› Keskustelut › Harrastukset › Saako hirvikannan koskaan tasaiseksi?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Saako hirvikannan koskaan tasaiseksi?

    Lähetetty: 9.11.2012, 09:43

    Hirvikannan ongelmista kesto-ongelmaksi on hirvestäjien mielestä muodostunut metsästyseuroittain enemmän tai vähemmän epätasaisesti jakaantunut talvinen hirvikanta. Tiheän hirvikannan vallitessa hirvet pyrkivät keskittymään laajoihin männyntaimikoihin tiheiksi ja paljon taimikkovahinkoja aiheuttaviksi laumoiksi.

    Hirvikannan pienentämisessä ja siten myös tasoittamisessa olisi varmasti apuna, jos hirvenmetsästys säädettäisiin vapaaksi pyyntiluvista. Sitä tarjoaa myös professori Kärkkäinen maanantain metsäradiossa.

    Petokantojen lisäämisellä aiheutetaan ainakin tiheän hirvikannan vallitessa, kuten nykyisin on valitettavasti tilanne, entistä suuremmat hirvien laumaantumiset talvehtimisalueille. Se tietäisi siellä entistä voimakkaampaa tuhoastetta männyntaimikoihin.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • suorittava porras 9.11.2012, 19:51

    Eipäs Anttoni nimitellä. En harrasta moisia laittomuuksia , enkä tunne yhtään salatappajaa. Ne sudet vain hävisivät jonnekin. Kerkisivät kyllä sitä enne tehdä melkoista tuhoa useillakin kotieläintiloilla. Susien seikkailu tiiviin asutuksen tuntumassa ei myöskään liene kenenkään kannalta toivottavaa. Lienevätkö sitten siirtyneet useampia peninkulmia poispäin , jossakin on taas uusia laumoja syntynyt.

    suorittava porras 9.11.2012, 20:47

    Tuli tuossa muutama vuosi sitten seurailtua aika aktiivisestikin susien touhuja hirvien kintereillä , kun työmatkat suuntautuivat niiden reviirialueelle. Hirvet eivät kovin kauaa pysyneet yhdellä paikalla, kun toistakymmentä sutta pyöri niitä körmyyttämässä sinne tänne . Hirvet olivat jatkuvasti liikkeellä . Susien muutettua mull….muualle on hirvien liikkuminen ollut huomattavasti vähäisempää. Ne pysyvät tiiviimmin samassa paikassa.

    Hirvi on oppivainen elän . Mitäpä ei henkensä säilyttämiseksi tekisi.On aivan yleinen ilmiö , että esimerkisi yksi hirvi laumasta ottaa jalat alleen ja vie koiraa pitkin pitäjiä ja muu lauma jää rauhassa jatkamaan ateriointia.
    Kun koira ei saa edes näköyhteyttä hirveen , ei voi haukkuakaan. Usein hirven etumatka on kilometrin luokkaa .Vauhdin ei välttämättä tarvitse olla tässä tilanteessa edes kova 4-5km/ tunnissa , mutta kiihtyy tarvittaeesa jopa 40km:n tunnissa koiran tai suden lähestyessä. (tulokset GPS-seurannasta, nopeus nähtävissä kunkin paikannuksen yheydessä)

    Tuo kokemuspuoli on varmasti riittävä . 40 vuotta metsästystä koirilla ja ilman antaa ehkä vähän enemmän näkökulmaa metsästystouhuun , kun tiirailu letukan ratin takaa.

    n-merkki 9.11.2012, 20:57

    Metsänpoikanen:

    ”Ilmeisesti ko. ongelma johtuu kokonaan liian tiheänä pidetystä hirvikannasta.”

    Ruokinnastahan tiheä kanta johtuu. Lopeta hyvä poika hirvien ruokkiminen taimikoita perustamalla niin hirvilehmät eivät enää synnytä kahta vasaa ja välivuosiakin tulee.
    Ei sitten tarvii syytellä muita hirvikannan suuruudesta.

    n-merkki 9.11.2012, 20:57

    Metsänpoikanen:

    ”Ilmeisesti ko. ongelma johtuu kokonaan liian tiheänä pidetystä hirvikannasta.”

    Ruokinnastahan tiheä kanta johtuu. Lopeta hyvä poika hirvien ruokkiminen taimikoita perustamalla niin hirvilehmät eivät enää synnytä kahta vasaa ja välivuosiakin tulee.
    Ei sitten tarvii syytellä muita hirvikannan suuruudesta.

    mehänpoika 10.11.2012, 11:02

    n-merkille! Lainaamassasi lauseessa oli kysymys hirvikannan tasaisuudesta eikä ruokamaista.

    Hirvikanta voisi tasoittua huomattavasti, jos säädettäisiin pyyntiluvista vapaa hirvien metsästys, ja kaikki hirviporukat metsästäisivät metsästyskauden alusta lähtien joka päivä samanaikaisesti. Ehkä silloin alueelta toiselle vaihtuvat tihentymät vähenisi, ja mäntyä sekä rauduskoivuakin voisi alkaa istuttaa hirvien talviravinnoksi ja teollisuuden tarpeiksikin.

    Hyvillä ruokamailla ei ole vaikutuksia pyyntiluvilla säädellyssä hirvien metsästyksessä. Ehkä hirvien keskipaino voi hieman nousta.

    suorittava porras 10.11.2012, 20:02

    Tuossa pyyntiluvattomassa metsästyksessä on se vaara , että metsästetään vain sen verran , kun huvittaa ja jahti loppuu , kun ei huvita. Kaatokiintiöllä on kuitenkin se vaikutus , että se pyritään käyttämään , josskin jopa tulevaisuudesta välittämättä. Jos tavoitetta ei aseteta , mennään siitä mistä aita on matalin.

    mehänpoika 11.11.2012, 19:25

    Jos ”suorittavan portaan” tarinoihin olisi uskominen ei metsänomistajilla olisi minkäänlaista toivoa metsäomaisuutensa käytöstä ilman hirvivahinkoriskiä. Aika lohduttomalta tuntuisi metsänomistajan ja puuntuottajan tulevaisuus. Toivottavasti viisaammat voimat saavat kuitenkin vallan hirvipolitiikassa.

    mehänpoika 13.11.2012, 17:33

    Antonin mielestä hirvikannan ei kuuluisi normaalitilanteessa ollakkaan tasainen, koska hirvi on suoeläin, ja soita ei ole kaikkialla. Hirvestäjien mielestä taas hirvikannan jakaantuminen epätasaisesti eri alueille aiheuttaa suurimman haasteen hirvikantojen säätelyssä. Ilmeisesti ko. ongelma johtuu kokonaan liian tiheänä pidetystä hirvikannasta.

    Jo ainakin 40 vuotta ovat hirvien pyyntilupien myöntäjät selittäneet pyyntilupien käsittelyssä olleen pyrkimyksenä hirvikantojen tasoittaminen. Sama vaatimus tuntuu jatkuvan edelleen. Metsästyksen jälkeen kehutaan aina hirvikantojen tasoittumisen onnistuneen. Kuitenkin seuraavana syksynä kannan tasaisuudesta ei ole enää tietoakaan. Eiköhän olisi uskottava viimestään jo nyt, ettei nykyisillä ruinsailla hirvikannoilla kannan tasaisuusvaatimusta pysty toteuttamaan.

    Kun hirviporukat pyrkivät anomaan pyyntilupia metsästysmaan pinta-alan suhteessa, vaikka metsästysaikaan alueilla ei hirviä olisikaan, kärjistää todellisuudessa pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys hirvien epätasaista jakaantumista entisestään. Jo tämänkin vuoksi pyyntiluvista luopuminen olisi toteutettava pikaisesti. Sen jälkeen vain toimivat säännöt itse metsästyksen toteuttamiseen olisivat enää tarpeen.

    MJO 17.11.2012, 21:40

    Siinä vaiheessa kun hirven metsästys vapautuisi kaatoluvista. Metsänomistajat irtisanovat maat seuroilta ja pyytävät hirvet itse tai myisivät kaatolupia ulkopuolisille. Eihän kukaan antaisi sellaista etua ulkopuolisille. Ainoastaan hirvikolarien määrät voisivat kasvaa kannan mukana.

    Anton Chigurh 18.11.2012, 09:59

    On tässä tullut välillä asuttua susireviirilläkin (tällä samalla paikalla), mutta silti ei susia näkynyt; eikä juuri hirviäkään. Eli susista ei ollut puuntuottajalle mitään haittaa.

    Metsästäjä-lehdessä (6/2012) on juttu, kun etelähämeen ja varsinaissuomen RIISTANHOITOYHDISTYSTEN (miksi ei metsänhoitoyhdistysten) edustajat ovat käyneet tutustumassa ruotsin riistavahinkokeskukseen.

    Siteeraan juttua:

    ”Tiheimpien suurpetokantojen alueella Ruotsissa katsotaan, että sitä riistaa mistä metsästäjät ja suurpedot kilpailevat, ei oikein metsästykseen tahdo riittää. Erityisesti SUSIREVIIREILLÄ vaikutus hirvikantaan on suuri”.

    Der Steppenwolf

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5