Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Inkoon tuotantolaitokset käyttäisivät suunnilleen Olkiluoto 3:n tuottaman sähkömärän. Tuulivoimaa tulee kyllä Suomessa olemaan reilusti, mutta myös tuulettomiakin jaksoja. En tiedä terästehtaan tekniikasta, miten sen tuotantoa pystytään mukauttamaan kulloinkin saatavilla olevan sähkömäärän mukaiseksi, vai jääkö sähkönkäytön joustaminen muiden huoleksi?
On se ihme, kun osoittaa luottamusta sekään ei kelpaa. Miksi terästehtaan pitäisi rakentaa, norjalainen yhtiö, jolla ei ole rahaa eikä osaamista. Norjaan ei saa EU tukia.
Voi ehkä kysyä miksi Norja tarvitsisi EU:n tukia. Kyllä siellä rahaa on kuten öljymailla yleensäkin. Kai asiasta jonkinlainen perusajatus omistajilla on kun tuollaista alkaa suunnitella. EU:n markkinat siellä kiinnostavat. Suomi on ikäänkuin puhtoisempi maineeltaan kuin Norja.
Inkoon tehdas on ainakin minulle vain tavallista suurempi startup-hanke, joka osui jostain syystä Suomessa juuri sopivasti kevään vaalikampanjoiden alkuun. Todellista asiassa ei vielä ole kuin tontti Inkoossa. Auki ovat sellaiset pikkuasiat kuin rakennus- ja ympäristöluvat, rahoitus, tekninen- ja rakennussuunnittelu, infran rakentaminen, rakentajien ja laitetoimittajien kilpailutus ja valinta, rakentaminen ja asentaminen sekä työntekijöiden rekrytointi ja koulutus. Toivotaan, ettei Inkoosta tule Pyhäjoki 2.
Tulee mieleen ajalta juuri ennen 90-luvun lamaa Pohjois-Savossa suunniteltu hevossiittola. Yrittäjät veivät hiekkamonttuun pari lautanippua ja styroxpakettia, ja vuokrasivat sitten helikopterin. Pankinjohtaja kyytiin lennolle ”rakennustyömaan” yli ja lainaahan tuli sitten ihan kunnolla.
Suuren terästehtaan voi rakentaa vain iso yhtiö, jolla on alan osaamista. Aivan samoin kuin uuden sellutehtaankin. Eipä ole Kemijärvelle sellutehdasta tullut yksityisellä pääomalla, eikä koskaan tulekaan. Ei ole projektista enää kuulunut mitään, kiinalaista pääomaa ei Suomessa ole näkynyt.
Ei tule mitään tehdasta ei edes isoa monttua. Pekka Perän tarina ei toistu. Pöytälaatikkofirman hyvä tarina ei uppoa sijoittajiin. Raha on kallista. Trästehtaat eivät ole kultakaivoksia. Suomalaisten poliitikkojen hyväuskoisuus osoittaa tietämättömyyttä.
Hyvä yritys esimerkki on Rovio oy. Tuottaa hyvin ei kuluta materiaa ( maametallia) jätteistä selviää helposti niitä ei just ole ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Henkilökuntaa reilu 500. Aineellinen pääoma on pieni.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään