, joten alue on edelleen tontti ellei se ole maatila tai metsämaata.
Vetyä joudutaan säilyttämään hyvin korkeassa paineessa mikä tekee siitä ongelmallisempaa metaanin verrattuna. Suurempi riski esim auto-onnettomuudessa. Kannattaisi ehkä tehdä siitä metaania hiilidiokdidipäästöjen kanssa . Metaani kävisi nykyisinkin polttomoottoriatoihin pienellä muutoksell. Esim sellutehtaan perään voitaisiin laittaa tuulivoimala. Tätähän kai tutkitaan mm LUT yliopistossa. Nyt vaan Eu on mennyt tyhmyyttään kieltämään polttomoottorin v 2035 alkaen.
Nykyisin näytetään tehtävän aurinkopaneelikentti metsiinkin mikä vaikuttaa järjettömältä.
Leenalla näyttää edelleen olevan markkinatalouden lait hieman hataralla pohjalla. Kun maahan rakennetaan iso määrä aurinko- ja tuulivoimaloita, ja samaan aikaan ajetaan oikein hartiavoimin raaka-aineita ja energiaa kuluttavaa teollisuutta maasta pois, putoaa energian hinta aina puoleksi vuodeksi niin alas, ettei sen tuottaminen kannata oikein kenellekään, ja alkaa voimaloiden pudotuspeli. Pajut kasvavat linnunpaskan peitossa olevien romupaneelien välissä, ja siipipuolet tuulimyllyt törröttävät hakkaamattomien metsien keskellä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään