Keskustelut Puukauppa Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 155)
  • Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä.  Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi.  Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

    Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

  • Jätkä

    Jos et osaa katkoa laatujen mukaan, niin eihän siinä spektitkään järkeäsi lisää.

    Ei hakkuukoneen kuljettajankaan pidä ihan lapseksi heittäytyä, voisi edes pikkuisen opiskella sahatukkien laatuvaatinmuksia.

    Se on vaan edelleenkin niin, että kun on ”Väärin sammutettu”, niin siinä ei vinoilukaan auta.

    kuusessa ollaan

    Taitaa vaan olla enemmän mittoihin perustuvaa nykyisten aptien sisältö suuremmilla yhtiöillä. Laadun perään ei kysellä, kunhan lpm ja keskipituus on kohdallaan. Varmaan Suorittava ja metsurikonekuski tämän tietävät…

    Sahafirmojen hommissa voi olla laadutkin käytössä.

    Jätkä

    Kun laudat / lankut parannellaan vasta tasaamossa, tulee tasauspätkille aika paljon hintaa. Jos laudassa on puolet ns. US- laatua ja sen pituus vielä riittää, kannattaa se katkaista, vaikka toinen puoli meneekin hakkeeksi, jos latvapään laatu jää tasolle betonilauta.

    Kuulostaa, että savossa ja pohjoiskarjalassa ei laatu merkkaa mitään, kun siellä vannotaan sormijatkoksen nimeen.

    suorittava porras

    En tiedä , miten muualla , mutta ainakaan minä en ole tarvinnut tukin laatunäppäimiä tämän vuosituhannen puolella . Automatiikka hoitaa katkonnan ja minä koetan poimia vajaalaatuiset rungon osat oikeaan osoitteeseen (=kuitu/ laho/lumppi). Jos näin ei menetellä , jakaumasta tulee sanomista . Oksaisuuden ja mutkaisuuden takia ainakin yhtiön mailla paksukin runko ajetaan surutta kuiduksi .

    harrastelija

    Toimittaja Sami Karppisen juttu hirvivahingoista sahalla on kyllä kaukaa haettu! Vaikuttaa vähän nuoren toimittajan itsekohotukselta? Tukkipuun rungossa hirven taimiaikaiset hampaiden jäljet näkyy kyllä jo tekovaiheessa ja fiksu motomies jättää leikon luitupuuksi jo hakkuuaikana.

    Kuva yksittäisestä lankusta ei ole hirven aiheuttama vaan aivan selvästi poikaoksan huonosta kylettymästä.Sitä paitsi 60-70-luvulla hirviä oli todella vähä, vielä 70-luvulla joku vuosi peräti kokonaan rauhoitettu!

    Hirvi kuuluu Suomen perusluontoon ja kysymys on siitä, että hirvikanta pitää saada tasaantumaan sekä vahinkojen vuoksi sopivan pieneksi. Maalla asuville hirven metsästys on niitä ainuita harrastuksia marjastuksen ja luonnossa liikkumisen lisäksi.

    Perustavoitteena Suomessa on pitää maa asuttuna kauttaaltaan. Jo nyt olevat suuret suojelualueet saavat olla ihmisasutuksen ulkopuolella ja siellä voi niitä luonnonelukoita olla keskenään.

    En ymmärrä, milsi esim. susien pitää olla asumisalueilla? Olkoon sudet ja karhutkin suojelualueilla ja kun muualla niitä metsästetään vapaasti, niin pian oppivat tuntemaan rajansa.

    Puuki

    Tuosta laadun vähäisestä vaikutuksesta voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että tukkipuukin on niin halpaa ostajille, että apteerauksessa on se ja sama vaikka arvokkainpiinkin tukkeihin jää esim. kuivaoksaista laatua : Senhän pystyy sahalla pätkäisemään kuitupuuksi tai lumpiksi ennen sahatavaraksi sahuuta.

    Puusepänlaadun tukeille pitäisikin olla kokonaan omat markkinansa, jotta sahapuiden arvokkaimmat osat tulisi otettua peremmin talteen eikä kaikki tukit menisi bulkkitavaran tekoon. Tosin meneehän ne parhaat tukit nytkin varmasti muualle kuin tavallisen sahatavaran tekoon, mutta kantohintaan ei sillä ole vaikutusta,  muuten kuin jonkin verran, pienempien sahojen ostaessa suoraan ilman isojen yhtiöiden välikäsinä olemista.

     

    Anton Chigurh

    Nyt kyllä harrastelija kirjoittaa ihan mitä sattuu!

    Tuossa jutussa on haastateltu muunmuassa Timber Teamin toimitusjohtaja Petri Säteriä.

    Maailmanmarkkinoihin ei Pihtiputaalta voi vaikuttaa, mutta itsekin hirvestystä harrastava Säteri toivoo, että hirvikantaan voitaisiin vaikuttaa paikallisesti: ”Hirvikanta on saatava laskemaan paitsi sahateollisuuden, myös liikenneturvallisuuden vuoksi. Hiljattain istuin tyttäreni kyydissä, kun hirven turpa vilahti ohi vain senttien päästä autosta.”

    Planter

    Tässähän oli kysymys siitä, että sahalla päätyy tukkeja, joissa on pahoja vikoja, jotka eivät näy päälle päin. Viat tulevat näkyviin vasta sahausvaiheessa. Tietysti motomies poimii hakkuuvaiheessa pois lengot, mutkikkaat, kolhiintuneet ja koroiset. Ne menevät heti kuitu-tai lumppikasaan. Sisäisiä vikoja motomies ei pysty näkemään, koska hänellä ei ole röntgenkatsetta.

    Jos pitää paikkansa, että jopa kolmannes mänty-tyvitukeista alkaa olla sutta ja sekundaa, niin onhan se huolestuttavaa.

    Sahurien kanta oli selvä, että suurin syyllinen on hirvi. 1970-luvun alkupuolella uudistetut männiköt olivat taimikkovaiheessa ensimmäisen hirvihuipun aikoihin 1980. Niiltä alkaa nyt tulla harvennus-tukkipuuta sahoille. Tilanne jatkuu ja pahenee ainakin 2100 asti, koska silloin nykyiset taimikot ovat päätehakkuuvaiheessa, eikä hirvimäärä ole missään vaiheessa pudonnut merkittävästi  80-luvun tasosta.

    Aika erikoinen ajatus, että tuottamalla mahdollisimman huonoa raaka-ainetta sahoille, saataisiin parannettua niiden kansainvälistä kilpailukykyä.

    Ps. Jos on seurannut hirvien vioittaman taimikon kehitystä, niin poikaoksia syntyy valtava määrä.

    Ammatti Raivooja

    Puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa. Hirvituhojen kartoittamista ilmasta käsin on se juttu millä mennään eteenpäin. Kun ilmasta kartoitetaan hirvituhot taimikoissa ja luodaan tietokanta mistä ostajat voivat katsoa mistä ei kannata tukkia ostaa niin ongelma ratkeaa. Männystä on ylitarjontaa, mäntysahatavarasta on ylitarjontaa, hulluutta lisätä molempien tarjontaa. Kyllä myöskin maanomistajien menetyksiä tulee kompensoida uudistamisvelvoitteesta luopumalla vain männylle sopivilla mailla. Ja jos tuollainen saha keikkuu kannattavuuden rajamailla muutamasta vikasesta tukista ni parempi vaa et menee nurin, mäntysahatavaran ylitarjontaa on ihan riittämiin. Hulluutta vähentää hirvikantaa kun jokainen arkipäivä ei ole männynmyyntipäivä.

    A.Jalkanen

    Ammatti Raivoojan kanta tuli selväksi: kasvatetaan mieluummin hirvenlihaa kuin mänty- ja koivutukkia. Kenen taskulla silloin käydään?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 155)