Yleensähän nuo laki ja sertifikaattiuudistukset ovat aina olleet huonoja metsänomistajan kannalta. Onko jopa niin, että jokaisen Naturan sun muun kohdalla on aina ollut parempi painaa metsä pikimmiten lattiaan, ennen kuin sitä ei voi enää tehdä ja menettää koko alueen tulot?

Peruslähtökohta taitaa valitettavasti olla se, että yhteiskunnan himo säännellä asioita vain kasvaa kasvamistaan, ja kiinteistönomistajan vapaus tehdä maallaan mitä haluaa luultavasti vähenee vähenemistään.

Toisin sanoen:

– mökkitontit myyntiin kun joku vielä ostaa

– sorat ja kalliot samoin

– metsät sileäksi, erityisesti turvemaametsät. Ei kannata uudistaa, koska tällä sääntelyn kiristämisnopeudella seuraavasta sukupolvesta ei saa muuta kuin poimintahakata vähän jotain joskus. Samoin kannattaa hankkiutua eroon Visakallon järeistä tai runsaspuustoisista kuusikoista, kallionlaidoista, suojelualueiden laidoista ym. Ylispuistakin kannattaa hankkiutua eroon taimikoista, koska jossain vaiheessa niitäkin aletaan suojelemaan määrällisesti enemmän. Nyt aletaan olla jo sillä tasolla, että sertifikaatin vaatimat säästöpuut riittävät monilla kohteilla siemenpuiksi, jolloin niiden rahallinen arvo on tavallaan nolla.

– taimikonhoidoissa kannattaa jättää tekemättä vähänkin suttuiset ja työläät alueet, jotta on mitä osoittaa kiintiösuojeluun

– ryöstöhakkuiden jälkeen tiet kannattaa jättää hoitamatta ja jättää umpeutumaan, koska niiden ylläpidon kannattavuus on pohjautunut metsätalouteen

Epämääräisenä kohtana tässä listassa on lannoituspuoli. Kasvatuslannoituksella voinee nopeuttaa saattohoitoa jollain kohteilla, ja se saattaa antaa paremman tuoton kuin uudistamiskustannuksiin panostaminen. Toinen mysteeri on tuhkalannoitus: mitäs lautakunta, ml. erityisesti Anneli, Pete ja viranomaisreservi-indeksaattorit ovat siitä, että jos turvemaan metsä on tuhkalannoitettu, onko tämä este sen ennallistamiselle? En usko, että tuhkaa on ainakaan kovin helppo jälkikäteen enää poistaa. Joillain kohteilla arvelisin, että tuhkalannoitus voisi sen vuoksi olla kannattava investointi.

Niinhän sitä aina,- ukot povanneet metsien loppumista ja ämmät maailman.

En lähtisi mihinkään tuollaiseen kouhotukseen. Päivä kerrallaan normi eloa.

Suuri osa Suomea ennallistuu aivan itsestään. Ojat kasvavat umpeen, metsä valtaa polut, tiet, niityt, pellot, asumukset ja tuotantolaitokset. Tätä itse-ennallistumista ei kuitenkaan huomioida, vaan kaikki pitää olla keino-ennalllistettua ja siten tuottaa kustannuksia? Miksi pitää tuhlata suuret määrät ränsistämisrahaa, kun saman lopputuloksen saa ilmaiseksikin?

Esimerkiksi kalojen nousueste tai suoristettu ja pohjakivistä perattu puro ei ennallistu itsekseen. Karujen soiden ojat kyllä tukkeutuvat aikanaan itsestään. Osa ennallistamisesta voi tuoda uutta liiketoimintaa vaikka kalastuksen muodossa. Kun katsoo Peltsin kalamatkoja telkkarista (Peltsin toinen luonto) niin ainakin joillekin kalojen narraaminen on ihan himohommaa. Itseäkin kiehtoisi ajatus vetää kuhia ongella Kellankoskesta.