Keskustelut Puukauppa Sahasuhdanne laskuun?

  • Tämä aihe sisältää 41 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
  • Sahasuhdanne laskuun?

    Westas rajoittaa sahausta. Eipä toisaalta yllätä. Sahasuhdanteen huiput ei pitkään kestä. Kerkisköhän 70 euroa tukinhinnassa rikkoontua tällä kertaa.

  • köyhälaulaja

    Kumma kyllä, silloin kun sellu/paperifirmat julkaisivat myös maakohtaiset tulokset, niin suomessa tehtiin tulos, ulkona tappiot, kummallista?

    Esim. Kemijärven sellutehtaan alasajon suurin syy lienee ollut jatkuva ” saikkaaminen” ns. luonnonsuojelijoiden kanssa raaka-aineen hankinnassa.

    harrastelija

    Tällä vuodella Metsäteollisuus on tehnyt reilusti yli 10 % tulosta, UPM:lla syyskuun loppuun oli voittoa jo yli miljardi! Jos työntekijät ssavat 10 %, niin mo:ien osuus liikevaihdosta on jotain 5 % hyvässä lykyssä. Suotta mo:jia kadehtitaan varsinkin, mo tekee tuohon tulokseensa omaa työtä, jolle ei lasketa paölkkaa.

    Puuki

    Metsäteollisuuden sellun tuotannon liikevoitto% :t taisi olla jo lähempänä 30:tä kuin 10%:a.  Lisääntynyt melkein 10 %-yksikköä.  UPM:kin alkanut ostaa halpaa kuitupuuta myös pohjoisesta; kannattaahan sitä kuljettaa melko pitkiäkin matkoja, kun hinta on silti selvästi pienempi kuin tuontipuun.

    Kurki

    Kuiduttavassa teollisuudessa valmiiden vientituitteiden hinnassa työpalkkojen osuus on kymmenen prosentin luokkaa.

    Jätkällä näkyy menneen voitto ja palkat sekaisin.  Metsä Groupin Sellu-ja sahateollisuuden voitto vuodelta 2017 oli 17% liikevaihdosta ja loput 83% olivat palkkakustannuksia ja puukustannuksia.

    Metsä Groupin tilinpäätöstiodotus vuodelta 2017

    Sellu- ja sahateollisuus                  1-12

    Liikevaihto, milj. euroa                  1 875,7
    Liiketulos, milj. euroa                    319,5
    % liikevaihdosta                              17,0

    https://www.metsagroup.com/fi/Documents/Taloudellinen-raportointi/Metsa-Group-Tilinpaatostiedote-2017.pdf

    Uusmetsäläinen

    Kiitos Kurki Metsä-Gruopin tilinpäätöksestä.

    Jonkin verran  noita on tullut elämän varrella tutkailtua, joten kulueritellyn tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat vuonna 2017 koko konsernissa 620.5 miljoonaa euroa eli liikevaihtoon suhteutettuna 12.3 prosenttia. Jätkän arvio osui aika tarkkaan oikeaan. Selluteollisuuden osalta en huomannut riittävän eriteltyä tuloslaskelmaa.

    Puunhankintakustannuksista en myöskään löytänyt riittävän eriteltyä tuloslaskelmaa. Materiaali- ja palvelukulut olivat 3 308 miljoonaa euroa eli 65,6 prosenttia liikevaihdosta. Arvailuksi jää, paljonko tuosta on puunhankinta.

     

    Puuki

    Ei koko liiketoiminnan tuotot ja kulut kerro pelkästään sellunteon kannattavuudesta ja kulurakenteesta paljoakaan.

    Selluntuotanto on alkanut tuottaa entistä paljon paremmin vasta tämän vuoden puolella kaikilla metsäyhtiöillä.

    Kurki

    Metsä-Groupin liikevaihto vuonna 2017 oli 5040 milj. euroa ja voitto 566 milj. euroa eli liikevaihdosta 11,2%.

    Loppu 88, 8% kustannuksista ovat sitten palkkakustannuksia ja puukustannuksia. Palkkakustannuksia löytyy kaikista kustannuseristä (esim. Nesteen valmistamista oljyistä, jotka sisältyy rekkafirman laskutukseen samoin kuin rekkakuskin palkka ja rekan valmistukseen sisältyvät palkat jne.) suhteessa 10%/90%, jossa 10% on oletettu voitoksi.

    Kaikki yrityksen kustannukset ovat palkkakustannuksia (joko kotimaisia tai ulkolaisia) ja tuotantoketjun voittoja ja metsäteollisuudessa lähes kaikki palkkakustannukset ovat kotimaisia, kun tuontipanokset ovat pieniä.

    Eli jos Suomessa nostetaan palkkoja 8% kuten vuonna 2008, niin hyvä nyrkkisääntö (ei ole huomioitu pitkäaikaisten invetointien sisältävää työtä, joka kuolettuu ajan kanssa) on, että silloin metsävientituotteesta pitää saada 8% enemmän. Eli 2017 voitto 11,2% putoaa jo lähelle nollaa, kun Suomi ei yksin voi hintaa nostaa, sillä onhan muitakin tuottajia, joilla palkkakustrannukset pysyvät kurissa.

    Tästä syystä Suomessa lomautettaan, irtisanotaan ja supistetaan aina ensin, kun matala suhdanne alkaa markinoilla.

    Suomi on kilpailukykyinen vain korkeasuhdanteessa, koska meillä ay-liike on palkkakustannusten korkeudella asettanut korkeamman kannattavuus kynnyksen yrityksille kuin kilpailijamaissa.

     

     

     

    Jätkä

    Koitappa laskea uudestaan. kun palkkakustannukset ovat 10 % ja palkat jostain ihmeellisestä syystä nousevat 8%, niin PALJONKO PALKKAKUSTANNUKSET NOUSEVAT?

    Kun on väsätty vaikkapa 1,2 miljardin sellutehdas, niin miten sillä voidaan keitellä valtava määrä sellua aivan ilmaiseksi? Onko se tehdas ihmisvoimin käynnissä pidettävä, eli poljettabilla generaattoreilla tuotetaan sähköä, jolla koneet pyörii?

    Mainitsin tuolla aikaisemmin, että kuiduttava teollisuus on PÄÄOMAVALTAISTA teollisuutta. Se ei paljoa työllistä, eikä siinä näinollen paljoa makseta palkkoja ainakaan työtä tekeville.

    Kurjella on mennyt sammakonreidet väärään torveen, kun yrittää suoltaa täyttä soopaa sieltä Porvarispalatsistaan, jossa istuu norsunluutuolissa kärpännahkaan verhoutuneena.

     

    Kurki

    Koitappa laskea uudestaan. kun palkkakustannukset ovat 10 %

    Koeta nyt ymmärtää, että metsäteollisuuden tuotteen kuten kaiken muunkin teollisuuden tuotteiden  palkkakustannukset eivät ole 10% liikevaihdosta ja 10% voitolla 80% liikevaihdosta olisi ilmaa, vaan kuten tuossa Metsä Groupin 2017 tuloksessa loput voiton 11,3% jälkeen ovat palkka-ja puukustannuksia. Puukustannukset paperissa ja sellussa ovat reilusti alle 10%.

    Kun on väsätty vaikkapa 1,2 miljardin sellutehdas, niin miten sillä voidaan keitellä valtava määrä sellua aivan ilmaiseksi?

    Miten niin ilmaiseksi? Tehdas maksoi 1,2 miljardia (jonka rakensivat palkansaajat) ja olipa se lainaa omaa investointi rahaa, ne yritys voi väähentää tilinpäätöksessä vuosittain.

    kuiduttava teollisuus on PÄÄOMAVALTAISTA teollisuutta.

    Totta kai se on ja pääomavaltaista eli paljon lainaa, jolla 1,2 miljardin tehdas rakennettiin maksamalla palkkoja ja niitä palkkoja vähennetään vuosittain myynneistä. Kun tehdäs toimii 20 vuotta ja vähennykset on tehty, niin vasta sitten tehtaan osalta sellun tuotanto voisi olla ilmaista. Mutta vanhetessaan tarvitaan ylläpitotoimia eli ei tuotanto silloinkaan ole ilmaista ja iän myötä koneet alkavat olla loppuun käytetyt ja tehdäs suljetaan.

     

    Jätkä

    Voivoi. Joku oli jo laskenut, että Äänekoski on tienannut hintansa ensimmäisen vuoden toimittuaan.

    Tuotannossa raaka-aine kiertää huimaa vauhtia. Sellutonniin kuluu 4 -5  kiintoa kuitupuuta tehdashinta kotimaisella puulla 200 € ja siinä työvoimakustannus puolet.

    Ei siihen lasketa LISÄKSI polttoaineita eikä öljynvaihtoja. Venäjänpuuna raaka-aine maksaa noin 300 €.

    Tehtaalla on muutama Jeppe töissä ja se työntää sellua 4 ooo tonnia  a` 1300 € , eli ulosmyynti tuottaa 5,2 miljoonaa / vrk.

    Oli puhe työvoimakustannuksista. Raakapuu tuotuna tehtaaseen maksaa vuorokauden tarpeen mukaan n. 750 000€.

    Jos hankintakustannuksiin lasketaan lisäksi Ponssen tehtaiden koneiden rakentajien palkat, ja Rekka-autojen rakentajien palkat, niin muistuttaisin, että ne kaikki on jo kuljetuskustannuksiin leivottu sisään. Myös öljynporauslauttojen työntekijöiden palkat on raakaöljyn hinnassa, josta ne siirtyvät dieselin hintoihin verojen lisäyksen myötä.

    Kuten myös tehtaan rakentajien palkkakustannukset. Eivät ne tule siihen hintaan päälle, ne ovat siinä jo.

    Yleensä koneiden kanssa suoritetaan vähennykset vuosittain niin, että ne on lopulta poistettu täysin kirjanpidosta, eli maksettu.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)