”Mioksi käytttäisi”.. Metsähallituksen metsurit kun aikoinaan joutuivat koekaneiksi, bio-öljypölyllä ruskistui kannon ympärilltä marjan varret. Käsille päästessä kuori sormista ja kämmenistä nahkat.

Että sellaisia ekotekoja.

Silloin kun Mh pakotti työntekijänsä tuohon. Loppui aikanaan.

Joo, kyllä moottoriöljy käy vaikka ”yrttiteeksi” helteellä.

Ketjuja ja laippoja ei meillä mennyt rypsiöljyjen kanssa, eikä viilausta ja ketjunkiristystä – kuten ei myöskään tankkausta ole tarvinnut tehdä paljain käsin sen jälkeen, kun alkoi saamaan kunnollisia työsormikkaita.

Miksi ihmeessä pitää’ yrittää sotkea joka paikkaan esim teräöljyt, kun homma hoituu sotkemattakin. Kun ensimmäisen kerran kaadoin vahingoss teräöljyä käynnistyslaitteen maskin läpi magneettoon ja myöhemmin sitä sieltä putsasin pois, niin voipa sanoa, että opin kerralla senkin työvaiheen (tankkaus) tekemään oikein.

Rypsiöljy oli tosihyvää voiteluainetta, mutta se takertui kiinni pintoihin, pumppuun ja laipan kärkipyörään seisokin aikana. Myös ketju jäykistyi kuivuessaan.

Meiltä kyllä ketjuja ja laippoja särkyi. Tosin otanta on pieni, meitä oli vain 9 ammattimetsuri porukka, aukkoja hakattiin urakkapalkalla. Ja sen verran maalaisia, että sahan huollot ja tankkaukset ei tahtonut luonnistua kuin paljain käsin. Oli opetettu tai koulutettu varmaan väärin. Rypsiöljy oli vähän parempaa, tosin tuo mönjääntymisongelma oli. Ja ukko haisi kuin huonosti siivottu nakkikioski. Sain kerran tynnörillisen käytettyä hydrauliikkaöljyä, jota nuukuuksissani käytin. Ei oikein pysynyt kunnolla ketjulla, ukko oli aika limaisen oloinen, vähän otti henkeenkin ja ketjuja katkeili enemmän. Lämpimillä keleillä ei tarvinnut yövoiteita, senverran oli naama illalla rasvainen. Kyllä ne sitko-aineet on teräoljyssä tarpeen.