Keskustelut Metsänhoito Sadekesien vaikutukset metsään ja metsänhoitoon

  • Tämä aihe sisältää 25 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta sitten 6tukki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
  • Sadekesien vaikutukset metsään ja metsänhoitoon

    Menossa on kuulemma sateisin kesä viiteenkymmeneen vuoteen. Tiedemiestenkin joukossa ristiriitataisesti vastaanotetut ennusteet etenevästä ilmaston muutoksesta saavat jatkuvasti lisää puolestapuhujia vuosi vuodelta.

    Jos nykyisen kaltaiset sadekesät tulevat olemaan arkipäivää meilläkin, on pakko pohtia, mitä ne vaikuttavat metsiemme hoidossa käytännön tasolla.

    Lähes noviisina metsäalalla kuvittelen, että ainakin ötökät, jotka kiusaavat sekä puita että puiden kasvattajia, lisääntyvät.

    Lisääntyvä kosteus antaa myös erinomaisen kasvupohjan erilaisille kasvitaudeille jopa uusillekin.

    Mitä merkitsevät lisäsateiden tuomat ”lisäaineet” puille ja kasvupohjalle?

    Tämän kesän kaltaiset sademäärät vaikuttavat varmasti myös kasvupohjien vettymiseen ja jopa soistumisilmiöiden nopeutumiseen (erityisesti alueet, joiden ojitukset eivät ole kunnossa).

    Sateiset kesät ja leudot talvet tuovat varmasti lisähaasteita puiden korjuulle.

    Ovatko merkit ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tulevat lisäongelmat jo niin vakuuttavia, että olisi korkea aika ryhtyä laajamittaisesti varautumaan metsänhoidon uusiin ongelmiin vai ”kuittaako” puiden mahdollinen lisäkasvu kaikki esim. yllä mainisemani ongelmat?

  • jees h-valta

    Nyt olen ainakin tänä kesänä kiinnittänyt ensimmäistä kertaa huomiota ainakin Harjavallan kuusien erittäin huonoon kuntoon.
    Väri kellertävä ja pystykuivia tulee. Syynä itikat vai joku muu?
    Noiden tuulikaatojen lähellä se varmasti on mutta kun niitä on tasaisesti siellä täällä. Omakin yksi palsta taitaa mennä ensi talvena uudistukseen, niin huonoa alkaa väri ja harsuuntuminen olla.
    Ja pystykuivat ja tuulenkaadot kyllä kerätty pois.

    Metsäkupsa

    Etelä-Savossa puut ja taimet kasvaneet tänä kesänä erinomaisesti,niin myös heinät.Kun on ojat kunnossa ja metsäautoteillä kantava kerros pintamateriaalia,ei suurempaa haittaa sadekesistä.Kelirikkoleimikot kohta kysyttyjä.

    satapii

    Kyllä ainakin Etelä-Savossa kuuset ovat hurjassa kasvussa 12-vuotisessa istutuskuusikossa (OMT) parhaa kasvut on jo yli metrin. Raivailin kuviolta enimpiä leppiä ja pihlajia pois.(pituutta kuusilla 3-6m)
    Kyllä kuusenkasvattijille ainakin etelä Suomessa kävi hyvin, kun tuli sateinen ja viileä kesä. (Kirjanpainajatuhot pysyy kurissa)

    jees h-valta

    Tässäkin taas nähdään suuret aleellisetkin erot.
    Täällä ei edes ole satanut mitenkään erityisesti vaikka vajaan sadan kilsan päässä Karviassa lähes uidaan pirttejä myöten.
    Katselin juuri eilen illan vesitilannetta ojissa niin aivan lähes normaali pieni rippu pohjalla.

    Korpituvan Taneli

    Kuten Jees H-valta totesi alueelliset erot mahtavia. juuri tuo mainittu Karvia jää meidän väliin. Vaikka täällä on satanut myös kunnolla, ei mistään erikoisista vesivahingoista, edes pellolla, voi vielä puhua. Joissakin alavissa paikoissa purojen ja jokien rantapeltoja on veden varassa. Se ei täkäläisissä oloissa vielä ole niin kovin erikoinen ilmiö, näin käy 2…3 kertaa kymmenessä vuodessa.

    Männyn istutukset ainakin tykkäävät vielä vain kun on kosteutta. Ojitukset pitää tietysti olla kunnossa.

    Tulee tässä mieleen vesikesä muutamien vuosikymmenten takaa. Silloinkin oli kova parku ja osin aiheestakin, kun ei saatu syksyllä pelloilta satoa kaikin paikoin pois.
    Yksi savolaissyntyinen koiranleuka sitten totesi, että kun isäntä alkaa valittamaa liiasta märkyydestä, hänet pitää ensin viedä peilin eteen ja itseään silmiin katsoen pitää sanoa 3 kertaa: ” Minä olen tehnyt kaikki voitavani ojituksen suhteen”. Tämän testin läpäistyään voi sitten valittaa.
    Tuo kyseinen testi sopisi hyvin myös metsäpuolelle.

    Täälläkin melskataan vähän väliä ojitusten kieltämisen puolesta, älkööt sitten ainakaan ne henkilöt valittako liiasta vedestä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Keski-Suomessa niin kuusen kuin männynkin taimet kasvavat huomiota herättävän hyvin. Muutama vuosi männyntaimissa esiintyi jotain virus- tai sienitautia. Nyt ei siitäkään ole havaintoja.

    Toinen kysymys on sitten kyllä maapohjan/juuriston vauriot kesäkorjuussa. Niitä varmaan esiintyy kyllä runsaasti.

    tamperelainen

    Ketjun aloituksessa kyseltiin ilmastonmuutoksesta.70-luvullakin oli märkiä kesiä,kukaan ei höpisyt mitään ilmastonmuutoksesta,ei silloin tosin ollut viherkommunistejakaan.

    Suden jälki

    Aloittajan paniikkki kertoo aika hyvin nykyihmisen vieraantumisesta luonnon läheisyydestä. Pienenkin sateen luullaan aina olevan merkiksi jostain suuremmasta. Betonille 10 min ukkoskuuro on kaatosade. Monenkin kasvin siemenen idea on maata maassa selällään odottaen erittäin sateista vuotta, jolloin se saa sateesta immenhuulet aukeamaan ja uudet lapset maailmaan. Näitä kutsutaan sateen odottajiksi.

    Kurki

    Vaikka tänä kesänä täällä Länsi-Kainuussa on satanut paljon, niin viime kesänä satoi alkukesän kuivemman jakson jälkeen myös paljon. Pitkät yli kahden vuorokauden sadejaksot altistavat männyt haavanversoruosteelle ja vaikka näitäkin jaksoja tänä kesänä on ollut, niin ihmeen vähän näkee keltaista sienitartuntaa taimissa. Pienille aliskasvoskuusille näyttää taas tulevan jokavuotinen suopursuruostesyksy. Vasta kolme vuotta sitten oli täällä Kainuussa kaikkien aikojen suopursuruoste-epidemia, jonka jäljiltä suuri osa pituutta kasvavista kuusista kadotti latvansa ja joka nyt näkyy latvamutkana, kun sivuoksa jatkaa uutena latvana.

    Pete

    Viime kesänä ja sitä edellisenä olisi voinut kirjoitella suunnilleen avaukseen malliin vain muutaman sanan vaihtaen:

    Menossa on kuulemma sateettomin kesä vuosikymmeniin. Tiedemiestenkin joukossa ristiriitataisesti vastaanotetut ennusteet etenevästä ilmaston muutoksesta saavat jatkuvasti lisää puolestapuhujia vuosi vuodelta.

    Jos nykyisen kaltaiset kuivat kesät tulevat olemaan arkipäivää meilläkin, on pakko pohtia, mitä ne vaikuttavat metsiemme hoidossa käytännön tasolla.

    Lähes noviisina metsäalalla kuvittelen, että ainakin ötökät, jotka kiusaavat sekä puita että puiden kasvattajia, lisääntyvät.

    Kuivuus antaa myös erinomaisen kasvupohjan erilaisille kasvitaudeille jopa uusillekin.

    Mitä merkitsevät kuivuuden aiheuttamat ravinneongelmat puille ja kasvupohjalle? Veden mukanahan ne ravinteet kulkevat ja jos vesi ei kulje niin eikai ravinteetkaan?

    Tämän kesän kuivuus vaikuttaa varmasti myös kasvupohjiin ja jopa soistumisilmiöiden hidastumiseen (erityisesti alueet, joiden ojitukset eivät ole kunnossa).

    Kuivat kesät ja pakkastalvet tuovat varmasti lisähaasteita puiden korjuulle. Koneet ei kestä pakkasella.

    Ovatko merkit ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tulevat lisäongelmat jo niin vakuuttavia, että olisi korkea aika ryhtyä laajamittaisesti varautumaan metsänhoidon uusiin ongelmiin vai ”kuittaako” puiden mahdollinen lisäkasvu kaikki esim. yllä mainisemani ongelmat?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)