Keskustelut Tekniikka Sähkö 64 c/kwh

  • Tämä aihe sisältää 447 vastausta, 48 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 447)
  • Sähkö 64 c/kwh

    Merkitty: 

    Onko kukaan vielä pörssisähkössä, itse olin vielä syksyllä mutta tuli pahoja aavistuksia niin siirryin kahden vuoden sopimukseen, 5,85 oli silloin. Hinta yli kymmenkertaistunut nyt. Ei oikein taida tuulimyllyt näin pakkasilla jauhaa sähköä.

    Ei muuta kuin puita uuniin.

  • Petkeles Petkeles

    Vapaaehtoisissa sopimuksissa on säännönmukaisesti edes joku taloudellinen täky puhtaaseen lunastukseen nähden. Yleensä näitä vastustavat viimeiseen asti ns. periaatteen miehet, jotka sitten kirjaimellisesti joutuvat maksamaan periaatteistaan. Esimerkiksi tuulivoimaloiden kohdalla taloudellinen vahinko sellaiselle mo:lle on suuri ja hyvällä tuurilla pilaa muidenkin ansaintamahdollisuuden projektin kaatuessa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Lunastustoimikunnan pohjana on puolen vuosisadan takainen ohjeistus. Ajalta kun ajateltiin, että maan sähköistäminen on yhteinen asia. Maapohjalla ja hakkukypsällä metsällä ei johdin alueen korvaus ole 150-900€ ha enempää. Tiliä tulee odotusarvoista, joka sopivassa kasvuvaiheessa on useita tonneja per/ha. Myös korko on hyvä, mutta se ei paljon auta, jos ja kun summa on vaatimaton.  Tuulivoiman rakentaminen on jotain aivan muuta, kuin aikanaan sähkölinjojen vetäminen maanomistajien maiden halki. Näissä linjoista pitäisi saada vähintään 100-150€ vuodessa hehtaaria kohden korvausta hamaan tulevaisuuteen asti. Tällöin se kompensoisi haittoja, hyödythän jäävät tuulivoimapuiston omistajille ja maan vuokraajille.

    aegolius

    >Vapaaehtoisissa sopimuksissa on säännönmukaisesti edes joku taloudellinen täky puhtaaseen lunastukseen nähden.

    Hienoa nähdä, että Petkeleskin pitää näitä asioita maanomistajaa kohtaan epäreiluna.

    Nimetön

    Taneli: Pitäjä ja kylätasolla tuulivoiman vastustajat ovat kaikkea muuta kuin veheriääsiä.

    Kyllä Kalajokinen x-kansanedustaja Halmeenpää sai kaadettua yhden tuulipuiston kun ois tullut  liika likelle omaa taloa n.10km. Tais olla kaikki Kalajoen valtuuston vihreät hankeessa mukana.

    kim1

    Karhunrahkan tuulivoimapuisto hanke ei toteudu Akaassa..3 vuotta sitä osayleiskaavaa on veivattu valtuustossa ja hallituksessa nyt se on laitettu jäihin kenties lopullisesti ja samalla ABO Wind on lopettanut hankkeen valmistelutyöt..

    Yleensä suurimmat vastustajat ovat lähialueen asukit jotka eivät asu tai omista maata myllyjen vaikutuspiirissäelikkä eivät tule saamaan maavuokria..,kaikista pahinta on se kun se mylly rakennetaan naapurin metsään eikä omaan…

    Perussuomalaiset olivat ainoa ryhmä joka vastusti yksimielisesti tuulipuisto hanketta,vastaavasti vasemmistoliiton molemmat valtuutetut kannattivat hanketta..

    Rane

    Persut puolustavat lepakoita kun kukaan muu ei…

    Perussuomalaiset huolissaan: Lepakot räjähtelevät (iltalehti.fi)

    Nimetön

    Metsäkupsa: Lunastustoimikunnan pohjana on puolen vuosisadan takainen ohjeistus. Ajalta kun ajateltiin, että maan sähköistäminen on yhteinen asia

    Tämänhetkinen lunastuslaki v. 1977 ja lakia päivitetty muutaman vuoden välein ja uusi laki taitaa tulla voimaan nyt vuoden alussa, tuskin mitenkään maanomistajien asemaa parantaa, vain helpottaa ja nopeuttaa lunastajan byrokratiaa. Lunastuslain  ongelma siinä kun maanomistaja säilyy maanomistajana ja maanomistaja voi linjan alla kasvattaa vaikka mansikkaa tai joulukuusia, niin miksi siitä maapojasta pitäs jotain korvata.

    Ensimmäisiä tuulipuistoja kun Suomeen rakennettiin 2010 luvulla niin lunastuslakia tulkittiin ettei yksityiset tuulivoimayhtiöt pysty pakkolunastaan siirtolinjain käytäviä yhteisen hyvän nimissä..  Pian se kyllä tilanne muuttui ja nyt se ei ole valtioneuvostossa muuta kuin naps kops ja jokin kansainvälinen kasvoton jätti pistää moton töihin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Metsätalouden puhdastulo on eteläisessä Suomessa reilu 100 euroa ha, joka menetetään kun metsää ei voi kasvattaa. Pelto on asia erikseen, tokkopa kukaan metsämaalinjan alusesta peltoa mansikalle raivaa. Paljonko olette nähneet linjojen alla joulukuusiviljelmiä, ainahan sähköfirma kertoo mitä alle 3 metristä saa kasvattaa, kun asiasta sopii. Uusi lakiluonnos hahmotelma n. 15% korottaa korvauksia, eli eipä sillä oleellisesti asiaa korjata. Itselläkin tulevana vuotena useamman hehtaarin ala jää linjan alle kasvuisaa asfalttitien sivustaa.

    Parempi maanomistajalle, että maapohja jää joutomaana tilaan, kuin jos lunastettaisiin pois tilan pinta-alasta. Kokemukseni mukaan korvaus ei suuremmaksi tule, vain karttaan enemmän rajaviivoja kuten lunastetuista valtion teistä.

    Nimetön

    Pyhä-Kala Mhy käy valtakirjalla maanomistajien puolesta neuvotteluja myllyn pohjista ja siirtolinjoista ja ainakin yhdestä siirtolinjasta ovat saaneet sopimuksen että siirtolinjasta maksetaan vuosittainen vuokra.

    Minäki uutta lakiluonnosta lueskelin kerran mutten muista mitään 15% korotusta,  eikös se Maanomistajien arvioointikeskus lopen korvaukset määrittele?

    Maantiet rajaviivoilla karttaan merkitty mutta en minä ole huomannut että sähkölinjat ois rajaviivoilla merkitty….

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Virallisesti korvaukset määrittelee lunastustoimikunta, joka on kolmijäseninen hankekohtainen toimielin. Käytäntö on määrätyllä kaavalla, josta poiketaan erillistapauksissa.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 447)