Keskustelut Puukauppa Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 155)
  • Sahatavaran laatu heikkenee, kuka maksaa?

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversiossa nro 24, oli juttu mänty-tyvitukkien laadun heikkemisestä.  Jopa joka kolmannessa tyvitukissa alkaa olla sisäistä vikaa ja ne menevät seksta-laaduksi.  Tämä on seurausta 70-luvulla uudistetuista männiköstä, jotka tulevat 2-harvennusikään ja tukkia alkaa kertyä niistä.

    Tilanne tulee pahenemaan edelleen, ainakin seuraavat 50 vuotta. Sahat toimivat niin ohuella katteella, etteivät pysty ottamaan sitä omaan piikkiinsä. Ongelma heijastuu varmasti kantohintoihin, mutta ei puuntuottajien katekaan kestä juurikaan laskua. Osansa saa siis varmaan koko ketju: sahat, puuntuottajat sekä puun korjuuta ja kuljetusta suorittava porras.

  • Jätkä

    ”Ei mikään ole niin tärkeää, kuin hirvenlihan syöminen ja hirvien kasvatus toisten maalla”.

    Eikä sekään ole kovin tärkeää.

    Timppa

    Männyntaimien maittavuudessa hirville on todella suuria eroja.  Kuten tälläkin palstalla on kirjoitettu, niin aukon reunapuiden katveessa kasvat taimet maistuvat selvästi aukon taimia paremmin.  Kuusitaimikkoon  heti istutuksen jälkeen syntyneet mäntytaimet yleensä säästyvät.  Myöhemmin syntyneet ja siis jälkeen jääneet taas yleensä maistuvat.  On meillä sellaistakin sattunut, että samana päivänä istutetuista kahdesta kuusitaimikosta toiseen kehittyi runsaasti kunnon männyntaimia, toisesta syötiin valtaosa.  Aukkojen väliä muutama sata metriä.

    Jos siemenpuiden hakkuu tehdään myöhässä, niin ajourille syntyneet taimet maistuvat.  (Ei niistä toki muutenkaan tulisi kunnon puita, koska jäisivät vanhempien varjoon.)

    Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin metsäpalon jälkeiseen aukkoon syntyneet taimet maistuivat.  Ehkä syynä vähäinen typpi maaperässä.

    Kyllä ennakkoluulottomalle tutkijalle olisi tässä hirvi-/mäntysuhteessa paljon työmaata ja saattaisi se viisasten nuolukivikin löytyä.

    Planter

    Eiköhän tutkimusta ole jo tehty tarpeeksi, kymmenien vuosien aikana. Kyllä hyvin tiedetään, että terpeenit eivät maistu kovin makealle hirven suussa. Terpeenit vähenevät männyn taimesta:

    • kun se on varjostuksessa taimikon reunassa
    • luontaisesti syntyneet taimet istutettujen varjossa
    • kasvussa hieman jäkeenjääneet taimet
    • tiheäksi kylvetty taimikko erityisesti 3-4m korkeudessa, kun taimet alkavat varjostaa toisiaan, alkaa hirvien sadonkorjuu.

    Kun hirvi kerran haukkaa taimea, se keskittyy eloonjäämiseen ja terpeenituotanto vähenee, samaa taimea syödään, joka vuosi kunnes se kuolee. Jos parempaa ei ole tarjolla se syö myös auringonpaisteessa yksin kasvaneet taimet, mieluummin kuin kuusta. Nämä omia havaintoja.

    Niitä kelvollisia tyvitukkeja ei pysty kasvattamaan.

    Kaikissa tutkimuksissa on päädytty siihen, että paras taimikon suoja on tuo Tikka T3 Laminated Stainless 308Win.

    mehänpoika

    Nykyisen hirvipolitiikan toteuttajille on päämääränä saada aina tulevalle metsästyskaudelle hirvien pyyntiluvat hyväksytyiksi. Se on tähän saakka mahdollistanut syksystä toiseen jatkuneen hirviruljanssin. Sahatavaran nykyinen tai tulevaisuuden heikentynyt laatu ei ole heidän toimintaansa vaikuttanut.

    Metsästäjien taholta on esitetty monenlaisia väitteitä hirvivahinkojen merkityksen kiistämiseksi. Tällaisten asioiden tutkimuseen on luonnonvarakeskus saanut määrärahoja. Vahinkojen kansantaloudelle koituvia menetyksiä on tutkittu selvästi vähemmän, jos ollenkaan.

    Nykyinen hirvikannan hoitosuunnitelmakin on varsinkin hirvikannan mitoituksen osalta pohjaa vailla. Esim. siinä ei oteta huomioon hirvien talvilaitumille kohdistuvan paineen lisääntymistä, kun männylle uudistetaan hirvituhoista johtuen entistä vähemmän ja paine vähenevissä männyn taimikoissa on lisääntynyt merkittävästi. Ministerön tiheyssuositukset ovat jo alkuaan liian suuret, mutta taitavat vielä suurentua varsin köykäisin perustein.

    Planter
    suorittava porras

    Noissa linkeissä lauotaan itsestäänselvyyksiä . Totta kai vahingot olivat huipussaan 1999-2007 , kun hirviä oli tolkuttomasti . Enää on noin puolet sen ajan määrästä .

    Hoitamaton taimikko , jossa on kovasti haapaa , vetää puoleensa hirviä kaukaakin . Aivan selvä asia . Kyse on kuitenkin hyvin paikallisesta ilmiöstä ,  joka metsänhoitoa tehostamalla ja metsästäjien kanssa yhteistyössä on mahdollista saada hallintaan .

    Jos ei jahtimiehiä löydy riittävästi , on oltava valmis osallistumaan myös metsästykseen . Paras tilanteen tuntemus lienee vahinkoa kärsineellä , mikäli hän asuu ja elää paikkakunnalla . Tarkka ja oikea-aikainen tieto parantaa metsästyksen onnistumismahollisuuksia merkittävästi . Henkilö tai kaksi lisää passiketjuun lisää myös tehokkuutta .

    Jätkä

    Tarkka-ampujat metsään väijymään sorkkaeläimiä. Jokaisesta hirvestä saisi kuntoisuusloman. Ja ruho varuskunnan keittiölle.

    suorittava porras

    Älä sotke tähän armeijjaa ! Toisessa maailmansodassa käytettiin ”onnistuneeseen kaatoon” keskimäärin 7 000 patruunaa .

    Vietnamissa vastaava luku oli 20 000 laukausta per ruumis . Tarkka-ampujaa ei löydy nykyisin  edes komppanian kokoisesta yksiköstä  : )

    Jätkä

    Lehdessä oli juttu tarkka-ampujakoulutuksesta. Kyllä niitä on oikeassa varuskunnassa, jossa Puska-Jusseja koulutetaan. Ampuvat ihmistä päähän 1300 metrin päähän.

    Kyllä siinä hirviluku alkaisi alenemaan.

    suorittava porras

    Toki . Siinä vain on oltava oikeaan aikaan oikeassa paikassa (useinmiten yöllä tai hämärässä ). Tämä voi olla se vaikein rasti .

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 155)