A. Jalkanen. Jos rakennetaan hirsihuvilaa, johon tulee sähköt, niin ensinnäkin pitää olla sähkösuunnitelma, jossa katkaisijat ja pistorasiat on sijoitettu järkevästi ( ja muutama ylimääräinen. Kaapeleille porataan hirren keskikohtaan reiät, joihin voidaan kokoamisvaiheessa ujuttaa suojaputki (-letku), jonka sisälle johdon vedetään.
Jos lisäeristys tehdään sisäpuolelle, niin sehän edellyttää koolausta ja selluvillaeristettä, jolloin sähkökaapelit voidaan piilottaa villan joukkoon. Ulkopuolisessa lisäeristyksessä koolaus samoin, sen päälle tuulensuojalevy, rimoitus, tuuletusrako ja ulkovuori.
Käsinveistetty hirsirakennus veistetään ja kootaan ensin verstaspaikalla, jossa se merkataan ja puretaan. Purkuvaiheessa porataan sähköjohtoja varten reiät aina hirsi kerrallaan niin, että poranterä aloittaa seuraavan hirren osalta reiän. Siitä on helppo jatkaa.
Kiitos kommenteista. Näinpä suunnilleen ajattelinkin tapahtuvan. Isäni veisteli hirsimökkejä pihassamme 60-luvulla. Aina kun sai valmiiksi niin myi pois, ja rakensi niitä myös muille. Oma projektivisiokin on aika pitkällä… Kontio-huvila. Mutta ei siitä tässä ketjussa enempää.
Lämpöeristys ulkopuolelle. Sisällä on yleensä kosteutta enemmän ja se pyrkii ulos. Jos villa on sisäpuolella, niin se pudottaa seinärakenteen lämpötilaa niin, että hirren sisäpinta on kylmä ja kosteus tiivistyy siihen.
Jos mitkään normit eivät vaadi, niin voisi sen seinän jättää eristämättäkin. Huolehtii, että ylä- ja alapohjat ovat hyvin eristetyt. Ikkunoiden lämpöhävikit ovat suuret. Kannattaa pitää kohtuukokoisina ja hankkia hyvillä eristysominaisuuksilla.
Kylmäolevassa hirsirakennuksessa lämpötilavaihtelu ovat hitaita. Meillä on n 150-vuotiaassa hirsirakennuksessa kipsilevyllä oikaistuja tapetoituja seiniä. Ei ole tullut minkäänlaisia valumajälkiä kondensista niinä 30 vuotena, kun tällaisia on käytetty. Aiemmin olivat peitetty jollain Enso-pahvilla ja maalattu. Ja sitä ennen maalattu.
Muistaakseni Kero-talot tekee Hunton-eristeellä varustettua ns.hirsitaloa.
Painumaton rakenne , sisäpuolella ja ulkopuolella paneli – välissä pystyssä palikka. Voi olla hyväkin ratkaisu. Metrihinnasta ei tietoa. Kevyempi varmasti kuin massiivi hirsi. Ei sitä nyt kuitenkaan tuuli voi viedä.
Noita hirsitaloja joskus lyötiin 92mm tavarasta. Mustat kuivuneet oksat jäi sisäpuolelle , kun puu oli keskeltä sahattu. Siihen sitten koolaus ja villa sisäpuolelle ja hirsipaneli pintaan. Mäntyä oli paljon. Kuusi kestää kosteutta paremmin ja ei tule tummia täpliä. Kevyempi käsitellä.
Koulussa opettaja aikoinaan sanoi ettei kuusta tarvi kuin ylä- ja alalauteen kannatuspuuksi pari metriä… Nykyään kaikki kuusta….
Suomen mekaanisen metsäteollisuuden tuotannosta menee 75% vientiin, eli kotimaan rakentamisella ja muulla puun kulutuksella ei ole niin suuri merkitys kuin joskus ajatellaan. Sahojen ja jalostuslaitosten pitää olla huipputehokkaita, jotta Suomi yleensäkin pysyisi mukana ankarasti kilpailluilla markkinoilla. Puuntuotannon on myös oltava tehokasta, jotta raaka-aineemme olisi kilpailukykyistä. Kilpailijamaamme edesauttavat ja rahoittavat milloin mitäkin puuntuotantoamme haittaavia kampanjoita maassamme. Hyväuskoisia suomalaisia hölmöjä on aina vain tuntunut riittävän tätä työtä tekemään. Toivottavasti mahdollisimman monen silmät vihdoin avautuisivat puolustamaan Suomea, eikä aina vain muiden maiden etuja.
Jossain vaiheessa oli tutkimustuloksia, joissa päädyttiin tulokseen, että ulkopuolinen lisälämmöneristys ei kannata. Sisäpuolinen kyllä. Selluloosakuitu-eriste vastaa puuta ominaisuuksiltaan, mutta edellyttää sisäpuolella käytettäessä rakennuspaperin käyttöä. Ja sittenhän pitää laittaa kipsilevyt ja vasta sitten näyttävä hirsipaneeli.
Lapualla yksi talontekijä r´esitteli messuilla kaksinkertaisen ”hirsikehikon” jonka sisälle sai laittaa sen vahvuisen lämpöeristeen kuin ennen tilaamista halusi.
Niin—- Laitilassa on myös hirsitalojen tekijä. Tekee koneellisesta hirrestä taloja. Silti me teimme yhteityönä Laitilaan käsinveistetyn pelkkahirsitalon – n.450 neliötä, hirret sahattiin 28 senttiä paksuiksi.
Hirsiseinässä heikoin kohta on varauksen leveys, ei niinkään hirren paksuus.
Mitään kipsilevyjä ei tarvita sisäseiniin ennen hirsipaneelien asentamista. Tervapaperin päälle voi naulata paneelit suoraan koolauksiin . Pystykoolauksiin pitää tehdä liu-ut jotta ulommainen hirsiseinä sopii laskeutumaan.
Kuusi yleistyi hirsirakenteissa vasta kun alettiin tehdä liimahirrestä. Kokopuuna kuusihirret vääntyy seinissä pahimmillaan kierteisiksi. Siksi mänty on parempi.
Jossain vaiheessa oli tutkimustuloksia, joissa päädyttiin tulokseen, että ulkopuolinen lisälämmöneristys ei kannata. Sisäpuolinen kyllä. Selluloosakuitu-eriste vastaa puuta ominaisuuksiltaan, mutta edellyttää sisäpuolella käytettäessä rakennuspaperin käyttöä. Ja sittenhän pitää laittaa kipsilevyt ja vasta sitten näyttävä hirsipaneeli.
Tuohan ei olekaan mikään läpihengittävä rakenne. Ongelmana on rakennuspaperi, siis todellisuudessa muovikalvo. Sen tehtävänä on vähentää seinän läpi sisältä ulos kulkevan vesihöyryn määrää. Siis sitä, että kalvon kylmemmällä puolella vesihöyryn kastepiste laskee niin alas, ettei se vesihöyry tiivisty hirren sisäpintaan. Jos kalvo on rikkinäinen, saattaa vesihöyryä kondensoitua hirren sisäpintaan, mistä kuivuminen on hidasta. Ainakin teorissa tuollaisesta paikasta saattaisi alkaa homekasvusto, koska seinän muovikalvo haittaa kuivumista. Sähköputkien ja rasioiden paikat pitää tiivistää erittäin huolella. Sisäpuolisella eristeellä on tietysti se etu, että huone lämpiää nopeammin, koska tarvitsee lämmittää vain se hirsipaneli.
Rakennutin omakotitaloni 48 vuotta sitten. Silloin tehtiin seinärakenne siten, että uloinna oli tiilimuuraus ja ilmarako. Sitten oli 100 mm tolpat villoinen, joiden ulkopuolella hengittävä tuulensuojalevy ja sisäpuolella tiivis rakennuspaperi. Sisemmäs tuli 50 mm koolaus villoineen. Tässä koolaustilassa vedettiin sähköputket. Ei tarvinnut tehdä lävistyksiä höyrynsulkukalvoon. Tietysti sitten sisälle rakennuslevy. Siihen aikaan käytettiin lastulevyä. On toiminut ainakin tähän asti. Varmaan kestää minun aikani.
Jätkälle tiedoksi. Ei ole hengittävää höyrysulkupaperia. On hengittävää rakennuspaperia, joka asennetaan rakenteen kylmälle ulkopinnalle tuulensuojaksi. Taatusti pilaat talosi, jos käytät höyrysulkuna reiitettyä rakennuspaperia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.