› Keskustelut › Metsänhoito › Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

Esillä 5 vastausta, 161 - 165 (kaikkiaan 165)
1 2 3 … 15 16 17

  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Sent on: 15.1.2019, 15:12

    Merkitty: 

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

    Tekijä
    Scientist
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 22.8.2024, 10:30

    Visan ajatus on aivan oikea. Se kuitenkin tarkoittaa, että joudutaan rajoittamaan uusien ojien jne. tekemistä. Valtio lunastamaan tai vaihtamaan metsähallituksen maihin kaikki rajoitusten alaiset alueet, Ulkomaille ei sillä velkaannutaisi, jos valtio velkaantuu kansalaisilleen ja metsähallitukset metsien tuotot yhteiskunalle ovat koko lailla merkityksettömiä. Sama hyöty niistä saataisiin, vaikka ne lahjoitettaisiin yksityisomistukseen.

    Älä ukko suotta pahoita mieltäsi soramaista. Minä narrasin, kun tiesin, että varmasti otat kantaa. Ei minulla poloisella mitään soramaata ole. Talouskin on aivan kuralla, kun en metsäasioista mitään ymmärrä, kuten olet moneen kertaan itsekin ukko aivan oikein todennut.

    mehtäukko 22.8.2024, 12:03

    ”…kun tiesin, että..”     Niin mitä tiesit kun taitaa sittenkin provoilu olla mielitekoa…?

    Panu 22.8.2024, 13:50

    Uusia ojia ei juuri enää kaiveta, sertifikaatitkaan eivät niitä salli. Ojia ei myöskään yleensä kunnosteta edes uudistuksen yhteydessä. Osa aiemmin kaivetuista ojista on turhia mutta eivät kaikki. Paljon suota kyllä ennallistuu näistä syistä.

    Nostokoukku 22.8.2024, 14:09

    Luonto on tehokkain ennallistaja. Täällä syrjäseudulla sitä on saanut seurata jo pitkään. Autiotalon seinänvierelle juurtunut koivu lykkää muutamassa vuodessa räystästä syrjään, pihapellot, joissa minunkin muistin mukaan viljeltiin viljaa ja perunaa ovat, jo täyttä metsää. Pikkumökkejä, joissa lapsuuteni aikana vielä asuttiin täyttä päätä, on vaikea edes enää löytää. Mutta ajattelepa Visa ite montako asiantuntijaa ja tarkastajaa jäisi ilman työtä, jos luonnon annettaisiin itse hoitaa ihmisjälkien hävitys. Ja eihän se varmaankaan  olisi mitään ”ennallistamista”, jos ihminen ei puuttuisi luonnon toimintaan.

    Jean S 23.8.2024, 11:17

    Hyvä pointti. Ajatelkaapa, millaiset ennallistamistilastot Suomella olisi, jos tarkastelun aloitusvuosi olisi 1975.

     

     

Esillä 5 vastausta, 161 - 165 (kaikkiaan 165)
1 2 3 … 15 16 17