› Keskustelut › Puukauppa › Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 155)
1 2 3 … 7 8 9 … 14 15 16

  • Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

    Lähetetty: 24.12.2016, 09:17

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä.  Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi.  Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

    Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

    Tekijä
    Planter
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Metsäkupsa 26.12.2016, 16:36

    Olisikohan valistuneita hirviyksilöitä,jotka syövät huomaamattomasti vain männyn oksia taimikossa.

    Timppa 26.12.2016, 17:13

    Asiasta.

    Nyt sahaukseen alkaa tulla tyvitukkeja siis iältään 40-60 vuotta.  Jutussa kirjoitettiin, niin runsas hirvikanta 1980-luvulla on merkittävä syyllinen vikoihin.  Noina aikoina hirvimäärä alkoi todellakin lisääntyä.  Pystyykö lajittelija erottamaan lumen katkaiseman tai metsämyyrän vikuuttaman puun hirven vikuuttamasta on minulle kyllä epäselvää.  En muista nähneeni hirven kaluamaa männyn runkoa.  Jutussa sellaista väitettiin tapahtuneen.  Tietysti hirvet kolovat sarviaan, mutta tällaisten tapahtumien osuus on kyllä häviävän pieni ja sellaisten puiden pitäisi päätyä suoraan kuitupinoon.

    Meilläkin myydään vuosittain tuon ikäisistä metsistä hakattuja mäntyjä. Hirviäkin alkoi meilläkin olla 80-luvulla kohtuullisesti.  Kukaan ei ole kuitenkaan valittanut mistään piilovioista.  Lenkoutta kyllä esiintyy, kuten muutenkin männyissä.   Tuon ajan istutuskuusissa  meillä on  laatuvikoja todella vähän.

    Yleensä tapahtuu niin kuin tälläkin kertaa, että kaikki ongelmat vieritetään hirvien syiksi ottamatta tarkemmin kantaa muiden tekijöiden osuuteen.

    Planter 26.12.2016, 17:34

    Myyrä vai hirvi?

     

    Hirven kaluama männyntaimi.

    kuva: Yle arkisto

    Planter 26.12.2016, 17:57

    Suorittava porras:

    ”Kuitenkin saman aikajakson kuusikoissakin on melkoisia laadullisia puutteita . On leimikoita , joista melkein jokaisen rungon ensimmäinen pölkky on katkaistava kuitutavaralajiksi mutkan tai poikaoksan takia.”

    Timppa:

    ”Tuon ajan istutuskuusissa meillä on laatuvikoja todella vähän.”

    suorittava porras 26.12.2016, 18:26

    Timpan kuusikoita ei liene istutettu kaskimaihin eikä hivenravinteiden puutteesta kärsivään maahan . Ravinneongelma  kärjistyy , jos alueelle annetaan tulla liikaa lehtipuuta . Timppa on käsittääkseni pitänyt taimikkonsa keskimääräistä paremmassa kunnossa ja välttynyt ongelmilta .

    Ensimmäisissä lauseissa esillä olevat tekijät aiheuttavat laatuvikoja myös mäntyihin ja lehtipuihin   . Ilmiasu kaikkien vikoja aiheuttavien tekijöiden (hoitamattomuus , ravinnepuutokset , hirvet ) jäljiltä saattaa olla hyvinkin samankaltainen tarkasteltaessa jossakin myöhemmässä vaiheessa sahattua tyvitukkia .

    ——

    Anton totesi , että on syntynyt pahoja taimivahinkoja risteysalueelle , josta hirviä ei voi poistaa . Tilanne jatkuu kyllä kyseisillä alueilla samana , vaikka ympäröivät tienoot tyhjennettäisiin hirvistä . Ainoa kantaa rajoittava tekijä noilla alueilla on liikenne ja hirvien menehtyminen autojen alle . Omakohtaista kokemustakin on aiheen tiimoilta . Tie- ja tonttimaita , joilla on mahdoton metsästää , on meidänkin seuran alueiden sisällä useita satoja hehtaareja . Alueen halkaisee valtatie ja rautatie rintarinnan ja niiden vaikutuspiirissä on tiheään asuttuja alueita , joilla ei voi metsästää .  Jos hirviä pitäisi metsästää ,  ne olisi ajettava kahdesta eri taajaan asutusta niemestä tien ja rautatien toiselle puolen tapettavaksi . Turvallisuussyistä näin ei voi tehdä .  Kuvaamani ongelma on sitä yleisempi , mitä etelämmäs mennään  . Kyseistä tilannetta valkohäntäpeura on puolikesynä onnistunut hyödyntämään kannan kasvusta päätellen varsin tehokkaasti . Metsästäjät ovat voimattomia , kun elukat olisi ammuttava pihapiiriin tai vilkasliikenteisen tien läheisyyteen .

    Timppa 26.12.2016, 18:50

    Kerropa Planter kuinka korkealla? Syönti vai hankausjälki?  Ei vaikuta myyrältä, koska ne jyrsivät usein sivuoksiakin.  Tuo ei varmasti päädy tyvitukiksi.

    Ei kaskimaihin istutettu ja taimikot on perattu yleensä ajallaan.

    Pääkaupunkiseudulla metsästetään hirviä tiheästi asutuilla alueilla hirvitorneista väijymällä.  Saattaisi auttaa eo tilanteisiin.  Vähän omenia ja porkkanoita syötiksi.  Tosin hirvet saattavat tulla niin pimeällä, ettei enää näe ampua.  Tai ovat makuulla niin lähellä että kuulevat passimiehen tulon, joten senkin vuoksi voi joutua odottelemaan turhaan.

    jees h-valta 26.12.2016, 19:23

    Tuo on Planter kyllä hirvi joka on kuorta vedellyt tuoreemmasta puun osasta. Maistuu yhtä hyvin kuin latvuksetkin. Jotenkin se kuoren alla oleva nila on niille mieleen. Kai se tekee niiden purkkaa siitä.

    Metsuri motokuski 26.12.2016, 19:32

    Kannatan ehdottomasti kunnon tutkimusta aiheesta. Uskon että jokin muukin lääke löytyy hirvivahinkojen vähentämiseen kuin ampuminen. Tietenkin kannan koolla on merkitystä joten verotusta ei voi väheksyä. Mutta jos lähtökohtana on valtion nyt asettama tavoitekanta ja siihen yritetään vahinkoja välttää niin kunnon tutkimukselle on varmaan perusteita. Tuossa esimerkkitapauksessa oli nimenomaan karuilla kankailla olevat mäntytaimikot puhdistettu kaikesta lehtipuusta ja rehevät kuusikkovaltaiset pohjat olivat ihan normaalin raivauksen piirissä. Sehän on jo pitkään tiedetty että kunnolla kehittynyt männyntaimi ei ole hirven ravintolistalla kovinkaan kärjessä. Hyvänä esimerkkinä on metsätysalueellamme oleva siemennetty mäntytaimikko jossa ryppäässä kaikki alikehittyneet on syöty mutta paras jo reiluun pariin – kolmeen metriin päässyt taimi on säästynyt syönniltä. Uskon että jotain vaikutusta on sillä miten taimi kehittyy ja kuinka siinä olevat syöntiin vaikuttavat haitta-aineet ovat päässeet kehittymään.

    Planter 26.12.2016, 19:33

    Kuvan vikoja on 1,5-2m korkeudella. Se on hirven tekemä, kuvassa näkyy, että oksan kärkiäkin on nypitty. Hirvi ”höylää” kuorta  hampaillaan. Kun käytetään sarvia, on koko runko ihan paljas ja lähtevät oksatkin.

    Yleinen vika, koska se on päätynyt uuteen hirvivahinko- korvausluonnokseenkin. ”Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joissa kuorialasta on vaurioitunut alle neljännes.”

    Kuvan taimi on siis lievästi vaurioitunut, koska runko alaspäin on ehjä ja samoin ihan latva. Vaikka tässä latva tai  ehkä koko taimikin kuolee, siitä ei saa korvausta, koska kuorialasta on vaurioitunut vain ehkä  5-10%.

    Korpituvan Taneli 26.12.2016, 20:38

    Platerin kuvan Mukaisia taimia löysin kaksi 2012 istutetusta taimikosta tänä syksynä. Minä kyllä tulkitsin ne pienempien kuin hirvi, mutta sorkilla liikkuvien sarven hankauspuuksi. Ei kyllä ole myyrätuho, mutta ei tuossa kuvassakaan oikein selkeitä hampaan jälkiä ole. Hirven sarvenhankauspuu on taas selkeästi isompi, hankauskohdalta yleensä kaks puoli kolme tuumainen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 155)
1 2 3 … 7 8 9 … 14 15 16