Keskustelut Metsänhoito Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 165)
  • Säästö uudistamiskuluissa -yksinkertainen laskelma

    Metsän uudistamiskulut ovat tasoa 1000-1500 euroa/ha. Riippuu tietysti kuinka paljon itse tekee. Jos säästää niissä 500 euroa (esim. mätästys pois ja kuusentaimia vain puolet tavanomaisesta), mikä on rahan tuotto 60-80 vuoden kiertoajalla ?

    Jos oletetaan kiertoajaksi 60 vuotta niin tämä 500 euroa muuttuu 5% vuosituotolla (esim osakkeet tai osakeindeksirahasto) 60 vuodessa summaksi 9980 euroa ja 80 vuoden kiertoajalla summaksi 27000. Korkoa korolle vaikutus (Einsteinin mukaan maailman 7. ihme) on voimakas ja eksponentiaalinen ajan loppupäässä. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, mutta sehän vaikuttaa myös puun hintaan. Lisäksi ei ole huomioitu uudistamiskulujen verovähennystä 30%.

    Aika hyvä tuotto 500 eurolle ? Missä laskelmassa virhe/virheitä ?

     

     

  • Visakallo

    Osaako joku mainita jotain toista tuotannonalaa, jossa tuotantolaitoksen uudistaminen olisi yhtä edullista kuin metsässä?

    Nostokoukku

    Jotain jäi mieleen yli 40 vuoden metsäammattiuralla. Yksi oli se, että muokkauksessa nuukailu on kaikkein lyhytnäköisintä. Aivan sama kuin talon kivijalkaa muuratessa korvaisi joka toisen harkon heinäpaalilla.

    R.Ranta

    Mutta jos onkin inhorealisti ja sijoittaakin tuon istutusinvestointiin tarvittavan rahan muualle paremmalla tuotolla ja antaa metsän uudistuakin luontaisesti. Silloin saa tuon paremman tuoton jo tästä muusta kohteesta ja luontaisesti uudistuvan metsän tuoton vielä tämän lisäksi. Niin ja ELY keskuskin on hyvin tyytyväinen, kun luet tarinan loppuun.

    Tein juuri ensiharvennuskaupan kuivahkosta kankaasta, joka jo 30-vuotta sitten meni harjujensuojeluohjelmaan. Metsänkäyttöilmoitus meni ELY-keskukseen toimenpiteestä ja aloin kyselemään missä mennään. Aiemmin näin ei ole tapahtunut. Sinänsä mielenkiintoista, että soravarat ilman minkäänlaista korvausta sosialisoidaan. Minullakin tuolla alueella karvan vajaa 100 ha, jossa tutkitusti soran vahvuus 70 m.

    ELY keskuksesta joku hyönteistutkija laittoi vastauksena hyvin mielenkiintoista tekstiä.

    ”Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että suunnitelluilla hakkuilla ei todennäköisesti ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia harjujensuojeluohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Hakkuissa tulee kuitenkin välttää metsänpohjan merkittävää kulumista ja rikkoutumista.”

    Siis   todennäköisesti;   merkittävää kulumista ja rikkoutumista.

    Kuinkahan tätä todennäköisyyttä nyt pitäisi sitten tulkita?? Kun moto ajaa kuivaa kangasta, aiheuttakohan se metsänpohjan merkittävää kulumista ja rikkoutumista. Entä maanmuokkaus uudistettaessa?

    Eli tarkoittaako tämä nyt sitä, että alkaa olla korkea aika toimia ja laittaa puut nurin, kun se vielä on mahdollista. Ilmastomuutoksen takia puolestaan puustoa tulisi lisätä.

    Herää ksymys, mistä on kysymys metsänhoidon tulevaisuudessa?

     

    R.Ranta

    Puilla on valtava uudistumispotenttiaali. Puu tuottaa mijoonia siemeniä elinkaarensa aikana eli kysymys on juuri siitä, mihin nostokoukkukin viittaa. Löytyykö maapohjasta paikkoja, jossa siemen voi itää ja puu lähteä kasvamaan. Kun tällaisia paikkoja on, niin maa on täynnä puunalkuja.

    A.Jalkanen

    Itselläni juuri siemenpuuhakkuu tehty Natura-alueella. ELY kehotti jättämään reilusti siemenpuita. Pärjätään ehkä ilman muokkausta tuossa ohutkunttaisessa kohteessa. Mutta entäs jos haluaisin jatkossa poistaa siemenpuut, saakohan lupaa? Kallioperämursketta ei tietenkään tuosta vuoresta voi ottaa, sekin on sosialisoitu niin kuin RR:n harjun hiekat.

    En kuitenkaan pidä näitä uhkana metsänhoidolle. Sen sijaan huono kantohinta olisi kyllä uhka.

    Nostokoukku

    Jos muokkaus on tehty kunnolla,niin jatkotoimenpiteistä huolimatta syntyy uusi puusto. On vara valita mitä jätetään jatkokasvatukseen. Muokkaamattomaankin maahan syntyy aina jotain. Onko joku nähnyt 50 vuotta vanhan aukon? Mutta tuolloin on valinnanvaraa useimmiten huomattavasti vähemmän ja taloudellinen tulos aina huonompi.

    Onko yhteiskunta ottanut käyttöönsä korvauksetta A.J:n kalliomurskeet ja R.R:n sorat. Jos ei, niin ei niitä ole silloin sosialisoitu. Jos on ja levittänyt nuo kohteet tienpintoihinsa niin silloin on sosialisointi iskenyt karvat kyntensä yksityiseen omaisuuteen.

    R.Ranta

    Näissä aina herää ajatuksia vallankäytöstä. Perustuuko vallankäyttö lakiin ja minkälaiseen lain tulkintaan. Vai onko se ja missä määrin laintulkitsijan mielivaltaa.

    Kansalaisen on monimutkaisissa asioissa hankala  erottaa kummastako kulloinkin on kyse ja pitää huolta laillisista oikeuksistaan. Joudun usein auktoriteettikammoisena painimaan asia kanssa. Ei se ole narri, joka narraa, vaan se, joka antaa itseään narrata.

    Vanhan metsälain aikana kyseenalaista oikeudenkäyttöä oli runsaasti – ei toki enää. Onko nyt niin että valta on metsäasioiossa luisumassa hyönteistutkijoille ja siitä voi olla todella arvaamattomia seurauksia metsänomistuksen näkökulmasta.

    R.Ranta

    Minusta se on Nostokoukku sosialisointia, jos kielletään kayttämästä omistamaansa omaisuutta. Oli ne sitten puita, soraa, kalliota jne.

    A.Jalkanen

    Niin, miksi maaperän käyttörajoitus poikkeaa metsän käyttörajoituksesta korvausten suhteen?

    Jalmari Kolu

    No muokkauksessa ei kannata säästää. Ja kuten edellä todettiin, jos muokkaus on tehty kunnolla, niin luonto hoitaa yleensä loput. Mutta kilpailuttakaa maanmuokkaus aina kun mahdollista. Ei työn tekemiseen tarvitse Mhy:tä tai Metsäyhtiötä välittäjäksi, rojalti konetyön välityksestä voi olla aika suolainen. Yhden ainoan kerran on itselläni ollut tilanne että äestysurakoitsija kertoi tehneensä sopimuksen Mhy:n kanssa ja ei voinut myydä työtään suoraan.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 165)