Keskustelut Tekniikka sahat ja talvi

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 169)
  • sahat ja talvi

    Huskin miehet ovat aina väittäneet että toimivat paremmin talvella kuin stilhit. Nyt kummiskin kävi sillälailla että sahat olivat kumpikin yön ulkona ja lunta oli satanut niin että kumpikin oli lumen peitossa. No ei siinä mitään huski käyntiin useammalla nykäisyllä ja heti sai huomata että kierrokset pätkii. Sahailin semmosen 15min ja saha rupesikin jotenkuten toimimaan mutta tyhjäkäyntiä ei löytynyt missään välissä joten huskin työpäivä oli siinä. Onneksi omistan myös stiilin kaksi kertaa narusta nykäsin ja käyntiin, eikä mitään ongelmia koko päivänä. Tässäpä huskin miehille pähkinä purtavaksi. Kyseessä 550xp ja ms-201.

  • petep

    Reipas puoli metriä lunta ei  räpättänyt eikä päpättänyt Stihl 261 vuosimallia 2017. En kyllä viskonut sitä hankeen vaan koitin käyttää vähäistä järkeä ja laskin sahan aina muualle kuin umpihankeen.Alkaa olla miesten hommia   tuon lumen kanssa mutta kyllä se kesä tulee niin sitten on eri murheet  sahojen kanssa  😀

    husku550xp

    Ei ole lämmittimiä. En usko että enää on kyse lumesta saatta sammua tuosta vaan vaikka ei ole lumeen koskenutkaan. Epäilen jotain sähköistä ongelmaa. Tuo 346 olisi varmasti hyvä saha kanssa. Muistelisin että joissain oli ollut kiertokankien kanssa jotain ongelmaa.

    wanhajätkä

    Se taitaa olla etelän kavereille tuo lumi ihmeellinen ympäristö. Kyllähän lumisessa metsässä oppii työjelemään. Onhan sahat eriluokkaa lämmitettävine kaasareineen. Parhaat tilithän teki aikanaan puolenmetrin hangessa kun vielä sai tyven potkimalla auki. Lumilisät nostivat taksaa sopivasti. Vähänhän sitä tarttee lumessa tarpoa. Havumaton ja oksiston päällähän sitä rapistellaan. Harvat rämeet kyllä oli pirullisia. Harvassa oli lumettomien aikojen hakkuut. Oppihan suunatun kaadon. Jätkä tai joku varmaan muistas miten lumilisä vaikutti taksoihin. Mulla on unohtunu. Napalumet oli sitten eriasia. Poteron lapiointi ja sen ajan savuttavilla öljyillä sahata siellä syvällä…aivan karmeeta keuhkoille. Ei Lapin savotat koskaan lumeen pysähtyny.

    Jos ei nykysahoillla, merkistä riippumatta, pärjää niin oppi työtavoista on jäänyt kyllä hakematta tai unohtunut.

    arto arto

    Komppaan wanhajätkää…..Niin oli meilläkin ennen koneitten tuloa. Parhaat talvet metrisessä hangessa mentiin. Kiva oli kerätä oja linjoilta 1 kolmosen koivuja. Hyppy juurelle sinne survojen saha ja puu poikki. Eikä koneet nikotellut.

    Jätkä

    wanha. – Lumilisä, tai lopussa kausikorotus oli kyllä tuntuva korvaus. Lapion käyttö oli pakollista ja Lapio piti olla hyvä. Kun lunta oli jopa yli metrin, oli ”tilin ” teko mahdollista, kun suhtautui oikein, kaivoi apinan raivolla tyvestä vain puolet, hankki sahaan 18 tuuman laipan ja opetteli sahaamaan niin, että roikkui pää alaspäin kuopan reunalla, niin suht hyvin pärjäsi. Lumikengät jalassa karsittiin ja siemenpuuhakkuussa kamppeet olisvat pulkassa hangen päällä.

    Vaihetaksoissa oli kaadon kausikorotus paraimmillaan reippaasti yli perustaksan.

    Pojat hakkasivat yhden ensiharvennuksen kettutarhan välittömässä läheisyydessä ja metsäliitto oli jättänyt hakkuuajan pahaan paikkaan.  Oli määräpäivä, jolloin savotta piti olla valmis, koska kettujen poikiminen alkoi silloin ja ne syö poikasensa, jos niitä häiritään.

    Pojilla oli ”länget korvissa”, kun ne katsoivat, että siinä ei pärjää mitenkään. minä näytin niille, miten lapio keikkuu ja suorastaan haukuin heitä pari päivää. Kun laskettiin tili: Urakkatyö ja pojilla urakkapalkka. Pojat manasivat, että olisi pitänyt tajuta, että taksa oli mielettömän kova, parhaiten tienasinat niinä kolmena viikkona kuin muuloin koskaan.

    Tuli metsäliitollekin hintavia puita. Ei muuten olisi maataloustraktorin kanssa päässyt palstalla mihinkään.

    wanha on varsin oikeassa pikku varauksella. On sellaisia ”karvalakkimalleja”, joilla ei kannata oikeaan talvisavottaan lähteä.

    Jos minulla saha sammuilee tyhjäkäynnillä, se jää kyllä huomisesta alkaen telakalle – ehkä ikiajoiksi.

    wanhajätkä

    Lelut on leluja. Tarkoitin ammattisahoja merkistäriippumatta.

    husku550xp

    Aikoinaan kun 242:sella sahailtiin niin ei ollut ongelmia lumen kanssa. Eikä siinä mitään talvisuojia ollut paikallaan, en tiedä oliko siihen tehtykkään moisia kapistuksia. Joskus voisin jopa laittaa semmoisen varasahaksi jos vain löytäisi edullisesti jostakin.

    Jätkä

    Joo. Olen samaa mieltä, mutta niitä ammattimalleja on todella vähän. Sahan pitää olla pohjoismaissa testattu ainakin yhden vuoden, ennenkuin siitä voi olla melko varma.

    Jos sahaa paiskotaan kannokossa ja heitellään lumihankeen, niin ei sellaista sahaa olekkaan, joka sellaista käsittelyä ei kostaisi.

    On tullut vastaan sahoja, joiden rungossa tai tankissa on reikä!  Pudotettu kiveen / kantoon – korjaus maksaa niin, että ei kannata. Jopa sekin, että sahataan ilman putsaria – tulos näkyy männän kyljessä.

     

    Syrjälä Jari

    Torissa näyttää olevan aina silloin tällöin 242 malleja myytävänä, tai laittaa ostoilmoituksen niin joku saattaa tarjota vähänkin käytettyjä! Muistaako kukaan millainen 238 huski oli talvella?! Isä sahas aikoinaan kyseisellä sahalla talvella, ja kyllä kait sitä leivässä pysyttiin! Itellä on kokemusta 242,346,550 huskeista ja 2055, 2100 ammatti sarjan jonskeista niin on niiden kansss pärjännyt talvella!

    Jätkä

    238 – oli oiva saha kuitumetsässä ja pelasi hienosti. 242:sta en päässyt tykkäämään, lapentauteja nuo muut ovatkin kelpo koneita.

    Vanhaa sellaista ei välttämättä kannata urakkavehkeeksi hankkia. 550 Huski ja vastaava Jonssi lämpökahvoilla ( kaasuttimella) – hyviä vehkeitä. wanha sanoi: lelut on leluja.

    Jos sahaan on tehty talvisarja, se kannattaa pitää talvella käytössä.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 169)