Kyllä pitkässä juoksussa vanhat laitokset putoavat kyydistä, ellei niitä modernisoida aikanaan. Taitaa sahatavaran kate olla sitä luokkaa, että sahakuolemilta ei tulla välttymään. Tosiasia on, että moderni suursaha tuppaa ajanmittaan karsia pienempiä ja vanhempia sahalaitoksia. Lopputuloksena sahaus ei tule suuremmin lisääntymää.
”Raumalle rakennettava uuden sukupolven saha on merkittävä kehitysloikka koko toimialalla. Uusi teknologia mahdollistaa siirtymisen työpisteiltä valvomotyöskentelyyn ja jatkuvaan käyntiin. Rauman sahan tulevassa toimintamallissa keskeistä on henkilöstön moni- ja syväosaaminen sekä käyttäjäkunnossapito”, toteaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. ”Laadukkaan sahatavaran kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti, erityisesti vaativissa komponentti- ja puusepänteollisuudessa.”
Mistäs urbo sinä luulet tietäväsi mitä siellä vielä kaivataan? Kun mennään ilmastossa muutama vuosi eteenpäin saattaa olla että laitoksia ajetaan hyvinkin lehtipuun jalostukseen. Kun ei havu enää menesty näillä lakeuksilla. Sitä paitsi ei haapaa kyllä ole sahureille alettu alkujaankaan kasvattaa. Luultavasti sellu on kuitenkin se kestomenestyjä ja siinä erityisesti hierresellu koska valkaisusta päästään ilman kemikaaleja.
”Laadukkaan sahatavaran kysyntä tulee kasvamaan …”
Tukkipuiden koneellistettu käsittely ja läpivalaisu auttaa erottelemaan laadut entistä paremmin. Laadusta maksetaan maailmallakin parasta hintaa. Toivoa sopii että ne hintaerot siirtyy myös ostopäähän oikealla tavalla jotta olisi tulevaisuudessa saatavissa sitä laatupuuta. Laatupuun kasvatus lisää kustannuksia myös metsäpäässä ja ilman lisäkorvauksia sitä laatupuun saantia ei tapahdu.
Nyrkkisääntö on vieläkin, että B-laadun sahatavaran hinta on kustannukset huomioiden +- nolla. A-laadun hinta on 110 % ja C-laadun 90 %.
Ihmettelenkin, miksi nyt, kun tukkia jauhetaan selluksi, sitä tehdään latvatukista, kun välitukki ja huonolaatuinen tyvitukkikin tuottavat miinushintaista sahatavaraa.
Siksi ostohenkilöllä pitäisi olla silmää tehdessään leimikosta arvioita ennen kauppaa. Jos edes järeät tyvitukit olisivat korkealaatuisia, voisi oikealle sahalle vietynä niistä saada huiman tuloksen. Kuivaoksaiset järeät kuuluisivat pelkkahirsiaihioiksi taikka lamellihirren tekijälle. Terveoksaiset latvatukit normaaliksi sahatavaraksi.
Luultavasti Rauman saha pystyy samaan kuin Vilppulan sahakin, mutta vain tehokkaammin.
Se menee suunnilleen niin, että jos B-luokan 25 cm latvalmp:n tukin hinta olisi 100, niin C-luokan 16 cm lmp-luokan tukin hinta olisi n. 85 . A-luokan 30 cm l-lpm:n tukin hinta 140 . Lopputuotteiden arvon mukaan johdetut hintaerot olisi vielä paljon suuremmat. A1-luokan mä-tyvitukeilla 3-4 x parempi hinta kuin C-luokan tukeilla.
Nykyään kantohinnoissa hintaeroja ei useimmiten ole ollenkaan. Joillakin piensahoilla voi olla esim. 15 % hintalisä laadukkaille tyvitukeille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.