Keskustelut Metsänhoito Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

  • Tämä aihe sisältää 236 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 236)
  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

  • jees h-valta

    Tänään juuri ennakkoraivauksella todettua hirviongelmaa kuusikossa. Oli ojan ylitys jotenkin epäonnistunut ja se oli vetänyt vastapuolen penkalta kolme nuorta kuusta ja melkoisen määrän kunttaa sorkillaan ennen ylöspääsyään. Maa on erittäin pehmeää siinä kohtaa koska suomuuntumasta kyse. Oli varmaan kamppailtu kyllä elämästä.
    Luonnon monimuotisuutta joka olisi aina uteliaisuutta tyydyttävää kun tietäisi mitä siinäkin oli tapahtunut. Olisiko ollut haavakko vai mikä mutta olisi luullut sitten kyllä jääneen siihen.

    Timppa

    Ei ne ruotsalaiset toki yltä italialaisten tai jenkkien tasolle. Aftonbladetin mukaan vuosina 1983-99 kuoli hirvimetsästysonnettomuuksissa 18 henkilöä (ja muissa 21). Metsästysonnettomuuksissa kuoli 3 sivullista. Miten, se ei selvinnyt uutisesta.
    Ruotsissa on vähemmän metsästäjiä ( 250000 ) kuin Suomessa ( 300000). Olosuhteen maanomistuksen osalta poikkeavat suuresti. Ruotsissa on suurtiloja. Suomessa lukemattomia pientiloja. Kyllä kaikki lähteet viittaavat siis siihen, että vapaa hirvenmetsästys lisää merkittävästi metsästysonnettomuuksia.

    Tosiasiat olisi hyvä tunnustaa.

    Timppa

    Unohtui vastata MJO:lle. Otan kyllä mieluummin kahden vasan kuin yhden ison hirven lihat vaikka kiloja tulee vähemmän. Niin hyvää vasapaisti on. Joskus on vain tosi vaikeaa löytää niitä vasoja.

    Korpituvan Taneli

    Niinpä niin kyllä minäkin olen tälläkin palstalla aikanaan vakuuttanut että hirvi ei syö mäntyä kesällä. On ollut ihan sensuuntaisia kokemuksiakin kyllä.
    Nyt vain on pakko uskoa muutamien viime vuosien kokemuksella, että kylläpä kuitenkin syö.
    Tänä kesänä se tuli todistettua isommassakin taimikossa, n.3 metrisessä. Emäntä lähti harjoittelemaan taimikonhoitoa, jätti kyllä aika tiheäksi. Hirvi oli myös samaa mieltä ja kävi auttamassa ja katkoi muutamia jätettyjä taimia. Oli niin helppo todeta kun oli juuri otettu kaikki rikkinäiset taimet pois ja parin päivän kuluttua niitä oli taas. Tämä nyt ei niin kovin laajaa ollut, mutta todiste siitä että joku hölmö tykkää syödä mäntyä kesälläkin, tai ainakin taitella niitä.

    Tänään keskustelin seuran miehen kanssa että ottaisivat oikein kunnolla sen alueen nyt. Minä haluan siitä vakinaiset hirvet pois, siis ne jotka ovat siinä kesät talvet. Niillä, tai ainakin yhdellä niistä, on ilmeisesti mielenhäiriö minun mäntyjeni suhteen.
    Tuleehan siihen uusia hirviä, mutta jospa ne olisivat konservatiivisempia käyttäytymisessään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Aivan noin on kyllä kun Tanelikin huomioinut. Tästä on lähes kuukausi kun hölmistyneenä totesin että aidoista vapaan haavikon alla kasvanut parimetrinen mänty oli syöty niin tyyni ettei ollut kuin pieni latvatupsu jäänyt ja väännetty noin 45asteen kulmaan siinä syöntipuuhassa. Yritin taitella ja tukea takaisin että näkee vieläkö se yksi pieni tupsu neulasia pystyy pitämään sen puunalun hengissä ensi kesänä.
    Siinä ei ainakaan ollut kuinyhden ison hirven jäljet ettei varmaan mistään vasalle taittelustakaan ollut kyse. Oli senverran lähellä ojaa että jäljet näkyi selvästi. Ja oli tullut nyt tehdyn hakkuuaukon yli joka oli silloin juuri muokattu.

    Timppa

    Voi tätä ”tiedon” tulvaa.
    Mehänpoika väittää, että vasojen ampuminen säästäisi lisääntymiskykyisiä naaraita. Asia on täysin päinvastoin. Eläinsuojelullisista syistä naarasta, jota vasa seuraa, ei saa ampua. Vasa on siis emonsa suojakilpi. Kun vasa/vasat on ammuttu tämä suoja poistuu. Nykyään säännönmukaisesti aikuisten hirvien metsästys pyritään painottamaan juuri naaraisiin. Silloin kaatuu myös jo tiinehtyneitä naaraita. Joskus kaatuu kerralla kolmekin yksilöä, kun kohdussa on jo kaksi sikiötä.

    Edelleen voin kertoa, ettei se vasajahtikaan ole niin helppoa kuin lihan osto marketista. Meidänkin hirviporukka on kolmena viikonloppuna ampunut 4 hirveä, joista vain yksi on vasa. Kyllä emot ovat aika taitavia väistelemään vaaranpaikkoja.

    Timppa

    Jesselle siitä männystä.
    Millainen tulevaisuus sillä olisi siellä haavan alla? Täälläkin on moneen kertaan todettu, että hirville maistuvat nimenomaan kuvaamasi kaltaiset kitukasvuiset varjossa kasvaneet männyt. Eivät aukkojen elinvoimaiset.

    mehänpoika

    suorittava porras:
    ””Jos hirvikantaa halutaan alentaa ja vahinkoja vähentää ammutaan enemmän vasoja.””

    – Tämä vosi pitää paikkansa, jos hirvenmetsästys olisi säädetty vapaaksi pyyntiluvista. Rajallisten pyyntilupien puitteissa metsästettäessä vasojen ampuminen säästää mm. lisääntymiskykyisiä naaraita. Silloin hirvikannan ”alentaminen” ei ”haluttaessakaan” toimi. Näin menetellen esim. liikennevahinkoja aiheuttavia vasoja syntyy kesäkaudeksi entistä enemmän.

    Tällaisiin osatotuuksiin tai valheisiin perustuvilla väitteillä pidetään hirvikanta itsepäisesti liian tiheänä. Voidaan sanoa, että tuottamuksellisia vahinkoja aiheuttava säädelty hirvenmetsästys ei ole koskaan toiminut yhteiskunnan etujen mukaisesti. Hirvikanta on jatkuvasti ollut liian tiheä.

    Hirvikantaa on kylläkin välillä laskettu jossakin osassa maata, mutta sopivasti hirvilaskennoilla ja pyyntiluvilla kikkailun tuloksena hirvikanta on aika-ajoin räjähtänyt hallitsemattomaan kasvuun. Nyt näyttäisi olevan sellainen aika, vaikka suorittava porras on koko ajan ollut tarinoissaan toista mieltä kuten vuosituhannen vaihteessakin.

    mehänpoika

    Timpalle:
    Pyyntiluvat kun nykysysteemillä ovt rajalliset. Katso tilastoista kuinka siinä käy!

    ostaamyy

    Jesselle siitä männystä.
    Millainen tulevaisuus sillä olisi siellä haavan alla? Täälläkin on moneen kertaan todettu, että hirville maistuvat nimenomaan kuvaamasi kaltaiset kitukasvuiset varjossa kasvaneet männyt. Eivät aukkojen elinvoimaiset.
    Lähetetty: 1 h, 56 min sitten
    Lähettäjä: Timppa

    12 ha aukko
    Minulla on 12 ha alue erittäin elinvoimaista ja helevetin hyvin kelpasi hirville.Nyt 3,5 metristä ja noin 10 % voi kasvaa laatutukeiksi. Loppu on kuiduksi menevää. Korvausta ei tullut koska taimet voivat kasvaa kuitenkin ainespuuksi vaikkakin vain kuiduksi.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 236)