Paljonko näitä pelkkahirsiä tai lamellihirsiä pitäisi leimikosta tulla että se kannattaisi kuljettaa oikealle jalostuslaitokselle ? Mitäs sitten tehdään jos kyseisistä tuotteista ei ole tarvetta jalostuslaitoksilla ? Mihinkä ne sitten laitetaan. Uskon että jätkän idea on kannatettava ja myös järkevä toimenpide, mutta rahtikuljetukset sekä jalostuslaitoksen oikea-aikainen tarve voivat olla tuotteen menekin esteenä. Toinen on sitten hinta. Millä hinnalla jalostuslaitos on valmis ottamaan tuoteen vastaan tehtaan portilla. Saavatko he saman tuotteen jo lähempää edullisemmin (maksavat huonomman kantohinnan paikkakunnalla). Nyt näyttää siltä että jalostuslaitokset enemmänkin narisevat puun kalleudesta kun ovat valmiita maksamaan siitä lisähintaa,
Metsähallitus lanseerasi jo iät ja ajat sitten ”hirsitukki”-lajikkeen. Tässä maakunnassa on hirrenkäyttäjiä satoja, on isoja ja pieniä. Myös sorvihirrestä tehdään paljon jatkuvasti. Kun puhutaan esim hirsirakenteisista kouluista ym, ne tehdään tänä päivänä liimatuista palkkihirsistä, tekniikka on silloin jopa täysin sama kuin liimapalkkien teossa, Sekin on jo ratkaistu, miten saadaan sellaisesta hirrestä hengittävä, eli liimaus on hoidettu uudella tavalla vanhoihin verrattuna.
En tiedä missä jätkä asustelee kun noinkin paljon on hirsirakentajia. Meillä Keski-Suomessa ei taida olla kuin yksi varteen otettava hirsirakentaja Karstulassa. Sille ei läheskään kaikki hirsiaihiot mahdu mitä tarjolla on.
Ainakin pari mä-laatutyvien sahaajaa on mutta valitettavasti vain E-Suomessa. Laatuvaatimuksena mä-tyvitukeissa niillä on ~ min rklpm n. 33 cm ja oksatonta riittävän pitkälti ( voi olla hyväksytty pienet sisäoksatkin ) . Parasta laatua olisi saatavissa pohjoisempaa joten kysyntä ja tarjonta ei ehkä kohtaa kunnolla. Semmosten laatutyvien kasvatus on vaatinut tavallista pidemmän kasvatusajan, sopivan hitaan kasvun ja tarvittavien metsänhoitotöiden tekemisen (laatuharvennukset ym. ) ajallaan . Sahatuotteet menee pääosin vientiin. Sahataan niitä A- luokan tyvitukkeja varmasti muuallakin mutta ei makseta lisäarvon mukaista hintaa kasvattajille.
Isommat ja joskus pienemmätkin hirsirakentajat ostaa yl. suoraan itselleen sopivia leimikoita . Lamellihirret voidaan kasata lankuistakin eikä tukkien tarvi olla erityisen kookkaita. Mammuttihirsi – firma käyttää kokonaisia isoja hirsiä, samoin vanhojen hirsirakennusten perinnerakentajat, jotka korjaa vanhoja rakennuksia tai tekkee uutta.
Karstulasta Kyyjärven puolelle on myös Hirsitalotehdas, Alajärvellä on mittava tehdas, Kuortaneella useita isompia ja pienempiä. Toinen laita onkin jo Ruoveden Jäminkipohjan tienoilla ja alueeseen voi hyvinkin katsoa Kokkolan seudun, Teuvan ja Ylistaron yritykset, unohtamatta Kortesjärven hirsirakentajia.
Lisäksi toki on koko maan kattava harvempi verkosto, johon voi lisätä mm. Koskisen Oy:n.
Kun aletaan moittia hirsitukkien huonoa hintaa, unohdetaan hetkessä se, että puun laatu voi olla sellainen, että ei kelpaisi sahatukiksi kenellekään. Silloin esim kympin ale kuutiohinnassa on yks hailee.
Nimetön31.3.2020, 18:40
Niin ei ne lamellihirressä ne liimasaumat mitenkään vaikeuta hirren hengittävyyttä. Hirsiseinän hengittävyys tarkoittaa vain sitä että hirren sisäpinta vaan yöllä imee kosteutta ja päivällä luovuttaa kosteuden ja siihen riittää hyvin 2cm pintakerros hirressä.
Liima lankkujen väliin laitetaan verkkona, jolloim kosteus pääsee tasaantumeen, jos sitä siellä on – ja sitähän on. Tasapainokosteus on se, jota hirsiseinän hengittävyydellä haetaan. Toisaalta hirressä, jossa ”lamellit” ovatkin päällekkäin, on melko leveissäkin saumoissa lankku lankkua reunasta reunaan.
On olemassa myös jättihirsitalojen tekijä Kookolan seudulla, jollekka me toimitettiin tukkeja, jotka olivat vielä 14 metrin korkeudella yli 40 senttisiä. Yritys tekee niistä kuumakuivauksella melko massiivisia hirsiä, joihin tulee saumoihin monipontti ja kyljet on höylätty.
Kuten kaikki tietävät, kuumakuivattu puu ei halkea lainkaan kuivuessaan.
Eiköhän lähitulevaisuudessa aleta siirtymään laatuhinnoitteluun. 18+cm ja 20+cm tukeille nykyinen tukin hinta,
Tukeille 15+cm noin 10€ pienempi hinta kuin järeälle tukille.
Nyt on jo painetta muutokseen, ei sahureille ole järkevää sahailla 15 latvalpm tukkeja.
Lisäksi aina ihmettelen jos sahat valittavat raaka-aineen kustannuksista. Mikseivät kokeile muutamaa euroa pienemmällä hinnalla ostaa tukit sahoille? Tuo toisi katetta toimintaan, kun vuoden ostomäärästä tulisi muutama euro per motti lisää katetta.
Kyllä se kauppa käy alemmillakin hinnoilla, ostomiehen taidot kunnossa, niin markkinoilta saa kyllä puuta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.