Keskustelut Puukauppa Sahatavaran kysyntä kiihtyy

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)
  • Sahatavaran kysyntä kiihtyy

    Kiinteistökauppojen määrät ovat suurentuneet USA vetoisesti monissa maissa.
    Rakentamisen aallonpohja näyttää tulleen ohitetuksi Suomea lukuunottamatta kaikkialla muualla Länsi-Euroopassa. Lisäksi dollari on vahvistunut erittäin lyhyessä ajassa noin 10 %. Nämä merkit eivät voi tietää muuta kuin sahatavaran kysynnän voimakasta kasvua. Tietysti pienellä viiveellä.

  • jees h-valta

    Hiukan rohkenen epäillä Tanelin uuden laitoksen erottelun keiton jälkeistä. Uusi laitoshan voidaan rakentaa vanhoja perinteitä kunnioittamatta ja esim. yhdistää kemihierteen ja keiton vaiheita. Epäilen lähinnä syystä että nämä biomaailman kaikki jutskat Tanelin väheksynnästä huolimati siihen laitokseen varmasti sisäisteään ja kaikki erottelu ei tavaran suhteen siedä keittoa. Siksi ei jälkikäteen erottela vaan ennen.

    Rane

    Täällä kuusen ja männyn hankintahinta on melko samoissa,taisi välillä kuusi olla jopa halvenpaa,joten mitään etua ei erikseen keräämisen vaivalle saa.Se raja milloin piti kuusi ruveta ottamaan erikseen taisi olla jotain 20-25%.Tässäkin on asia joka pitäisi palauttaa mieleen ennen kuin aloittaa talven savotat.Tosin Ranen harvennukset on pääasiassa männiköitä joten tämä tiedon puute ei ole niin kriittinen.

    Korpituvan Taneli

    Niinhän ne tuntuvat olevan tasoissa tilastoissakin. Tämä helpottaa hankintakauppaa kun kasoja on vähemmän.
    Sielläkin siis isommat kuusierät halutaan puhtaina? Saattavat mennä mekaanisen massan valmistukseen.

    Tuo kuusen kuidun hinnan tulo alaspäin männyn tasolle on historiallista ja kielinee siitä että kuusikuitua on runsaasti tarjolla. Sitä jää ilmeisesti paljon yli mekaanisen massan tarpeiden.
    Olisikohan mäntysellun käsittelyssä ja käytössä edistytty, sitähän on kehitetty vasta n. 50 vuotta kun kuusta on tutkittu ja kehitetty koko kuiduttavan teollisuuden historian ajan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa

    Tanelille kiitos hyvästä selvityksestä näihin sellunkeiton saloihin.
    Toivotaan nyt, että tästä uudesta laitoksesta saataisiin ihan todellinen rakentamispäätös.
    Sehän on luvattu tehdä ensi kevään aikana, mutta nykyinen maailmantilanne ja Suomen oma tilanne luo tällekin investoinnille pitkän varjon.

    kuusessa ollaan

    Mielestäni Gösta Serlachius yritti parantaa männystä tehdyn sellun laatua valmistusta kehittämällä jo joskus 1920-luvulla. Mutta se projekti jäi kuusikuidun jalkoihin.

    Niin, kuusikuidun hinta on tosiaan harvinaisessa tilanteessa, ylipäätänsä kaikki kuidulaadut ovat samassa hinnassa. Vielä 90-luvulla niillä oli selkeä hajurako toisiinsa, kuusi-mänty-koivu. Koivun hintaa nostanut ihan selkeästi energiapuun kilpailuvaikutus, eli markkinatalous toimii. Ja koska hienopapereiden kulutus on vähentynyt paljon, siihen tarvittavan kuusen hintakin on laskenut.

    Korpituvan Taneli

    Varmaan on mäntykuidun suhteen tehty yrityksiä jo aiemmin, mutta vasta 60-luvulla ensimmäisten sulfaattiprosessien myötä männyn keitto alkoi saadav teollisia mittasuhteita. Kuitenkin aluksi vain valkaisemattoman sulfaattisellun raaka-aineena. Siitä oli vielä pitkä matka nykyiseen mäntyselluun.

    Kuusen hintaa on varmaan painanut myös haavan ja koivun lisääntynyt käyttö mekaanisen massan puolella.

    Toinen ihmetyksen aihe on juuri koivukuitupuun hinnan nousu ohi männyn, se on kuitenkin lyhytkuituinen puu. Osansa on on tietysti em. käytöllä mekaaniseen massaan. Koivu on ilmeisesti ainoa kuitupuu, jonka tuonti Venäjältä on tehtaitten käytön suhteen tarpeellista. Tuontipuuhan ei tunnetusti ole halpaa, vaikka toisin väitetään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    uudehko metsänomistaja

    Otsikossahan väitettiin, että sahatavaran kysyntä kiihtyy. Perusteluna oli USA:n rakennusalan kasvanut kysyntä. Onkohan väite realistinen?

    Kyllä maailmassa pitää olla kova pula lankuista ja laudoista, jos suomalaista tavaraa kannattaa viedä USA:han siinä määrin, että se vaikuttaa Suomen puutavara-alan kannattavuuteen.

    Ymmärrän, että vaikutus voi olla epäsuorakin. Toisin sanoen USA:n kohonnut kysyntä aiheuttaa vientitarvetta muissa tuottajamaissa ja siten tulee suomalaiselle puutavaralle kysyntää lähempänä. Kuitenkin EU-valtioiden talous näyttää olevan menossa lamaan. Voiko USA:n kysynnän kasvu korvata EU-maiden kysynnä laskun, on minulle tietämätöntä.

    Sen sijaan Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet voivat auttaa Suomen metsätalouden kehitystä. Venäjän kauppapakotteet aiheuttavat väistämättä negatiivisen kehityksen Venäjän puutavaravientiin. Suurena sahatavaran viejän toiminnan heikkeneminen aiheuttaa etuja muille sahatavaran viejille. Tätä kautta Suomenkin sahatavaran mahdollisuudet saattavat olla kasvussa. Riittääkö tämäkään kasvu korvaamaan EU-maiden, päävientikohteidemme, ennakoidun laman aiheuttamia menetyksiä on minulle tietämätöntä.

    kuusessa ollaan

    Taantuman aikana investoinnit kasaantuvat ja taantumasta toivuttaessa tulee raju korjausliike.

    Mittasuhteet tuolla suuren veden takana ovat melkoisesti erilaiset kuin meillä, lisäksi siellä on tuotantoa ajettu paljon alas. Ja sen uudelleenkäynnistäminen vie aikansa.

    Toivotaan kaikkien metsänomistajien puolesta, että tulppa (taantuma) aukeaa ja kysyntä nousee…

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)