Keskustelut Metsänhoito Sadekesien vaikutukset metsään ja metsänhoitoon

  • Tämä aihe sisältää 25 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta sitten 6tukki toimesta.
Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)
  • Sadekesien vaikutukset metsään ja metsänhoitoon

    Menossa on kuulemma sateisin kesä viiteenkymmeneen vuoteen. Tiedemiestenkin joukossa ristiriitataisesti vastaanotetut ennusteet etenevästä ilmaston muutoksesta saavat jatkuvasti lisää puolestapuhujia vuosi vuodelta.

    Jos nykyisen kaltaiset sadekesät tulevat olemaan arkipäivää meilläkin, on pakko pohtia, mitä ne vaikuttavat metsiemme hoidossa käytännön tasolla.

    Lähes noviisina metsäalalla kuvittelen, että ainakin ötökät, jotka kiusaavat sekä puita että puiden kasvattajia, lisääntyvät.

    Lisääntyvä kosteus antaa myös erinomaisen kasvupohjan erilaisille kasvitaudeille jopa uusillekin.

    Mitä merkitsevät lisäsateiden tuomat ”lisäaineet” puille ja kasvupohjalle?

    Tämän kesän kaltaiset sademäärät vaikuttavat varmasti myös kasvupohjien vettymiseen ja jopa soistumisilmiöiden nopeutumiseen (erityisesti alueet, joiden ojitukset eivät ole kunnossa).

    Sateiset kesät ja leudot talvet tuovat varmasti lisähaasteita puiden korjuulle.

    Ovatko merkit ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tulevat lisäongelmat jo niin vakuuttavia, että olisi korkea aika ryhtyä laajamittaisesti varautumaan metsänhoidon uusiin ongelmiin vai ”kuittaako” puiden mahdollinen lisäkasvu kaikki esim. yllä mainisemani ongelmat?

  • Hirsien vetäjä

    Havupuiden pituuskasvun määrää edellisen kesän lämpösumma. Ken viimekesää muistaa, keksinee syyn tämän vuoden komeille vuosikasvuille. Tämän kesän sateet vaikuttavat vasta tulevana suvena..

    A.Jalkanen

    Edelliselle kommentoijalle: edellisen vuoden säät todellakin määräävät kuinka paljon neulasia syntyy seuraavan vuoden vuosikasvuun. Vuosikasvun pituuteen vaikuttavat myös kuluvan kasvukauden säät. Samoin paksuuskasvuun ja juurten kasvuun. Toisin sanoen tämän kesän tilavuuskasvu määräytyy eniten tämän
    kesän perusteella.

    Sateisen ja viileän kesän ajatellaan suosivan sienitauteja, kuten edellä mainitut, ja lisäksi mm. männynversoruoste. Jos männyntaimikossa on haavanvesaa, kannattaa tarkkailla, tuliko ruostetta. Jos tulee, pitäisi haavanvesat poistaa.

    satapii

    Haalareita pitää varata raivaussahahommiin useammat kappaleet, niin saa valillä vaihtaa kuivaa päälle. Lämpötilat on kuitenkin sopivat ja hyttysten(ja paarmojen) määrä on jo tippunut siedettävälle tasolle.

    jees h-valta

    Täälläpäin tuntuvat nuo pienet pirulaiset nk.pukkipaarmat käyvän kimppuun kipeästi. Ja kun ei paljon kokoa ja lähestyy huomaamati niin pääsee puremaan aika kipeästi.

    6tukki

    Murehdin jo heinäkuussa kuluneen kesän sateisuutta ja sen vaikutuksia metsien kasvuun, puiden tauteihin jne. Lisäksi kyselin, joko nämä runsaat sateet olisivat merkki ilmaston muutoksesta ja tulisiko meidän jo jollain tapaa varautua mahdollisiin metsänhoidon uusiin ongelmiin.

    Nyt on takanamme kesän lisäksi aivan poikkeuksellisen sateinen syksykin.

    Lisäksi luin tänään (19.11.) ruotsalaisesta Dagens Industri-lehdestä artikkelin, jossa kerrottiin uudesta, vasta julkaistusta Maailmanpankin ilmastoraportista. Sen mukaan ilmasto olisi lämpenemässä keskimäärin neljä astetta 2060-luvulle tultaessa eli kaksinkertaisen määrän, mitä pari vuotta sitten arvioitiin Kööpenhaminan kokouksessa. Elämme kuulemma maapallon historian nopeimmin läpenevää ajanjaksoa ja tämä tietysti huolettaa laajaa joukkoa alan asiantuntijoita.

    Kaikkia mantereita koskevat kasvihuonepäästöjen rajoitukset olisi tullut aloittaa jo ajat sitten ja tietysti siten, että kaikki maat olisivat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen. Tilanteen ongelmallisuutta kuvaa se, että maailman 50 suurimmasta taloudesta 21 maata ei ole antanut minkäänlaista lupausta kasvuhuonepäästöjensä vähentämiselle.

    Alkaa siis olla perusteita uudistaa kysymykseni…

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)