› Keskustelut › Metsänhoito › Sahalan kartanon metsänhoidon erikoisuuksia

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Sahalan kartanon metsänhoidon erikoisuuksia

    Lähetetty: 2.11.2014, 15:28

    Vuoden 2013 palstatapaamisessa tutustuimme myös Sahalan Kartanon metsänhoitoon. Sitä esitteli meille itse omistaja Veli-Jussi Jalkanen.

    Mieleen jäi 4 osaaluetta, joissa ainakin oli tehty hiukan omia ratkaisuja.
    1. Kunnostusojitus
    2. Uudisalan muokkaus
    3. Tilan sisäinen metsätieverkosto.
    4. Ne hirvet, tätä jo toisessa ketjussa käsiteltiinkin.

    Kunnostusojituksessa siellä käytetään yksitelaista kaivuria, joka kulkee ojanpohjaa pitkin. Kunnostusojituksessa ei avata ojalinjoja ollenkaan vaan kone kulkee siellä ojassa ja pistelee maat puiden väleistä ulospäin. Näimme tällä tavalla tehtyä ojitusta ja ojapuut olivat lähes kaikki vaurioituneet. Tosin isäntä sanoi että yleensä jälki on parempaa ja että tämä kaveri ei kaiva jatkossa.
    Niin tai näin, niin kyllä tuossakin menetelmässä ongelmansa ja varjopuolensa on. Jotain kertoo sekin että tuo kone on jäänyt protyypiksi, vai kertooko se meidän muiden ennakkoluuloista?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • harrastelija 6.11.2016, 06:23

    Vanham jätkän kanssa on samat ajatukset ojituksesta – ollaan varmaankin yhtä vanhoja 🙂 Miksi raivataan vanhan ojan alueelle kasvanut metsä, koska välissä on selvästi veden vaivaamaa sarkaa?

    Ojituksia on lähinnä kunnostettu Metsäkeskuksen ja viimeksi Otson suunnitelmilla ja Kemeran rahan avustuksella n. 17 km.

    Suunnittelu vie aikansa ja sen jälkeen toteutus taas oman aikansa sopimuskoneilla.
    Kustannusarvio ja toteutus tulevat hintaansa josta Kemera pudottaa lopullisessa laskussa jonkun verran.

    Kaivatin talvitietä varten kaivukoneen yrittäjällä kilometrin piennartien. Tunti palstalla käynnissä. Itse merkkasin tien suunnan ja motoyrittäjä hakkuulle mennessä raivasi tieuran, puut olivat ensiharvennuskokoa.

    Kaivinkoneen yrittäjä kaivoi viikossa tien molemminpuolisella ojituksella.
    Kyse on piennartie talvikorjuun puun ajoon, mutta maasturilla pääsee sulan kelin aikana.
    Niin ja lisäksi tieura ei ole yleisessä käyttössä, koska siinä ei ole käytetty ”yhteistä” verorahaa.

    Niin, tämä esim. kokemuksesta on perusteluna sille, että Kemera ei hyväksynyt parannusojitukseen tätä leveiden ojan välien aukaisua uudella ojalla !?

    Seuraavalla kerralla otan kaivukoneen suoraan ojitukselle. Toteutus on nopeaa ja hinta on huomaqttavasti edullisempi kuin Kemeran suunnitelmassa.

    Kemera näyttää ainakin noissa hankkeissa menevän lähinnä metsäkeskuksen byrokratialle eli valtion taskusta toiseen.
    Mo on siinä ainoastaan välikätenä.

    wanhajätkä 6.11.2016, 06:46

    Vaikeaa on tällä mini iPadilla saada aikaan ymmärrettävää tekstiä. Arvailee sanoja.
    Tarkoitin kunnostus/täydennys ojitusta. Vanha ojitus on 40 metrin jaolla. Siksipä sarkojen halkominen sopii hyvin moton 20 m jaolle.
    Liikkumista palstalla olen kovastikki miettinyt. Sarat on tosiaan n. Kilometrin pituisia eli ajomatkat on turhan pitkiä. Siksi tein talvitiet poikki ojituksen. Ojat loivennettiin ja kannot poistettiin. Tuli aivan talvella maasturkelpoisia uria. Nyt sarkojen mitta on nyt reilu 300 m.
    Lisäksi metsäteille teetin loivennetut rampit joka saralle. Nyt on helppo liikkua ajo ja tuhkauskoneilla. Samalla tasattiin kuus tuhkalanssia. Tyhjänä ajo väheni merkittävästi.ramppeja tuli kolmisen kymmentä. Kaikkeen tuohon meni kaivurilla 20 tuntia. Saan sen kustannuksen säästettyä jo tässä ensiharvennuksessa.

    Mitäpä sillä metsätiellä tekee jos siltä ei pääse vaivatta mettään….

    wanhajätkä 6.11.2016, 07:05

    En hae kemeraa ohituksiin enkä teiden tekoon. Tulee halvemmaksi kun ei tarvitse noudattaa Tapion kaavamaisia normistoja.
    Eihän metsänhoito ole geometriaa vaan voi käyttää järkeäkin pikkusen. Ei ojan pidäkään olla viivottimella kartalle vedettyjä. Minun täydennysojat on ku juostenkustuja.
    Motossa onhyvä navigaattorilla ja pysyn kyllä sillä tarpeeksi keskellä halkaistavaa sarkaa. Pystyn säästämään parhaat metsäpuskat ja kiertää siitä vierestä märemmästä kohtaa ojan.
    Kiitosta on tarkastajilta tullu….voi sen noinki tehdä.
    Paremmin kai minä tiedän ojitustarpeeni ku otson kesäharjottelija…

    oksapuu 6.11.2016, 07:11

    Miten on?

    Eikö nuo omatoimiset (itsetehdyt) ojitukset vaadi nykyisin jonkinlaisen ilmoituksen Ely-keskukselle?
    Onko jollain jo kokemusta miten homma käytännössä tehdään / valvotaan…

    Metsuri motokuski 6.11.2016, 16:49

    Jos itse tänä päivänä ojittaisin vedestä kärsiviä maapohjia niin ottaisin ilman muuta mukaan moton työskentelyleveyden. Paras olisi jos ojien väli olisi noin 18 – 20 m jolloin moto pääsee yhdellä uralla / sarka. Usein tuolla huomaa että ojitusväli on ihan mitä tahansa. Joskus tahtoo tulla kaksi ajouraa saralle tai sitten sarkaväli on niin pieni että ajouran sivuille jää turhan lyhyt puualue. Joskus on myös niin että toinen ajoura joudutaan vetämään lähelle ojan penkaa ja roikkimaan puita ojan toiselta puoleelta. Silloin oksat tahtovat täyttää ojat jos ei ole tarkkana niiden kanssa.

    wanhajätkä 6.11.2016, 16:57

    Komppaan satasella metsuri motokuskia. Näin se käytäntö on minuakin opettanut. Maailma muuttuu ja me moton mukana. Suunnittelen metsänhoitoa aivan eri silmin…koneiden ehdoilla mennään ajatellen tehokkuutta….

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3