› Keskustelut › Metsänhoito › Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 165)
1 2 3 … 8 9 10 … 15 16 17

  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Lähetetty: 15.1.2019, 15:12

    Merkitty: 

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

    Tekijä
    Scientist
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 27.3.2019, 20:35

    Taimia syntyy tai ei synny vaihtelevasti ylispuuston alle. Johtuen suunnilleen kuunkierrosta, vuoden säätiloista, sademääristä , maaperästä, siemenpuiden kunnosta , oravien ym ötököiden määrästä jne.

    Sitten on vielä se vaihtuva taimiaines, joka ei kasva vaikka alkuun näyttäisikin siltä.  Varmin ja melkein ainoa hyvä kohde on jk:ssa ja luontaisessakin useimmiten, sellainen jossa on jo valmiina riittävän hyvä alikasvos kasvupaikalle sopivaa puulajia sopivassa tilajärjestyksessä.

    Puuki 8.5.2019, 07:00

    Näkyy olevan uusi Jatkuvankasvatuksen yhdistys perustettu.  Monimuotoisuuden lisääntyminen , parempi tuottavuus vähemmällä metsänhoidolla, parempi tuotto mo:lle  ja vielä hiilinielun lisääminen kuuluu ko. menetelmän etuihin. Hyviä päämääriä. Teoriassa onnistuu hyvin mutta käytäntö on sitten eri asia .

    A.Jalkanen 8.5.2019, 07:28

    Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry haastaa vallitsevan, pääasiassa avohakkuisiin perustuvan metsänhoitokäytännön jatkuvan kasvatuksen periaatteella ja korostaa toiminnassaan kolmea pääteemaa:

    1. Korkea tuottavuus: Metsänomistajalle jatkuvan kasvatuksen käyttäminen tarjoaa paremman tuottavuuden ja merkittävästi alhaisemmat metsänhoitokustannukset. Näin hoidettu metsä myös kestää erilaisia tuhoja ja sopeutuu muutoksiin huomattavasti paremmin kuin viljelymetsä sekä tuottaa arvokasta, hyvälaatuista puuta.

    2. Luonto- ja ympäristöarvot: Jatkuva kasvatus turvaa metsien säilymisen metsinä ja todellisina hiilinieluina ja -varastoina sekä palauttaa metsien luonnollisen hydrologisen kierron vesistöjä pilaamatta. Se myös lisää talousmetsien luonnon monimuotoisuutta.

    3. Kokonaisvaltainen vaikuttavuus: Jatkuvapeitteisyyden säilyttävä metsänhoito mahdollistaa metsien monipuolisen ja kestävän käytön, kuten luontomatkailun, marjastuksen, sienestyksen ja muun virkistyskäytön sekä säilyttää metsämaiseman kauneusarvot merkittävästi nykyistä paremmin. Myös metsien kansanterveydellinen merkitys kohentuu. Erilaisilla metsän sosiaalisilla ja kulttuurisilla arvoilla on merkittävä kansantaloudellinen merkitys.

    Lisätiedot: http://www.jatkuvakasvatus.fi (osa linkeistä ei vielä toimi)

    jees h-valta 8.5.2019, 08:19

    Voihan pyhä Silva sentään mitä taas on piiperot kaupunkilaispiiperoille virittäneet. Korkean tuoton kohta on heti päin mäntyä ja luonto-ja ympäristöarvotkin hyvin vähän parempaan päin. Kolmas kohta tyrmää loputkin eli nämä luontoarvot ei kyllä kohtaa siinäkään kuten olemme Porin kaupungin lähimetsien hakkuissa asukkailta kuulleet. Järkyttyneitä ulkoilijoita on lehden yleisönosasto pullollaan. Kansanterveys ei kohene sillä että metsiä hakataan (oli konsti mikä tahansa) vaan itsensä kunnossa pitämällä liikunnalla ja fyysisellä työllä.

    Puuki 8.5.2019, 08:39

    Luontaisesti erirakenteisissa suometsissä ihan ok. vesiensuojelun kannaltakin. Maisema-arvot joissakin paikoissa paremmat , mutta sekin vähän makuasia. Esim. maiseman avaaminen näköalojan takia avohakkuulla voi jossain olla hyvä juttu.  Tökkää ainakin tuohon parempaan kannattavuuteen ja luonnontuhojen parempaan kestävyyteen esim. kuusen tyvilahon takia ja yksipuolistuvan puulajiston osalta.  Ei voi yleensä saada kahta-kolmea hyvää yhtäaikaa jonkin toisen osa-alueen kärsimättä siitä, niin se menee jk:ssakin .

    Hiilensidonta ei ole sekään toimi paremmin vaan useimmiten huonommin kuin jos käytetään viljelyä/luontaista uudistamista ja tasaikäiskasvatusta järkevästi.

    Timppa 8.5.2019, 10:54

    Uskomatonta.  Miten kehdataan. Esimerkiksi Sauli Valkosen mukaan jatkuvan kasvatuksen metsä muuttuu lopulta kuusikoksi.  Se siitä monimuotoisuudesta.

    Kuten tiedetäänm niin jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa keskimäärin vähemmän kuin jaksollinen.  Hukataan siis hiilinielut.

    Jos metsienkasvua pitäisi lisätä mahdollisimman paljon, niin yksinkertaisin keino olisi kasvattaa kuusi-koivu- tai kuusi-mäntysekametsiä.  Meillä on niistä muutama hyvä esimerkki.  Kasvulisäys luokkaa 19-15 % kuusikoihin verrattuna.  Tällaisia metsiä saadaan vain jaksollisella kssvatuksella.  Valitettavasti hirvikanta on suurin este onnistumisille.  Meillä on mm esimerkki, jossa melkein viereistä kuvioista toiseen syntyi kuusten sekaan runsaasti mäntyjä, mutta toisesta hirvet söivät ne pieninä

    A.Jalkanen 8.5.2019, 11:20

    Komppaan sekä Puukia että Timppaa. Jatkuvassa kasvatuksessa on haasteita, mutta myös sopivia käyttöalueita, kuten karut kankaat, rantametsät, suometsät, riistapainotteiset metsät. Kun jatkuvaa metsää uudistetaan, se joudutaan vetämään melko harvaksi, joten voi olla että sinne saadaan myös lehtipuita sekaan. Kantavilla mäntymailla jatkuva korjuu voidaan tehdä kesälläkin, jolloin maanpinta rikkoutuu ja syntyy taimettumiskohtia. Kuusivaltaisissa metsiköissä homma on hankalampaa: miten saadaan aikaan sekametsä, joka kuitenkin olisi tarpeen kuusienkin uudistumisen varmistamiseksi.

    Timppa 8.5.2019, 11:44

    ”Kun jatkuvaa metsää uudistetaan, se joudutaan vetämään melko harvaksi, joten voi olla että sinne saadaan myös lehtipuita sekaan. 

    Minun havaintojen mukaan, jos metsä vedetään niin harvaksi, että lehtipuutkin taimettuvat, käy mieluummin niin, että lehtipuun sekaan saa jonkun havupuun, jos käy hyvä tuuri.  Jos ei käy, niin lopputulos on pusikkoa.  Tietysti harvassa metsässä puita uhkaavat monet riskit ja harvuudesta johtuen sen kasvu on korkeintaan puolet kunollisen jaksollisen kasvusta.

    En kyllä ymmärrä, että aikuiset oppineet kehtaavat esittää jatkuvasti jatkuvan kasvatuksen edullisuudesta täysi perättömiä ylistyksiä.

    Rantametsät ja sopivat suometsät sopivat jatkuvaan kasvatukseen.  Sellaisissa paikoissa mekin sitä harrastetaan.  Karujen maiden uudistaminen siemenpuu- tai suojuspuuhakkuilla ei ole mielestäni jatkuvaa vaan jaksollista kasvatusta.

    Kalle Kehveli 8.5.2019, 13:29

    Kyllä minusta avohakkuu, äestys, jalostettu siemen ja mhy:stä eroaminen ovat tehokkainta metsänhoitoa. Kaikki itse tehtynä.

    A.Jalkanen 8.5.2019, 14:10

    Timppa, ajattelinkin karuimmille maille poimintahakkuita, isompia poistaen. Periaate suojuspuuhakkuisssa (tekeekö näitä oikeasti joku) ja siemenpuuhakkuissa on se, että suurimpia jätetään ja poimintahakkuussa yleensä se, että pienimpiä jätetään, mutta myös jonkin verran siemenpuita jos taimia ei vielä ole.

    Termi ’tuottavuus’ on minulle hämärä metsänkasvatuksen kontekstissa. Sitä voi käyttää metsätyön yhteydessä esimerkiksi kuvaamaan työsuoritusta (esim. m3/h tai taimia/pv). Metsänkasvatuksen onnistumista kuvaisin mieluummin termillä tuotos (m3) tai tuotto (euroa). Jatkuvassa mallissa puun tuotos on useimmiten hiukan alempi, mutta tuotto sijoitetulle pääomalle voi olla samaa luokkaa tai korkeampi kuin jaksollisessa mallissa. Riippuu miten asiat onnistuvat. Riskikorjattu tuotto lienee kuitenkin jaksollisessa useimmiten parempi, vaikka onhan jaksollisessakin varteenotettavia metsätuhoriskejä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 165)
1 2 3 … 8 9 10 … 15 16 17