Keskustelut Metsänomistus Sähkö loppuu Suomesta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Sähkö loppuu Suomesta

    Löytyykö vastuunkantajia, jos pahin toteutuu? Suomen oloissa pahin tilanne voi syntyä kovalla pakkasella kulutuksen ollessa huipussaan ja tapahtuu joku häiriö sähköverkossa. Se saattaa johtaa ketjureaktioon joka katkaisee sähköt koko valtakunnasta.

    Sähkönkulutus kohosi Suomessa viime viikon keskiviikkona kello 8 ja 9 välillä 13 200 megawattiin, kun pakkanen laski aamulla noin -15 asteeseen. Samaan aikaan Suomessa tuotettiin sähköä 10 700 megawattia, joten vajausta tehossa oli 2 500 megawattia.

    Tilanteesta selvittiin Ekoenergon mukaan vain, kun Ruotsista tuotiin sähköä 1 800 megawattia ja kaikki sähkölinjat olivat maksimiteholla. Sähkön megawattihinta tunnilta nousi 300 euroon.

    Ekoenergo arvioi hintapiikin perusteella, että Suomen koko käytettävissä oleva kapasiteetti on 10 700 megawattia. Sen lisäksi Suomessa on 600 megawattia tehoreservejä, mutta niiden käynnistäminen kestää 10-12 tuntia.

    Sähköverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut, että sähkötehon kysynnän huippu voi nousta huippupakkasella 15 000 megawattiin. Tällöin Suomessa olisi sähkötehon vajausta 2 700 megawattia.

    Rakenteilla oleva Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikkö nostaa Suomen sähkötehoa 1 600 megawatilla. Ekoenergon mielestä Suomen pitäisi silti varautua esimerkiksi yhden ydinvoimalayksikön vikaan nopeasti käynnistettävillä voimalaitoksilla.

    – Olemme selvinneet viimeiset seitsemän vuotta hyvällä tuurilla. Kun seuraavan kolmen vuoden aikana tulee huippupakkanen ja samalla on yksittäisvika, silloin vaaditaan poliitikkojen päitä vadille, yhtiö ennustaa.
    Taloussanomat

  • Pähkäilijä

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

    ei liene pitkään aikaan oltu omavaraisia sähkön suhteen täällä. Yösähkön käyttöä ovat sähkölaitokset hintapolitiikalla ajaneet pois pitemmän aikaa ja pienten hajautettujen chp laitosten hintatakuun tyrmäsi edellisellä hallituskaudella se perukkipäinen ministeri.

    http://www.stek.fi/ajankohtaista/2011/fi_FI/syottotariffi_sortaa_energian_pientuottajia/

    jos on hankalaa laskea 17 000 sähkön pientuttajan tuotetut sähkönmäärät niin ihmetyttää miten onnistuu jokaisen sähkönkäyttäjän reaaliaikainen seuranta nykyisin…

    CHP laitokset ovat siinä mielessä paras vaihtoehto kun ne käyvät täysillä silloin milloin tarvitaan maksimikapasiteettiä. Samaan aikaan ollaan tilanteessa jossa ei tuule eikä aurinkokaan lämmitä…

    6tukki

    Nuo energian yksiköt ovat todella vähän ”kinkkisiä”. Käytämme edelleen noita wattituntiin pohjautuvia yksiköitä, vaikka otimme käyttöömme SI-järjestelmän jo kauan aikaa sitten. Siinähän energian varsinainen yksikkö on joule ja yksi kwh = 3,6 MJ.

    Täällä ”watti-puolella” löytyy isompiin yksiköihin mentäessä vaihtoehtoja ainakin kahdeksan, mutta tavallisimmin käytetään yksiköitä kilowattitunti (kWh), megawattitunti (MWh), gigawattitunti (GWh) ja terawattitunti (TWh).

    Nyrkkisääntöinä noista tarvitsee muistaa vain, että

    1 megawattitunti = 1000 kWh
    1 gigawattitunti = 1000 000 kWh
    1 terawattitunti = 1000 000 000 (= miljardi) kWh

    Korpituvan Taneli

    Täällä puhutaan CHP-laitoksista jonkinlaisena uutuutena.
    Todellisuudessa lämmön ja sähkön yhteistuotantoa on harjoitettu jo pitkään suuremman teollisuuden voimaloissa.
    Melkein yhtä pitkät perinteet ovat pääkaupunkiseudulla kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Tämä on ilahduttavasti levinnyt myös muuhun Suomeen.
    Uutta CHP rintamalla ovat, selkeästi pienimuotoisemmat, maatalouden ja ja pienemmän teollisuuden CHP-laitokset.

    Toisessa ääripäässä sähköntuotannossa ovat ns lauhdelaitokset, jossa tosiaankin haaskataan kymmeniä prosentteja polttoaineen lämmöstä vesistöön ja sielläkin se on vain haitaksi.
    Vanhantyylisistä (konventionaalisista) lauhdelaitoksista ehkä tyypillisin on Inkoon 4-blokin kivihiililaitos. Lauhdesähköä tehdään toki muuallakin, jopa CHP-laitosten kylkiäisenä.
    Oman lukunsa lauhdelaitoksista muodostavat atomi-voimalat. Niiden lauhdelämmön talteenottoa jarruttaa, osin aiheellinenkin, epäluulo mahdollisesta säteilystä lämmitysveden mukana. Pahempi haitta on kuitenkin se että ne joudutaan sijoittamaan siten että lämmöntarvitsijat ovat kaukana. Lämpömäärät ovat lisäksi niin valtavia, että lämmön hyödyntäminen siksikin on vaikeaa.

    Pienet lämmön ja sähkön yhteistuotantoon perustuvat laitokset ympäri maan olisivat monesta syystä kriisivalmiutta parantava tekijä. Tämä on ollut päättäjien tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta tekoihin asti tieto on yltänyt aivan liian vähän.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Pien CHP laitokset ovat vielä kaukana tulevaisuudessa mutta tuotekehittelyä tapahtuu kokoajan. Toivottavasti vain rahoitusta riittää kun tulovirtaa ei tällä hetkellä ole.

    Bioenergiapäivillä oli pienvoimalaseminaari jonne kotimaisia edustajia oli tullut neljältä firmalta.

    Ekogen – teki ensimmäisen 8 kW strinlingversion Lappeenrannan tekun tutkimushankkeena (100 kW lämpöteho) ja niiden ensimmäinen tuotantolaitos on Saimaanharjulla lämpökeskuksessa pellettikäyttöinsenä (100 kW sähköä 300 kW lämpöä).

    Gasek lienee pisimmällä, niillä on valmiita tuotteitakin Gasek 150 tuottaa 37.5 kW sähköä ja 100 kW lämpöä, 149 000€ + alv. Myös suurempi versio CHP 500 löytyy (100/125 kW sähköä 300 kW lämpöä).

    Volter jolla pilottikohteena on Kempeleen ekokortteli, 10 pientaloa omassa sähkö ja lämpöverkossa, 30 kW sähköteholla ja 80 kW lämmöllä.

    Turos team kehittelee kaasutusjärjestelmää jossa hakkeella on suotavaa 35% kosteus. Lestijärven hakeosuuskunnalle on menossa 1.2 MW laitos josta pitäisi irrota 350 kW sähköä ja 800 kW lämpöä.

    Lisäksi Sievistä löytyy Bioecomotion ja Maljus firmat joilla ensimmäinen laitteisto (50 kW sähköteho) on menossa mittaus ja koekäyttöön Haapajärven ammattiopistolle.

    referoitu Bioenergia lehdestä 5/12 s 42-43

    Korpituvan Taneli

    Jabe:
    ”Voisi olla hyväksi jos viranomaiset joutuisivat kesken jouluaatonvieton vetoamaan ihmisiin sähkön säästämiseksi, jotta virrat pystytään pitämään päällä.”

    Se pahin huippu on kyllä yleensä aatonaattona illalla, kun ehtoisat emännät paistavat kinkkua. Silloin saattaa paukahdella kerrostalojenkin pääsulakkeita. Jos siihen sattuu epäedulliset sääsuhteet niin siinä sitä ollaan sen puhtaan paidan kanssa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa

    Vuodesta 1913, eli lähes sata vuotta Virtaan voimalaitos on jauhanut puhdasta, saasteetonta sähköä, mutta nyt siitä tuli loppu. Näyttää siltä, että Suomesta halutaan lopettaa ainakin pienemmät ja keskisuuret vesivoimalat ja turvevoima. Minkä takia? Onko takana kivihiili- ja mahdollisesti myös ydinvoimateollisuus? Salliiko ELY-keskus voimalan uudelleenkäynnistämisen, jos sähkövaje uhkaa? Virtaan voimalaitos ei ole merkityksetön. Sen teho riittää toimittamaan sähköä useamman kunnan alueelle Itä-Hämeessä.

    ELY-keskuksen tiedote:
    Tainionvirralla Sysmässä sijaitsevan Virtaan voimalaitoksen toiminta on määrätty keskeytettäväksi. Laitoksen omistaa Virtaankosken Voima Oy. Toiminnan keskeyttämisen syynä on se, että voimalaitoksella ei ole vesilain mukaista lupaa toiminnalleen.

    Toiminnanharjoittaja on vuonna 2010 lainvoimaiseksi tulleella päätöksellä määrätty hakemaan lupa sillä uhalla, että toiminta voidaan keskeyttää. Koska lupaviranomaiselle ei ole toimitettu asianmukaista lupahakemusta ja asian käsittely on jätetty sikseen, ELY-keskus on hakenut toiminnan keskeyttämisuhan toimeenpanoa. Toiminnan keskeyttämistä koskevan määräyksen on antanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ja sen toimeenpano on annettu Hämeen ELY-keskuksen vastuulle.

    Aluehallintoviraston päätöksen nojalla Hämeen ELY-keskus on12.11.2012 lähettänyt Virtaankosken Voima Oy:lle määräyksen keskeyttää Virtaan voimalaitoksen toiminta välittömästi siihen saakka, kunnes laitoksella on lainvoimainen lupa. Voimalaitoksen toiminnan keskeyttäminen ei saa aiheuttaa voimalaitoksen ylä- tai alapuolisessa vesistössä tulvan vaaraa tai veden vähyyttä. Toiminnan keskeyttämisen toteamiseksi ELY-keskus tekee tarkastuksen Virtaan voimalaitoksella 26.11.2012 klo 10.00.

    nuori isäntä

    Täällä nyt näytetään sekoittavan kaksi asiaa. Puuntakaa puhuu Tehosta ja harrastelija puhuu energiasta. Puuntakaa ilmoittamat tiedot ovat oikein (tarkkahinta tuolle tunnille oli 300,01 eur/MW). Suomen 10 700 MW:n teho tuottaa energiaa vuodessa n. 10 700MW*8760h=93732000MWh. Energiatasolla suomi on jotakuinkin omavarainen.
    Teho tarkastelussa vajetta on pahasti, eikä sitä saada täytettyä olkiluodon uudella ydinvoimalalla.

    Tehovaje tilanteessa paikalliset sähköyhtiöt on velvoitettu tiputtamaan kuormiaan pois esimerkiksi sopimalla asiakkaiden kanssa(lähinnä yritykset) kuormien pois kytkemisestä. Tämä on se viimeinen hätäkeino. Tosin pahassa kantaverkon vikatilanteessa kuormien pudotus ei taida auttaa.

    J-vallalle tiedoksi: Fingridillä ei ole sähköntuottaja. Fingridillä on ainoastaan pari kaasuturbiinilaitosta ja vähän muuta tereserviä jotka käynnistetään tehovaje tilanteissa. Laitokset saadaan ylös 1-2 tunnissa. Fingrid vastaa ainoastaan kantaverkosta ja sen kapasiteetistä. Lisäksi Fingrid on taseselvittäjä. Sillä ei siis ole ”oma lehmä ojassa” kun puhutaan sähköntuottamisesta.

    Pähkäilijä

    —-clip—-
    Suomi kulutti sähköä viime vuonna 84,4 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh).
    Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 16,4 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 83,6 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 31 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima runsaat 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,6 prosenttia.
    —-clip—–
    http://energia.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/energiavuosi-2011-sahkolammin-loppuvuosi-ja-teollisuustuotannon-hii

    10700 x vuoden tunnit ei oikein anna oikeaa kuvaa sillä talvella sähköä kuluu tuplaten kesään verrattuna

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/default.aspx?beginDate=20120101&endDate=20121231&showChart=1&showTable=0

    välilyönnit pois ja linkki näkyy.

    nuori isäntä

    Tuo lasku esimerkki oli ainoastaan tarkoitettu selventämään, että kun puhutaan tehosta ja energiasta, ovat ne kaksi eri asiaa. Energiassa mukaan tulee tuo aikakomponentti.

    Todellisuus sähköntuotannossa ja kulutukseesa on aivan toinen kuten pähkäilijä tuossa kirjoitti.

    Suomen pienet vesivoimalat joissa ja koskissa tuottavat huippunsa monesti kevään ja syksyn aikana, jolloin kulutus on pienenpää.

    Yhteistuotantolaitokset (lämpö ja sähkö) seuraavat paremmin lämpötilaa. Tuulivoima ei taas seuraa lainkaan kulutusta(vain tuulta). Näin ollen Tuotantolaitosten teho ei ole kovin yksinkertaista määritellä joka tunnille. Tällöin vuoden tuotettua energiaa ei voida laskea tuolla tavalla mitä edellä laitoin esimerkkinä.

    Sähkön riittävyyttä täytyy tarkastella tehon kautta. Se hetkittäinen suuri tehon tarve on talvisin kovilla pakkasilla. Jos tuotannon teho loppuu kesken ja sähkö loppuu, ei paljon lohduta, että vuositasolla tarkasteltuna olemme energiaomavaraisia.

    Pähkäilijä

    http://yle.fi/uutiset/yksityistalouksien_energiansaasto_ei_nay/6413433

    energiansäästö kotitalouksissa lisää muutenkin sähkönkulutusta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)