Aika vähän niitä erikoislaatuja taitaa kuitenkin maailmalle mennä. Hinta voisi päinvastoin parantua, jos tavaraa olisi saatavissa tarpeeksi ja eteenpäin markkinointi olisi siten helpompaa. Kantohinnan nousu parantaisi myös sitä laatuakin tulevaisuudessa.

Raaka-aine menee kaupaksi, mutta kantohinnat ei vastaa tukin kasvatuksen viemää panostusta. Pitkä kasvatusaika joka johtaa usein hyvään laatuunkin ei korreloi  hinnan kanssa.

Tuosta erikoislaadun hinnasta tuli mieleen eräs Y-tube pätkä Pohjois-Amerikasta, jossa sahattiin n. 60 cm paksu ja n. 2,5 m tukin pätkä säteittäissahauksella osiin. Kovin nopeasti homma ei käynyt, mutta alunperin polttopuun arvoisen pölkyn arvo nousi siinä 400 $:iin.

Koivun ja männyn laatutyviä menisi rajattomasti vientiin ja edelleenkin Mahogany ostaa laatuvaatimukset täyttäviä, lähinnä tyvipöllejä hyvään hintaan.

Vaan kun leimikot myydään könttänä suurelle sellufirmalle, menee siinä nuo arvokkaat rungonosat bulkkitavaran seassa lähes lahjaksi.

Se, että suursahoiltakin löytyy oksatontakin sahatavaraa, selittyy myös sillä, että katkonnassa laadun perusteella on lyhin vientilaadunkin mitta 18 dm. Jos tukki on ollut 52 dm pitkä, mutta siitä sahatut saheet on tasattu 18 dm: mittaisiksi, niin kannattaisi edes tukkien katkaisijan miettiä, että onko jokin asia mennyt pieleen? Ainakin selluhakkeeksi on mennyt 34 dm.

Kyllä mekin sahattiin lehtikuusta lattialaudaksi säteittäin ja siitä saatiin kuivauksen ja höyläyksen jälkeen yli 700 € / kiintokuutio.

Tukkien laatuun ja yleisesti katkontaan liittyen pitäisi miettiä uusia toimintamalleja, jotka kohtelevat tasaisemmin niin metsänomistajaa, puunkorjaajaa että puunostajaa. Voisiko isommilla päätehakkuilla toimia (taas) malli, jossa metsänomistaja kilpailuttasi oikeuden hakata puut kiinteään hintaan? Näin jäisi ainakin pois napina katkonnasta. Toki tämä vaatisi tarjoajalta tarkempaa tutustumista kohteeseen.

Menee vähän off-topic, mutta palstalla näyttää hirvet nousevan lähes jokaisessa ketjussa roolinsa, vaikkakin myrsky- ja sieni- sekä hyönteistuhot aiheuttavat euromääräisesti isommat vahingot vuositasolla. Omissa metsissä ollaan mahduttu elämään hirvien kanssa yhteiseloa, vaikkakin ovat vahinkojakin tehneet. Jokaisessa sijoitustoiminnassa on riskinsä ja hirvi on yksi sellainen metsäsijoittamisessa.

Nuolukivien sopivalla sijoittamisella voidaan hirvien aiheuttamia kaluamistuhoja taimikoissa vähentää . Kivennäisten puutteessa naudatkin jyrsivät puusta kaipaamiaan aineita .

Kaikkia puiden vikoja on turha lykätä hirvien syyksi . 70-80 -luvuilla talvet olivat runsaslumisia ja taimet kokivat kovia kyseisestä syystä . Perkaamattomissa taimikoissa kasvaneet lehtipuunvesat tekivät tuhojaan taipuessaan lumikuorman painamina havupuun taimien niskaan . Latva vaihtui ko tapauksissa ja tulokset näkyvät vasta nyt . Toisaalta  isomman metsän kupeeseen istutetun männikön reunapuut kasvoivat ravinteiden puutteessa vain pituutta ja olivat erityisen alttiita lumituhoille .