Keskustelut Metsänhoito Sadonkorjuu ja jatkumo

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 67)
  • Sadonkorjuu ja jatkumo

    Tässä on nyt se vihjaamani aihe ja tehdyt toimenpiteet. Ei %-laskutoimituksia,ei yhtälöitä eikä muutakaan rätinkiä.Vain kokemuksen tuoma sovellus.

    Lähtötilanteessa oli isän ostama lisämaa valtiolta v.-75 .Täysin hoitamaton mt-kangaskuvio, 3,4 ha ympäröivien jyrkkien rinteiden päällä, jossa järeä ku/mä-tukkimetsä seassa paljon lihomiskuntoista raudusta.Harvensin sen motolla v.-95 raudusta suosien 500:n r/ha.Saanto järeää kut-mät-kot reilu 200m3/ha.

    Koivikon alle kehittyi tietysti kuusi-alikasvos.Työkiireiden = ajan puutteen takia (suutarin lapsella ei ole kenkiä…) taimikko venähti liiaksi! 2015 talvella oli lopultakin pakko poistaa koko ylispuusto,mutta kevät vei kelit.Korjattiin raudukset viilutyviksi osin sahalla,motolla saha-, ja sorvitukeiksi. Kot 230 ja kok 410m3, keski jär. 800L/r

    Kasalle puidut suuret latvus-, ja oksakasat kuljetettiin haketettavaksi,- 2v:n poltto-aineet.(oma tivoli hakkeella v:sta -98 ).

    Havupuut korjattiin kuluvana kevättalvena.Mät 82m3, mäk 67 m3, keski jär. 780 L/r,

    kut 204m3, kuk 107m3,keski jär. 530 L/r. Havut ja latvukset ( 12 metsäkonekuormaa) ajettiin taimikon päältä kahteen isoon tunkioon, jotka tuikkaan tuleen ens kevät hangilla.

    Jäljelle jäi n.kaksimetrinen käytännössä täystiheä kuusentaimikko alasta n. 40%:lle ja 0,6m taimikko 20%: lle alasta. Kuusen täydennysistutusta tein ”malliksi” 400kpl.

    N.20% alasta laikutan telakaivinkoneella elokuun alussa , jonka 3 raudusrunkoa siementävät.

     

     

  • Metsuri motokuski

    Jovain. On Mm. ja mehtäukon mielikuvituksen tuotetta tuoda tallintakusen rautaromut ja vanhat valmetit keskusteluun ja mollata niillä metsänomistajaa.

    No ei se kai nyt mitään mielikuvituksen tuotetta ole. Harvalla metsänomistajalla on heittää kovinkaan tuoretta kalustoa omien metsien hakkuisiin. Tuo wanhajätkän esimerkki on oikein hyvä eikä mikään mielikuvituksen tuote. Huomaat jovain varmaan että ei se ostaja uskonut wanhankaanjätkän moton mittaukseen vaan vei  puut tehdasmittaan.

    Tehdasmitta tehdään nykyään myös sopimusurakoitsijoiden hakkaamille puille mutta isäntä saa rahat vielä motomitalla. Jos heittoa löytyy tehdasmitan ja urakoitsijan motomitan välillä niin vika kyllä hoidetaan hyvin nopeasti kuntoon.

    Siten se haluamasi tehdastoimitus on varmaan jo ihan mahdollista kunhan vain etsit sopivan urakoitsijan puiden tekoon tai hankit sopivan kaluston itsellesi tai kimpassa jonkun muun kanssa.

    Jovain

    Kyllähän se teille sopimusurakoitsijoille sopii, että tarjoilette metsänomistajalle näitä vanhoja hankinta, tehdas ym. sopimuksia ja pitäydytte itse puukaupan ja korjuun monopoliasemassa ja pystykaupassa. Siellähän se raha tällä hetkellä on pystykaupassa. Ei täälläkään niin tyhmiä olla, että lähdettäisiin vaihtamaan leiriä vastaavassa tilanteessa.

    Näyttää olevan etuna sekin, että sopimusurakoitsijat pääsevät hakkaamaan omia metsiään, jota etuutta metsänomistajalla ei ole.

    Ns. hankintalisä näissä metsänomistajalle tarkoitetussa puunkorjuussa on niin pieni, että se ei riitä kattamaan korjuun kustannuksia, tai riittäisi investoimaan kaluston hankintaan. On alihintainen senkin suhteen, kun sitä (hankintapuun hintaa) verrataan pystykaupan kantohintaan, josta korjuun kustannukset on jo vähennetty, tehtaan portille ja metsäosaston kustannukset mukaan lukien.

    mehtäukko

    Taas alkoi lipsua pahemman kerran aiheesta.

    Ja aihe oli raatilaisten arviotavaksi ja keskustelun pohjaksi esitetty korjuun toimenpiteiden sarja.

    Ajatus oli esittää se omana kokemuksena ja mahdollisena vinkkinä pähkäilijälle…

    Puuki

    Erikseen ei juuri kannata nykyään enää ostaa metsään kalustoa. Puun myyntihinnat on laskeneet niin paljon niistä ”hyvistä ajoista” 70-80-luvuilta. Jos on muutakin käyttöä koneille niin sitten voi olla tilanne toinen.  Omien  koneiden käyttö tuo kuitenkin etuja joita ei ole ostopalveluilla  mahdollista saada mm. korjuuajankohdan valintaan.

    Itselläni on käytössä vain traktori+metsäperäkärry yhdistelmä, mutta silläkin on kätevä keräillä aina tarvittaessa tuulenkaatoja ja ajaa polttopuut. Tukevatekoisella tr-perälevyllä voi myös tehdä kevyttä maanmuokkausta laikuttamalla.

    Jovain

    Että tämä hyvä keskustelu jatkuisi, tässähän hyvä tilaisuus asiasta kiinnostuneille laskea metsätalouden kannattavuutta ja korjuutyön tuottoja eri vaihtoehdoille, kuten pystykauppa, hankintakauppa ja mehtäukon oma sovellus. Jos tämä mehtäukon sovellus pitää paikkansa, siinähän on pystykaupan mallia ja mahdollisuus metsänomistajalle urakoida omasta metsästään puuta metsäosastolle.

    Kysymys on toiminnallisesta siirrosta, jota mahdollisuutta tähän asti metsänomistajalla ei ole ollut. Se mahdollisuus on kuitenkin syytä palauttaa. Eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö käyttäjiä ole. Sanoisin, että käyttäjiä on ja laittaa uuteen järjestykseen koko puukaupan.

    mehtäukko

    ”…Jos Mehtäukon sovellus pitää paikkansa..” Jaa, vai niin. Jossitella saa vapaasti.

    Se ,että aikain saatossa luottamus yhteistyökumppanien ja ”metsäosastojen” kanssa on poikinut yhteistoimintaa, ei ole tässä aiheena.Jovain voi neuvotella omat senssinsä mieleisekseen.

    Jovain

    Tuo sinun yhteistoimintasi metsäosastojen kanssa on aika paljonkin eri asia, kuin yleinen käytäntö puukaupassa ja korjuun markkinoilla. Sitä ei ainakaan yleiseksi käytännöksi voi osoittaa ja on näin yksittäisen toimijan malli. Niin erinomaisen hyvä malli kuin se onkin, siinä on vielä kehitettävää.

    On kyllä metsänhoidon mallin mukaista, johon jatkumoon kustannuslaskentaakaan et tunnu tarvitsevan?

    Olet omassa metsässäsi urakoinut metsäosastolle ja kauppamuotona on ollut pystykauppa? Se ei ole tavanomaista ja ei ole yleisen käytännön mukaista. Olet saanut korvauksen puusta ja korjuusta pystykaupan käytäntöjen mukaisesti? Se näyttää sopimusurakoitsijalle näinkin toimien onnistuvan. Ilmeisesti myös tarjoamasi motomitta on hyväksytty puukaupassa?

    Metsätaloudessa tällä hetkellä, huonon puunhinnan ja ylivoimaisten kustannusten aikana, on erinomaista, että pääsee tienaamaan juuri näillä elementeillä. Vastakohtaisesti kysymys on tavoista, joilla metsätaloutta on ajettu alas jo vuosikymmenien ajan. Vielä kun saataisiin vastaava kehitys koskemaan myös metsänomistajia. Ainakin niitä, joilla on pyrkimys ja edellytykset toimimaan samoin, sillä siellä se iso raha pyörii pystykaupassa ja korjuun markkinoilla.

     

     

     

     

     

    wanhajätkä

    Jatkumosta ja tallintaus valmeteista. Olemme masinesteja jo kolmessa polvessa.Metsä on meille kakille tärkeä. Nuorimmalle kolmevuotiaallekkin tulee koneviesti joka on otettava mukaan aina hoitopaikkaankin.

    Uskomattoman tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia hommaansa on nuo vanhatkin koneet. Yksinkertaisia korjailla ja mikä parasta että masinisti pääsee ihan oikeisiin töihin koneilla joihin ne on aikanaan kehitetty. Romuja ne ei meille ole, ei todellakaan. Kaikki ainakin yritetään korjata alkuperäiseen kuntoon.

    Tämähän on sivujuonne tuohon jatkuvuuteen omalta osaltaan. Metsän uusimisen ja kasvatuksen ohella. On se kiva katella ku ekaluokkalainen pojanpoika käy lokomolla hakemassa pöllikuorman tienvarteen nopeammin kun ite. Hakeutukoon aikanaan mille alalle vaan mutta tekniikan perusasiat tulevat haltuun ja se ei liene haitaksi kenellekkään. Samalla rakkaus siihen metsään tulee ihan ku itsestään verrattuna siihen että puoliväkisin pojat ja tytöt viedään pottiputken kans polkeen taimia….mielestäni siinä on iso ero…

    wanhajätkä

    Se nuorin sukupolvi kutsuu minua äijäksi. Kannan sitä nimeä kunnialla….ei mikään pappa tai vaari. Oli niin mahtavaa kuulla veljen pojanpojan, 8v, sanovan; pidäthän meille serkuksille joka kesä metsä- ja koneleirin….saako kavereitakin tulla? Tottakai lupasin…siis talkoomiehiä mulla riittää nyt ja jatkossa…

    mehtäukko

    Vaikka olen kuoromiehiä, enkä tiedä Wanhanjätkän laulunharrastuksista!!?, niin sama on kaiku askelten!!

    Edelliset olivat naulan kantaan!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 67)