Keskustelut Puukauppa Sahapuun laatuvaatimukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
  • Sahapuun laatuvaatimukset

    Tukkien yleiset laatuvaatimukset ei ole muuttuneet kovinkaan paljoa aikoihin, oksat, lenkous, mutkat, korot, sydänhalkeamat, tyvilaajentuma ja laho. Näillä tukkien ns. yleisillä laatuvaatimuksilla on jo pitkät perinteet.

    Lyhvet tukki pituudet eliminoi mutkia ja lenkoutta tukinjaon tyteydessä.Tästä valikosta motomies joutuu sitten ammattitaitoonsa nojaten tekemään päätöksen, oliko siinä joku maksimivian ylittävä tekijä.

    Tukkikertymään nykyisin vaikuttaa enemmän katkontamahdollisuudet ja tukin maksimi paksuudet. Sahuritkin on ylitarjonta tilanteessa siirtyneet pitkiin mittoihin, minimi paksuuden noustessa,

    Väli-Suomessakin löytyy kuusileimikoita joita ei kelpuuteta uusittuihin nopeisiin sahalinjoihin, jäseyden puolesta. Valitettavan usein näkee tehtävän lahokuusi pölkky pienen lahon ja yli paksuuden perusteella.

  • suorittava porras

    Tuosta pylvään kapenemisesta …
    Kerran tuli kohdalleni leimikko , joka oli kasvanut tiheähkönä luonnontilassa pätehakkuuseen asti . Pylväitäkin oli ”ostoslistassa ” n. sadan kiinnon verran . Yhtään pylvästä kone ei kuitenkaan siltä leimikolta suostunut tekemään . Rungoissa ei ollut riittävästi kapenevuutta . Kun rk-läpimitan ja latvaläpimitan suhde ei ollut oikea , koneen ohjelma pakotti tekemään normaaleja tukkeja . Rungot olivat lähes tasapaksuja tyvestä latvaan asti . Samalle kuviolle osui myöskin kohtuullisen iso kuusi . Ainespuun osuus oli 33,5 metriä ja tilavuus himpun alle 5m3 . Isompaa ei sillä koneyhdistelmällä tehty .

    ….

    Tukin laatuvaatimukset ovat olleet tiukat ennenkin , mutta tulkinta löysää . Nyt laatuvaatimuksia on ruvettu noudattamaan . Onneksi tänä päivänä suurillekin puille löytyy käyttöä . 90- luvun puolivälissä pölkyn latvasta yli 35 cm läpimittaiset pölkyt tehtiin kuiduksi , samoin kuivaoksainen osa rungosta .

    Mutkaisissa istutusmänniköissä tukkiosuus jää väistämättä
    alhaiseksi . Tilannetta pahentaa myös yrittäjien sanktiopykälä liian suuresta vajaalaadun määrästä . Taksa laskee , jos raakkia tehdään liikaa (havupuu max 3-5 % ja koivu max 8%). Näitä rajoja ei haluta ylittää .

    Korpituvan Taneli

    Suorittava, onko Sinulla muistikuvaa kuinka paljon tuolla leimikolla oli kapenema per metri tuosta rinnankorkeusmitasta tukkiosuuden latvaan, niukimmillaan?
    Minusta kun sormituntumalta tuntuu ettei täkäläinen mänty pääse lähellekkään tuota jätkän mainitsemaa 8mm/metri.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Niin pylväät! Pylväitä tehtäessä ei saa tehdä tyveystä missään tapauksessa.
    Jos pylväs ei kapene riittävästi, sen yläpäästä tulee liian painava ja se alkaa helposti huojumaan.Huojunta katkaisee sen suhteellisen helposti.
    Etelä-Pohjanmaalta löytyy lyhyttä pylvästä melkein männiköstä kuin männiköstä, koska ne ovat sellaisia perinteisiä ”Perseensutia”.
    Pohjanmaalla on pilvet niin matalalla, että puut eivät kasva pituutta kunnolla.
    Pylvään tekofirmoja on kyllä pohjanmaalla ollut useitakin, juuri siksi, kun värkkiä on ollut kosolti. Pitkät pylväät tosin on tuotu keski-suomesta. Pisimmät pylväät olen tehnyt Lammilla Evon valtionpuistossa. ne olivat valikoituja runkoja ja pylväät olivat 32 metrisiä.

    Korpituvan Taneli

    Jätkä, Sinähän ammattilaisena tiedät että meillä täällä on ihan omat mittataulukotkin silloin kun latvamitan mukaan tukkia tehdään. Puu on todella lyhyttä, johtuneeko sitten pilvistä vai mistä.
    Ilmajoella ainakin oli iso pylväsfirma nimeltään Kestopuu. Sillä oli oma rautatien sivuraidekkin. Sen jälkiä Ilmajokiset ovat isolla rahalla siivonneet, maita on vaihdettu ja kompostoitu, jos minkä verran.
    50 luvulla jäi mieleen että sellainen vakio 20 kV:n linjan pylväs oli 11m pitkä.

    Miten on, Jätkä, onko Sinulla tietoa kuinka pieniä kapenemia tukeista on parhaimmillaan mitattu?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Rane

    Muistelen että japanilaisilla uutisoitiin olevan konsti jolla puu puristetaan neliskanttiseksi ennen sahausta.Se keksintö ei tainnut yleistyä.

    Jätkä

    Tanelin mainitsema Kestopuu oli kyllä tuttu nimeltään, taisi täältä mennä sinnekin pylväitä, vaikka Kolho onkin lähellä.
    Kestopuu oli iso firma ja olisi varmaankin hoitanut ympäristöasiansa kuntoon, ellei sitä olisi ”ajettu” konkurssiin. huhuttiin silloin, että mukana oli jopa politiikkaa.
    Tanelia kiinnostaa tukin kapeneminen. Pienimmillään on ollut viidellä metrillä nolla, eli ihan sama kummasta päästä mitataan. Silloin on tietenkin kyse välitukista

    suorittava porras

    En mittaillut tehdessäni kapenevuutta , mutta silmämääräisesti läpimitta kapeni hyvin hitaasti . Loppu kapenikin sitten rivakasti kuidun minimiin 2-3 metrin matkalla . Aikaakin hommasta on lähes 20 vuotta .
    Se kuitenkin on kirkkaana mielessä , että pylväitä piti tulla se sata mottia , mutta yhtään ei tullut . Tuohon aikaan oli mahdollista asettaa itse läpimittarajat tyvelle ja latvalle . Huolimatta siitä , että loivensin omatoimisesti hieman asetuksia , pylväitä ei pystynyt tekemään tyven ollessa liian ”laiha”.
    Tänä päivänä asetukset tulevat valmiina pakettina eikä niitä kuljettaja peukaloi .

    metsä-masa

    Itä-Suomessa toimiva Iivari Mononen- konsermi on jo vuosi kymmwniä toiminut täällä pylväänhankkijana ja jalostajana. Pylvään hankinta ja jalostus toimii nimellä Scanpole Oy. Pylväiden lajivalikoima heillä on laaja, johtuen useista vientimaasta ja eri käyttötarkoituksista.

    Monosen hankintaesimiehet merkkaa pylväät aina leimikosta itse, sillä varmistetaan tuleviin kauppoihin oikean kokoinen pylväsaihio, eli pylvstä ei tarvitse sorvata ja lyhentää kohtuutomasti valmistusvaiheessa.

    Lajivalikoima suosii ” niin lyhviä tyvelikkäitä kuin pitkiä, pienellä rintamitallakin olevia ja siltä väliltä olevia rungoja ” . Myyjän kannalta tykätty laji on ns. rinnaton 8m, parhaimmillaan tämä runko ei anna vielä tukkia,latva siinä tulisi olla 11 cm kuoran päältä.

    Omassa korjuussa Scanpole kerää pylväitä myös harvennuksilta, lähinnä näitä lyhviä pituuksia. Scanpole Oy on Itä-Suomessa hyvässä maineessa oleva raakapylväiden hankkija !

    Visakallo

    Yksi asia ei näköjään ole muuttunut mihinkään.
    Tukkien laatuvatimukset joustavat ylös- ja alaspäin yllättävänkin paljon kysyntätilanteen mukaan.
    Kummasti vain löytyi,- kuin löytyikin sellufirman hakkaamista nuorista harvennusleimikoista niin kuusi- kuin mäntytukkejakin kun niistä sattui juuri olemaan akuutti tarve.
    Toisessa tilanteessa niitä tuskin olisi paljoa löytynyt.

    metsänvartija

    Ylijäreät kannattaa sahuttaa vannesahalla, menee 90 centtinenkin läpi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)