Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tuulivoimaloiden rakentamisen päästöjen kuittaaminen kestää noin 2 vuottaja aurinkopaneelien noin neljä vuotta erään Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan. Siinä ei varmaan ollut mukana metsäkatoa ja kaapelikäytäviä.
Nyt Norjassa pitäisi oikeuden päätöksellä purkaa 1400 tuulivoimalaa Trondheimin lähellä, miljardi-investointimenossa hukkaan.
Kiitos Scientist! Mielestäni metsäkatoa ei voida jyvittää tuulivoimalle, koska niiden rakentamiseen on sähkömarkkinoihin liittyviä syitä. Aurinkopaneelien asemaa parantaa se että ne ovat pitkäikäisiä.
Mutta miksi Trondheimissa on kyllästytty tuulivoimaloihin?
”Perko. Listappa äkkiä ne hybridiautot, jotka käyttävät polttoainetta niin, että KEROSIINIA valuu tielle.” Totta noin on. Pitää korjata ilmaisua; lirahtelee tai suhahtelee palaneena päästönä pakoputkesta! En tiestä maininnut, mutta ilmaisuni oli heikko suorastaan kelvoton. Pyrin parantamaan ilmaisuani yksinkertaisemmaksi ja lukijalle sopivaksi. Kiitos huomautuksesta! PS: Siihen listaan kuuluu kaikki hybridi-autot.
Miksi metsäkatoa ei voi laskea tuuliteollisuuden piikkiin? Onhan pellonraivaajillekin suunnitteilla maankäytön muutoksesta maksuja. Ja siihen liittyy ruokamarkkinoihin liittyviä syitä. Sähköä ilman tulemme toimeen, ilman ruokaa vain noin viikon.
Perustelen sillä Nostokoukku, että sähkölinjoja tarvitaan muutenkin, esimerkiksi huoltovarmuuden ja sähkömarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Tietenkin yksittäisten uusien tuulivoimaloiden tontit ja huoltotiet kuuluvat niiden piikkiin.
Yleisesti ottaen kaikkeen pysyvään metsäkadon aiheuttamiseen voitaisiin liittää pakollinen kompensaatiovelvoite, mutta luonnonsuojelulakiin se tuli vapaaehtoisena. Velvoite hillitsisi esimerkiksi kaupungeissa metsäalueille rakentamista. Siihen voi tulla ”perälautaa” EU-sääntelystäkin; on ainakin ollut esillä kaupunkien viheralueiden heikentämiskiellot ja lisäämismääräykset. Ei välttämättä paras tapa hoitaa asiaa. Peltojen raivaamistakin varmaan vielä tarvitaan, kun maatilojen rakennemuutos etenee vauhdilla joten se pitäisi perustelluissa tapauksissa sallia.
Suomessa ei yksikään auto kulje kerosiinilla, se on lentopetroolia, jota suihkukoneet käyttävät. Pakoputken päästä tulee vettä, kun auto käynnistetään pakkasella.
Nostokoukku: ”Tuulivoimaloista on 53% ulkomaisessa omistuksessa. Uusia rakennettaessa ulkomaisen omistuksen osuus on voimakkaassa kasvussa.”
Suurissa aurinkovoimaloissa ulkomaalaisomistus ja rahoitus tulee olemaan lähes täysin ulkomaalaisten käsissä. Suomalaista alkuperää ei ole kuin maapohja.
Noh, kasvaahan puuta edelleen ja turisteja käy kylässä. Tolopaisella iski taas ankeuttaja-moodi päälle. Mites kun etelässä käy olot kuumiksi: meidän selkoset kelpaavat ainakin ruuan tuotantoon ellei peräti asuinpaikoiksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään