Liimapuu on taas ihan eri asia kuin leveä lankku. Leveä lankku on aito puu. Ei noita kahta voi verrata keskenään. Leveästä saa kyllä ihan hyvän joka ei vääntyile eikä kieroile. Kysymys on ammatti taidosta ei siitä paljonko jokin maksaa, ja kuinka nopeasti asia tehdään. Aivan sama asia on kaikilla asioilla. Ollaan 15 vuotta vuokralla kunnes päätetään rakentaa omakotitalo syyskuussa. Talo tehdään hirvittävällä hosumisella mitään väliä ei ole kuin tehdään kun vain saadaan mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Tuolla nopeudella restellaan muutama vuosi ja ihmetellään kuinka tämä tämmönen on , vikoja löytyy, homehtuu, on kylmä katto vuotaa, nurkka painuu , aletaan syyttelemään yhtä ja toista asiaa. Kun vika on alkujaan jo aikataulussa , syyskuussa aloitus ja jouluksi asumaan. Kuin loppu olisi jouluna jos ei valmistu tuo joulu on ehdoton takaraja siksi tehdään maksoi mitä maksoi. Eli olisi pitänyt ottaa aikaa vuosi lisää niin lopputulos olisi ollut hyvä tai edes kelvollinen. Ihmisillä on taipumus päteä täysin merkityksettömissä asioissa ja todelliset meriitit jäävät hyvin olemattomiksi. Pelit ovat yksi hyvä esimerkki. On unohdettu yksi seikka ” tärkein ei ole voitto vaan osallistuminen.”  Eli leveä lankku ja liimapuu lankku turpoavat täsmälleen yhtä paljon saadessaan saman määrän kosteutta. Kierous ja vääntyily on tekijän hyppysissä joka päättää tuon asian. Nykyäänhän ei osata edes seinälautaa asentaa seinään, ja se on hyvin surullista.

Pienet uudet yksiöt luokkaa 30-35 neliötä 150 tonnin luokkaa . Valtion kirstuun Alvia 37,5 tonnia. Elementti kerrostaloja… Alle 2 tonnia jos neliöhinta niin taloyhtiö ei saa luototusta rahalaitoksista remontteihin…

Anpoliivipol….

Jos ajatellaan vaikka niin. Että metriset ulkoseinät,lattiat,katto – rakennuksen vaippa liimapuusta? 400€ /kuutio asennettuna.

35 neliön koppi sisämitoiltaan 5×6 , tällöin ulkomitat 7×8…56×2..112m2.

seinää 3 metriä korkeana niin on tilaa liitoksiin nurkissa 30jm tekee 90kuutiota.

yhteensä 200 kuutiota kun ovi täytyy olla. Hintaa 80 tonnia. Ikkunat saa kameroilla mihin haluaa. Pysyy taulut seinällä ja löytyy ruuville puuta keittiökaapin kiinnitykseen. Uskon ettei perheriitojen äänet, korsaukset ja lisääntymissessiot kuulu seinien läpi.

Kerrostalossa naapuri maksaa tuosta puolet eli 40000 saa luukun.

Lattiaan voi hifistellä vaikka Afrikan puusta erikoisimman pinnan, niin saa silimiä pullistella. Haapaa vesikatolle ja kuupuuta tuo uloin ulkoseinän pinta.

Sitoisi hiiltäkin aika pitkäksi aikaa ja metsänomistajakin saisi tuloja.

Pienpuuta voisi hyödyntää kun sahattas kahtasataa.

Teippi ei kestä ei.
Pidänkin aluskatetta turhana virityksenä. Sekään ei kestä kuin vähän aikaa..

Paras tapa on tehdä heti tiivis katto joka ei vuoda. En ole koskaan tavannut harjalta homehtunutta kattoa jos ei ole vuotanut.
Eräs taloni on tehty 1:2 lappeella vuonna 1975 varppein kolmenvartin lauta jossa päällä profiilipelti. Ei ole tiputtanut vettä , eikä ole vuotanut. Mitä voi katolta lisää vaatia. Tähän kokemukseen perustaan väitteeni aluskatteen tarpeettomuudesta. Kysymys on taas siitä iän ikuisesta konstailusta. Ei viitsitä tehdä tiivistä harjapeltiä. Paljon rivipeltikattoja joissa hermeettisen tiivis harja ei vuoda eikä homeessa. Kysymys laiskuuden selittelystä kun puhutaan aluskatteesta.

Miten tiivistynyt kosteus haihtuu vesikaton alta , jos ei ole mitään ilmanvaihtoreikää olemassa ?Harjan päissä ainakin pitäisi olla tuuletusreiät, jotta kostea ilma pääsee pois.   Vanhemmissa taloissa joissa on ullakko, ei sillä ole niin väliä, kun siellä on yleensä ilman mentäviä reikiä siellä täällä muutenkin. Mutta tiiviisti rakennettu mökki esim. ja matala välitila katon ja kivi-lasivillan  välillä, niin kosteutta voi kertyä eristeisiin jos ei ole tuuletusta.

Ruotsissa on jo pitkät perinteet puukerrostalojen rakentamisessa. Siellä käytetään puuta niin paljon niissä taloissa, että on laskettu (suomal.tutkimus) että hiilen keräämisen kannalta puukerrostalon rakentamiseen käytetty puu vastaa yli 2 x pystypuuston hiilenkeräystä.  Suomessa vastaava kerroin  on n. 1,4 .  Puurakentamisen suosiminen vähentäisi kokonaisCO2-päästöjä ja niiden vähentämisen tarvetta muualta hankalammin toteutettavista kohteista.