› Keskustelut › Tekniikka › Sahan varaosapaketti

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Sahan varaosapaketti

    Lähetetty: 14.9.2015, 22:15

    Mielestäni, kun oikeasti tehdään työtä, pitäisi metsässä pystyä tekemään täysiä työpäiviä.
    Kuitenkin saha, vaikka se on kuinka hyvää laatua ja hyvin huollettu, menee tilaan, jossa se vaatii jopa korjausta.
    Siksi olen suositellut kaikille ja myös itse pitänyt repussa varaosia. Varustus on suunnilleen seuraava:
    Kulutusosat – Terälaitteet ( uudet ketju, laippa, vetorissa) RS pari varaterää.
    – Laipan / terän mutteri (alkuperäinen)
    – Kytkinjouset
    – Käynnistinnaru (merkkikohtainen)
    – Käynnistimen jousi
    – Narupyörä
    – Sytytystulppa
    – Ilmansuodatin
    – Polttoainesuodatin
    – Merkkikohtaisia ruuveja pari kpl
    – Myös VC- tai talouspaperia
    Varaosat ovat sitä sarjaa, joka sahan eliniässä yleensä kuluu loppuun tai särkyy normaalikäytössä.
    Itse olen nuorena tehnyt remontteja kaikkiin noihin kohteisiin ja lisäksi vaihtanut kaasuttimeen osia talvella metsässä.

    Tekijä
    Jätkä
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Jätkä pätkät 23.9.2015, 16:01

    Noista repussa olevista varaosista vielä se kokemus, että mikäli mahdollista kaikki uusia ja ainakin muovin sisällä.

    MIKANDER 23.9.2015, 16:13

    EI kai nykyään motukalla tukkejja väsätä menettyä
    Aikaa et siinä duunissa palkoille pääse vain 1.enskaa
    ja erikoiskohteita täänään ilmestyneessä M.T.numerossa
    sahakauppiaat kertoivat että saha ja raivarikauppa on hiipunut.
    Viime vuodelta.

    Jätkä pätkät 23.9.2015, 17:07

    Vieläkin joissakin päätehakkuissa ( etupäässä männiköissä) Taitava metsuri hakkaa huomattavasti isomman tukkipinon kuin keskiverto motokuski.
    Jos vielä mittaus tehdään tienvarressa ja motopuut koneen mitalla, niin metsuri on säästänyt isännälle oman palkkansa ja vielä ajokoneenkin palkan.
    Vähintään 15 % enemmän tulee tukkia, jos metsä on 3, 4, tai viiden tukin kokoista.

    Metsuri motokuski 24.9.2015, 12:15

    No johan pomppasi. Ihan samat ne tukin laatuvaatimukset on metsurille kuin motolle. Uskon että motojen laskentakyky puun tarkemmasta talteenotosta pesee metsurin laskentatehon milloin vain.

    Sen olen kyllä huomannut että metsuripuilla raakkiprosentit ovat suuremmat kuin motoilla. Liekö siinä selitys tukkimäärälle. Monet yritykset eivät kelpuuta muita kuin motomittoja, koska tienvarsimitta on niin epätarkka. Sehän voi olla myös pienempi kuin motomitantulos.

    Jätkä pätkät 24.9.2015, 18:01

    Metsuri motokuski kirjoitti: ”No johan pomppasi. Ihan samat ne tukin laatuvaatimukset on metsurille kuin motolle. Uskon että motojen laskentakyky puun tarkemmasta talteenotosta pesee metsurin laskentatehon milloin vain.”

    En ole koskaan nähnyt motokuskin mittaavan tukkiosuutta ja sitten päättävän kahden tukin pätkän katkonnasta.
    Syynä lienee juuri se, että laskutaito ei riitä.
    Jälkimitalla metsuri pystyy juoksuttamaan pituuksia pitkissä puissa. Kuutioimistaulukot laskevat tukin kapenemisen keskiarvojen mukaan.
    Moto ei voi saada puusta enemmän litroja kuin siinä on, mutta metsuri voi sen tehdä.
    Suurin ero todellisen tilavuuden ja laskennallisen tilavuuden välillä on ollut meillä yhdessä rungossa (isossa) sopivalla katkonnalla saimme mittauksessa 1,5 kuutiota enemmän, kuin mitä rungossa oli!
    Puu oli tosin lähes viiden kiintokuution kokoinen.
    Puu mitattiin samalla menetelmällä kuin tarkistusmittaukset tehdään, paitsi vahvuus mitattiin Tallmetrillä.
    ”Jos tuhannen tukin erässä ei ole edes kymmentä raakkia, on kuitupinoon mennyt liikaa tukkia” = Vanhan aluemetsänhoitajan mielipide.

    Metsuri motokuski 24.9.2015, 18:52

    Itseasiassa moton laskennalla päästään aina minimi tukinvahvuuteen jos apteeraus on tehty oikein. Jos puussa on vikaisuutta niin kuskin tekee aina kirjoittamaasi arviointi tukkien pituuksien välillä. Väittäisin että harvennuksilla vähintään joka toinen puu vaatii apteerauksen muutosta. Päätehakkuussa kun puu on jo valmiiksi melko hyvä laatuista voidaan enemmänkin luottaa automaattiapteeraukseen, jolloin minimihalkaisijaan päästään paremmin.

    Jos todellinen tilavuus ja laskennallinen tilvauus heittää niin silloin on mittausmenetelmässä virhe. Motossa tätä kontrolloidaan kalibroinnilla. Tavoitteena on aina todellisen ja laskennallisen kuutiomäärän saattaminen yhtäpitäväksi.

    On myös selvää että metsurin mittasakset pitää olla yhtäpitäviä todellisuuden kanssa. Jos näin ei ole niin puiden ostajaa voi olla vaikeaa löytää.

    Kyllä se vanha metsänhoitaja on aika tiukan raakkiprosentin ilmoittanut kuin 1 %.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3