Olisi tuossa yksi saari, jolla noin 500 m3 puustoa, josta noin 400 m3 tukkia. Kesäkorjuu ei tässä vesistössä taida tulla kyseeseen. Matkaa saaresta olisi mantereen laanipaikalle noin kilometri. Saaresta on sinänsä matkaa mantereelle vain 50 metriä, ja se laanipaikka on samalla rannalla, mutta siis kauempana. Varsinaisen jäätien teko taitaa olla noilla puumäärillä mahdotonta.

Saaren ja mantereen väli on tosiaan vain 50 metriä ja veden syvyys tuolla välillä on enintään metri. Pohja on kivikkoinen ja siten kova. Mieleen tuli ajatus, että voisiko korjuuta suunnitella tähän veden kapeimpaan kohtaan siten, että pitäisi aluetta vain lumesta vapaana sillä ajatuksella, että kohta jäätyisi luonnostaan lähes pohjaan asti. Tästä kohdasta pääsisi mantereen läheisyyteen ja loppumatkan tekisi vastaavaa kevyen luokan jäätietä rantaviivaa seuraten laanipaikalle. Rannat ovat koko matkalla matalia ja kivisiä.

Ajatus siis on, että vaikka jään paksuus ei korjuureitillä olisi ”virallisten standardien mukainen”, niin korjuu olisi kuitenkin mahdollista. Tämä perustuisi paksuhkoon jäähän, veden mataluuteen ja pohjan kovuuteen. Pahin riski olisi koneella pudota jään läpi enintään metri. Tämä metrinkin kohta rajoittuu siihen 50 metrin matkalle, lopun matkan osalta veden syvyys on enintään puoli metriä. Oma näkemykseni on, että jos jäätä on vaikka 60 cm, ei kone jään kantavuuden ollessa riittämätön kuitenkaan menisi jään läpi vaan jää vain painuisi pohjaa vasten. On tullut joskus tehtyä hiekkarantaa siten, että viimeisillä kevätjäillä levitettiin noin 100 tuhatta kiloa jään päälle muutaman kymmenen neliön alueelle. Painon jakautuessa tasaisesti jää vain painui pohjaa vasten ja jäällä piti kävellä kahluusaappailla.

Ajatuksia, kokemuksia, näkemyksiä?