Keskustelut Tekniikka Sähkö 64 c/kwh

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 447)
  • Sähkö 64 c/kwh

    Merkitty: 

    Onko kukaan vielä pörssisähkössä, itse olin vielä syksyllä mutta tuli pahoja aavistuksia niin siirryin kahden vuoden sopimukseen, 5,85 oli silloin. Hinta yli kymmenkertaistunut nyt. Ei oikein taida tuulimyllyt näin pakkasilla jauhaa sähköä.

    Ei muuta kuin puita uuniin.

  • jees h-valta

    Justiinsa noin. Meilläkin purettiin vanhat hyppyrimäet Hiittenharjulta mutta kyllä vain pitää joku rautahässäkkä raahata tilalle. Joten myllyjä koko kaupunki täyteen vaan.

    Puuki

    Mökkien hinnat tippui ainakin tulevan tuulimyllypuiston ympäristössä.    Kaapelilla  vedetään suurin osa uusista tuulivoimaloiden tarvitsemista sähkölinjoista ainakin  täällä lähimmässä suunnitellussa paikassa. Ei ole valmiina ennestään s-linjoja lähistöllä , kun ne myllyt tehdään  korpeen.

    Nimetön

    Joissain tapauksessa voidaan jopa 7 myllyäkin littää suoraan 110kw linjaan mutta yleensä linja vedetään jollekkin isommalle muuntoasemalle.  Jylkän muuntoasemallekin tulee tai lähtee noin 9 avolinjaa ja yhdesta puistosta kaapelilla. Mutkalammen puistostakin muuntoasemalle 32km 2x110kw avolinjat.

    Tässä Haapaveden tapauksessa Fingridin  jokilinjan viertä 44km Pysäyksenperän muuntoasemalle.

    Video kannattaa kuunnella.

    Nimetön

    Tuossa Jylkkä-Alajärvi linjassakin on tällähetkellä kaksi vaihtoehtoa lähes kokomatkalle ja pisin 180km ja lyhin160 km leveys 96m joista isännät saa nyt päineen riidellä kenen metsää lopen lyödään nurin.

    Puuki

    Kustantaako tuulivoimayhtiö itse ne avolinjan vedot siellä päin vai jääkö yhteisesti kustannettaviksi kuten jäi tuulivoiman takuuhinnan kustannukset sähköverojen muodossa?    Linjojen alla voi kasvattaa joulukuusia joten ei ole iso tappio, jos pohja sopii kuuselle ja ne joulukuuset saa sitten joskus myydyksi.

    Täällä siirtoyhtiön kartoilta näkee mitkä linjat kustannetaan yhteisesti siirtohintojen korotusten avulla.

    Mutta toisaalta onhan se niinkin , että hyvä kun jostain tulee sähköä. Joissain paikoissa (esim. Espanjassa) on isojakin alueita joilta on katkaistu sähkön toimitukset kokonaan. Ei ole hääviä siellä vaikka pakkasia ei olisikaan.

    Nimetön

    Tuon Jylkän muuntamon purkulinjan joutuu Fingriin rakentaan mutta puistoista tulevat siirtolinjat rakentaa ja omistaa kansainväliset  tuulipuistoin omistajat.

    Vanhain kyläin läpi kun uusia voimajohtolinjoja vedetään niin muutos kylälle voi olla merkittävä, esim rakennusoikeutta voi rajoittaa huomattavasti.

    ”STUK suosittelee asuinrakennusten ja muiden pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettujen tilojen sijoittamista siten, että magneettikenttä ei ylitä 0,3–0,4 mikroteslaa (µT). Suositus on annettu, koska kaikkia magneettikenttien vaikutuksia ei varmuudella tiedetä ja koska julkisessa keskustelussa esiintyvät käsitykset avojohtojen mahdollisista terveyshaitoista saattavat huolestuttaa ihmisiä.

    Voimansiirtojohdon magneettikenttä vaimenee nopeasti johdosta poispäin siirryttäessä. Suurimmissa 400 kV voimajohdoissa magneettikenttä laskee edellä mainitun. 0,3–0,4 µT tasolle viimeistään, kun etäisyys voimajohtoon on 100 metriä. 110 kV voimajohdoissa vastaava etäisyys on noin 40 metriä. Kun etäisyys on noin 150 metriä 400 kV voimajohdosta tai 60 metriä 110 kV voimajohdosta, voimajohdon magneettikenttä ei enää erotu rakennuksen omien sähkölaitteiden ja -johtojen aiheuttamasta kentästä.”

    Suurin haitta näistä tuulipuistoista puistoin ympäröimillä kylille siinä miten ne tuhoaa kylien vanhan yhteishengen. Kylillä hyvin voimakkaat kannat myllyin puoltajilla ja vastustajilla, jotku hyötyy huomattavastikkin taloudellisesti ja jotkut jopa kärsii taloudellisesti. Tuulivoima rakentajat yrittää erilaisilla lahjuksilla mielipidettä muuttaa myönteisemmäksi mutta siinäkin on epäonnistuttu ettei kaikkia lahjukset tavoita.

    Planter

    Lassen havainto, että tuulivoimaloiden ja sähkölinjan tulo pistää kyläyhteisön sekaisin, koska porukka jakaantuu tuulivoima”puistosta” hyötyjiin ja haitan kärsijöihin on varmasti totta.

    Mahtavatko kuitenkaan käytetyt argumentit olla luotettavista lähteistä, vai ovatko ne tuulesta temmattuja?

    ”leveys 96m joista isännät saa nyt päineen riidellä kenen metsää lopen lyödään nurin.”

    Onko todella 110kV (ei kW) johtokäytävä näin leveä?

    https://www.fingrid.fi/kantaverkko/kunnossapito/voimajohdot/johtoalue/

    A.Jalkanen

    On tietenkin linjan koollakin väliä, vaikka maiseman kannalta, mutta erityisesti sillä korvataanko haitat kuten menetetty puuntuotannon maa tai rakennusoikeus täysimääräisesti vai osittain.

    Puuki

    Jotkut ei usko edelleenkään , että ns, sähköallergiaa olisi olemassa vaikka as.os:t ainakin tietää hyvin että on vaikutusta sähkökentillä.  Sama juttu kuin joskus 60-luvulla 70-luvun alussa lekurit ei myöntäneet joidenkin voivan  olla allergisia tupakan savulle.     Myöhemmin amalgaamipaikat: vain 5 % hammaslääkäreistä myöntää ko. vaivan olevan mahdollista syntyä elohopeaa sis. paikoista vaikka näytöt on selvät siinäkin asiassa. Mutta tulisi vahingonkorvausten  maksaminen liian kalliiksi haitoista kärsiville, se lienee pääsyy että kielletään kokonaan ongelman olemassaolo.

    Planter

    Toinen paljon hankalampi asia on sähkölinjan aiheuttama magneettivuon tiheys. Se riippuu todella monista tekijöistä ja halutessaan voi asiaa tuntemattomalle esittää mieleisensä arvon, vaikka niin, että maan magneettikenttä on voimakkaampi kuin tuo STUKin ohjearvo. Niin onkin, mutta se on staattinen kenttä. Voimajohtojen kenttä vaihtelee 50Hz tahdissa. Päässä kiinni korvalla oleva kännykkä aiheuttaa suurtaajuisen magneettikentän, GHz taajuisen kentän. Kentän vaikutus riippuu sen vaihtelutaajuusta. Muut huushollin sähkövärkit jotain siltä väliltä. Minkälaisen tällin mahtaa sähköauto munille generoida?

    Sähkölinjoissakin kaikki riippuu kaikesta. Linkin dokumentin sivulta 40 eteenpäin voi ihmetellä mikä kaikki.

    https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/turvallisuus/sosiaali_ja_terv_minister_yleisonaltistuminensahkojamagn.pdf

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 447)