Suurimman osan työttömistä toisen maailmansodan jälkeen Suomeen on luonut suomalainen ay-liike. Meillä korkean ja jäykän (palkat eivät jousta alaspain, mutta puun hinta kyllä joustaa) kustannustason vuoksi lomautukset alkavat aina ensin.
Kansanosa?! Niinhän ay- pomo vain ehdotti maahanmuuttajillekin koulutustaan vastaavaa yms. alempaa palkkaluokkakäytäntöä, mutta mikä rettelo moisesta! Eli taas kerran toteamme: kaverille ei jätetä.
Lopettaisivat näin ne parjatut ylityöt ja vkl, että leivän syrjään pääsy mahdollistuisi ja lorviminen päättyisi.
Ilman AY-liikettä ei olisi enää työntekijöitä, eikä työttömiä. Ainakaan Suomessa. Täältä on ollut niin helppo lähteä Ruotsiin ja kauemmaksikin, että ne, jotka ovat lusmuilleet ammattiyhdistyksiin liittymisen kanssa, ovat paenneet suurelta osin Ruotsiin jne.
Sielläkin – ainakin rakennuksilla nämä lusmuilijat olivat pimeää työvoimaa, joka pakeni työmaalta aina kun tuli vihje Liiton tarkastajien käynnistä. Sellaisia henkilöitä sanotaan Loisiksi, joiden paikka olisi viemärissä tai muussa vastaavassa. Ei ainakaan järjestäytyneiden ruokapöydässä, kuten moni on nykyäänkin.
Itse koen sellaiset henkilöt Nilviäisen kaltaisiksi ötököiksi, joiden kanssa asioiminenkin on vastenmielistä.
Oikeilla jäljillä täällä ollaan, sillä sahat ovat perinteisesti olleet hyvä suhdanneindikaattori. Aikaviive kansantalouden suhdannekäänteeseen on kuitenkin ollut yleensä 1-2 vuotta. Samanlaista aikaviiveellistä indikaatioarvoa on tietysti myös pörssikursseilla ja sielläkin on alkanut tapahtua.
Nimimerkki Kurjella on hyvin yksioikoinen näkemys syyllisistä maailmantalouden suhdannevaihteluihin. Suomen osalta on kuitenkin syytä todeta, että kansainvälinen hintakilpailukykymme on taas merkittävästi parantunut, joten siitä on turha valittaa.
Ongelma on, että reaalinen kilpailukyky ei ole riittävästi parantunut. Meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kilpailukykyisiä tuotteita, ja sitä ei voi laittaa mitenkään ay-liikkeen syyksi. Tilannetta pahensi melkein kymmenen vuotta kestänyt investointilama, jolloin myös aineettomat investoinnit uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin romahtivat ja hallitus tuki tätä turmiollista kehitystä leikkauspolitiikallaan yritysten tutkimus- ja kehitysmenoihin. Huolestuttavaa on, että investointien ennakoidaan taas supistuvan kahden vuoden nousun jälkeen.
Meneillään olevalla hallituskaudella investointien kasvu on ollut voimakasta (Suomen pankki). Edellisen hallituksen aikana kasvua ei tapahtunut.
Todennäköisesti nyt kasvu pysähtyy, ellei ole jo pysähtynyt, kun odotellaan ensi vuoden vaaleja ja hallitusohjelmaa. Veikkaan, että seuraavat 4 vuotta investoinnit eivät kasva, vaan lähtevät laskuun.
Puunjalostus voi olla ainoa valopilkku. Eihän politiikot sen toimintaa pysty ohjaamaan. Puuta hakataan ja jalostetaan markkinaehtoisesti. Tehtaita perustetaan ja laajennetaan myös markkinaehtoisesti. Ympäristöluvatkin ym myönnetään nykyisten lakien mukaan, joita ei nopealla aikataululla muuteta.
Ei seuraavakaan hallitus/eduskunta päätä, kuinka paljon metsiä hakataan. Lakien säätäminen on niin monen lukon takana, ettei metsärintamalla poliitikot tule saamaan mitään aikaiseksi pitkään aikaan.
Meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kilpailukykyisiä tuotteita, ja sitä ei voi laittaa mitenkään ay-liikkeen syyksi.
”Suomen metsäteollisuus on auringon laskun ala” hoettiin 2000-luvulla.
Dollari heikkeni melkein puoleen 0,85 eurosta 2000 luvun vaihteesta ja oli 2010 1,6 euroa. Ja samaan aikaan paperiliitto repi aina korkeammat palkankorotukset kuin muut liitot ja kuin mitä kilpailijamaissa palkkoja korotetttiin.
Varsinainen lähtölaukaus Suomen metsäteollisuuden tuhoon oli vuosi 2005, jolloin Metsäteollisuuus yritti laittaa palkkakustannukset kuriin työsulkutoimilla paperiliittoa vastaan ja jonka metsäteollisuus hävisi. Kun metsäteollisuuden laskutusvaluutta on dollari, oli ymmärrettävää, että yhtälo dollarin heikkeneminen ja kilpaijamaita korkeammat palkkojen rajut korotukset olivat tuhon tie suomalaiselle metsäteollisuudelle.
Kokonaisia metsäteollisuus paikkakuntia ajautui syvään kriisiin ay-liikeen itsensä toimestä ja 20 000 paperiteollisuuden työpaikkaa hävisi. Pahin oli vuosi 2008, jolloin Suomessa palkkoja nostettiin n.8% ja seuraavana vuonna metsäteolisuustuotteiden hinnat romahtivat maailmanmarkkinoilla.
Järkyttävää tyhmyyttä on, että Suomen kansa antaa tukensa nykyiselle ay-liikkeelle, joka melkein tuhosi suomalaisen metsäteollisuuden ja aiheutti 20 000 metäteollisuuden työpaikan häviämisen.
Mitähän kilpailukykyisiä tuotteita Suomi pystyy luomaan, kun ay-liike tuhosi melkein senkin ainoan suomalaiseen raaka-aineeseen perustuvan tuotteen palkankorotuksilla?
Paperitehtaiden sulkemisten ja irtisanomisten syynä pidetään yleensä paperin kysynnän vähenemistä ja paperin tuotannon ylikapasiteettia.
Kuten tiedetään metsäteollisuus ei ole Suomesta kadonnut mihinkään, vaan on siirtänyt tuotantoaan uusiin kasvaviin tuotealoihin. Metsäteollisuuden tuotekehityskin on lupaavasti piristynyt vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen.
Metsäteollisuus on kuitenkin vain osa kansantaloutta. Emme voi kansakuntana menestyä vain puujalan varassa, vaikka metsänomistajat varmaan pärjäisivätkin. Pärjäämme vain huippuosaamiseen pohjautuvan kansainvälisesti kilpailukykyisen yritystoiminnan varassa. Halpatyövoima ei luo meille todellista ”reaalista kilpailukykyä”.
Onneksi uusi yrittäjäsukupolvi on tämän ymmärtänyt. Tähtäävät rohkeasti kansainvälisille markkinoille huipputuotteilla eivätkä marise työvoiman kalleudesta ja verojen suuruudesta. Hyvänä esimerkkinä ovat Supercellin omistajat, jotka komeilevat verotilastojen kärjessä.
Kuiduttavassa teollisuudessa valmiiden vientituitteiden hinnassa työpalkkojen osuus on kymmenen prosentin luokkaa. Siinä on mukana kaikki puunhankinnasta alkaen ja paperirullien / sellupaalien laivaan lastaamiskustannuksiin asti.
Teollisuudenala on pääomavaltaista teollisuutta, joten nykyisten matalien korkojen aikana sen täytyy olla erittäin hyvin kannattavaa.
Siinä on aivan samantekevää, saako paperimies kuukaudessa 5 tonnia, vai saako hän 10 tonnia palkkaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.