Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Tämä aihe sisältää 155 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 9 kuukautta sitten Jätkä toimesta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 155)

1 2 3 4 5 6 … 14 15 16

Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Lähetetty: 24.12.2016, 09:17
Merkitty: laatu sahatavara

Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä. Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi. Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

Tekijä
Planter

Teema Puukauppa

Puuki 25.12.2016, 20:35

Tai sitten juuri lannoitus lisää hirvien syöntihaluja. Taimitarhojen lannoitetut mä-taimethan ne parhaiten niille maistuu. Tuhkan hivenaineet, kalium, fosfori …

oksapuu 25.12.2016, 20:49

Juurikin noin…

Hirvet syö istutetut männyntaimet heti seuraavana talvena. Vahinkotarkastaja väittää kyllä Metsovahingoksi mutta ne hirvenjäljet kyllä kertoo totuuden…

Timppa 25.12.2016, 21:00

Kyllä niitä lumituhoja vieläkin saattaa esiintyä mäntytaimissa. Latvat poikki. Miksi ei kuitenkaan tasaisesti? Taimikkoa peratessa helppo nähdä, kun latvus on ehjä ja neulaset tallella. Myöhemmin on mahdotonta erottaa hirven vikuuttamasta.

Näissä metsäasioissa on paljon tutkittavaa. Muuten ne reunapuiden lähellä olevat männyntaimet vaikuttavat ainakin joskus olevan alttiimpia hirvivahingoille.

suorittava porras 25.12.2016, 21:07

Reunataimet kelpaavat hirville paremmin . Ilmeisesti taimet eivät muodosta väkevää haitta-ainetta varjossa kasvaessaan tai juuriston ravinnekilpailun ollessa liian kova ison metsän varjossa .

oksapuu 25.12.2016, 21:10

Älä nyt viitsi Timppa…

Molemmat meistä hirvenmetsästystä harrastavista tietää että se hirvilehmä katkoo latvoja vaikka se vasikka olisi jo ammuttu…

Tuo latvojen katkonta on geeneissä ei järjessä…

A.Jalkanen 25.12.2016, 22:04

Luulisi, että monikymmenvuotisessa käytännön metsänviljelytoiminnassa olisi jo huomattu, jos hirvituhojen estämiseen olisi joku helppo ja hyvä vaihtoehto – siis jokin muu kuin hirvikannan alentaminen.

Jätkä 25.12.2016, 22:17

Aika ratkaiseva vaihe olisi hoitaa ranganvaihdot silloin, kun tehdään taimikonharvennusta ja on materiaalia, mistä valita. Samassa vaiheessa voisi olla järkevää leikat haarat ja poikaoksat pois.

Kun poistettava osa on alle pari senttiä paksu, se kylestyy helposti, eikä vioita sydäntavaraakaan mainittavasti. Myös isoilla sahoilla voitaisiin muuttaa sahausasetteita niin, että ytimestä otettaisiin lauta, taikka niinkuin puusepänlaatua sahattaessa, tehdään aina sydänkappaleita isommasta tukista kolme, taikka viisi, jolloin keskeltä tuleva sahe sisältäisi virheet ja ytimen, mutta siitä lankusta sahattaisiin keskeltä 50 millinen rima, joka heitettäisiin hakevärkkeihin.

suorittava porras 25.12.2016, 22:21

Ei näytä se kannan vähentäminenkään olevan ihan helppo nakki . Yli 40 vuotta yritetty vaihtelevalla menestyksellä . Neuvojia piisaa , mutta tekijät on vähissä . Valkohäntäpeurojen määräkin näyttää ylittävän hirvien määrän ihan pikapuoliin kovasta uhosta huolimatta .

Kovasti ovat metsänomistajat olleet ”ottamassa hommaa haltuun” .

Kiire alkaakin jo olla .Jos esimerkiksi meillä hirvien kaataminen olisi ollut metsänomistajien vastuulla , yhtään hirveä ei olisi kaatunut yli 10:een vuoteen . Toki kuitenkin jokunen siitä huolimatta .

Timppa 25.12.2016, 22:25

Minä en ainakaan tiedä, että vasaton hirvilehmä huvikseen katkoisi männynlatvoja ja jättäisi ne syömättä. Onko sinulla Oksapuu asiasta muutakin näyttöä kuin oma arvelu? Joskus on lumi katkonut myös kuusentaimien latvoja korkeammilla alueilla.

Männyntaimia voi syödä niin hirvi, metso kuin metsämyyrä. Ainoastaan hirvi jättää jäljet. Siksi kaikki tuhot menevät hirven piikkiin vaikka hirvi söisi paikalla vain heinää. Esimerkiksi vuonna 2009 meillä oli jossain siemensyntyisissä mäntytaimikoissa pienissäkin taimissa paljon syötyjä latvasilmuja. Miksiköhän niitä ei esiintynyt enää seuraavina vuosina, kun myyräkanta oli romahtanut!!! Istutettu mäntytaimikko ei olisi koskaan toipunut tuhosta.

Kuten kirjoitin, hirvivahinkoasiassa olisi todella paljon tehtävää ennakkoluulottomille tutkijoille. Kohtuullisella määrällä riistakameroita saisi jo paljon tietoa.

harrastelija 26.12.2016, 07:46

Noista riistakameroista oli jo toisessa ketjussa juttua, hyvä huomio Timpalta, että tietoja saisi kyllä sitä kautta valtavasti – ja paikallisesti!

Tuo arvokkaiden laatutukkien ja koivutukkien kerääminen on ainakin täällä syrjämailla utopiaa. Silmät pyöreänä täytyy lukea rintamaiden puun kasvatusta ja valinnan mahdollisuuksia.

Tämän seudun sahat painavat tavallista lankkua ja lautaa ja maksavat määrättyä hintaa. Pesosen ja Jordanin voimin on kuulutettu, että puu on niin arvokasta, että sitä ei kannata polttaa! Keräsin muutaman tr-kuorman tuulenkaatoja. Osa oli kaatunut juurineen, enkä huomannut tukeissa vikaa. Kasailin niitä jopa myyntiin toiveena 50 €/m3. Aikansa kasaa katsellessa paukutin ne sitten puolen metrin haloiksi – arvo n. 100 €/m3.

Koivutukkeja ei näy ostavan kukaan. Aikoinaan koululle ostettiin tuppeen sahattuina pieniä määriä, koska oli puusepän linja. Täysin utopistinen ajatus on täältä alkaa kerätä pieniä tukkimääriä vietäväksi johonkin kauemmas. MG maksaa hyvässä lykyssä 20 €/m3. Polttopuuksi tehdään niin paljon kuin menee kaupaksi!

Mäntykankaat kannattaa taimettaa äestys – siemennys periaatteella. Silloin hirviä saa olla jonkin verran pikkutaimikoissa. 4-5- metrisenä raivataan sitten sopivaan haluttuun kasvutiheyteen.

Hirvenmetsästystä harrastetaan edelleen metsäharrastuksen ohella 🙂