Keskustelut Metsänhoito Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

  • Tämä aihe sisältää 236 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 236)
  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

  • MJO

    Timppa:
    Epäilemättä on tullut selväksi minun käsitykseni. Sehän on, että vapaa metsästys toisi lukuisia ihmisuhreja ja lisäisi hirvikantaa.

    Tuo on ihan Timpan ja suorittavan omaa mutua, eikä ole todellakaan mitään faktaa.

    Korpituvan Taneli

    Voi olla tietysti joku muukin elukka, mutta on se sitten ovela kun on pannut hirvensorkan muotoiset kalossit jalkaansa. Minusta on aivan selvästä syy-yhteydestä kysymys kun on poikkipurtuja latvoja ja tuoreitä isoja sorkan jälkiä.
    Metsoja ja myyriä ne tarjoilee mettäkeskuksen miehetki, eivätkä ole halukkaita tulemaan edes kattomaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Tanelille. En tietysti voi kinata, kun en ole nähnyt. Se, että taimikossa on hirvenjälkiä ei tietystikään tarkoita välttämättä sitä, että tuholainen olisi hirvi. Hirvihän on voinut käydä siellä syömässä heinää tai koivun/haavan taimia. Niitä meillä päin hirvet syövät kesällä. Joskus myös vatunvarsia. Voi se Metsäkeskuksen väki ollakin oikeassa.

    MJO:lle sanoisin, ettemme ole yksin. Netistä löytyi esim Tapiola-ryhmän Jukka Ruohon tieto, jonka mukaan:
    ”Hirvenmetsästys on turvallisempaa kuin muu metsästys, sillä lainsäädännöstä tulee tiukat ohjeet”

    Kannattaa vielä muistaa sekin, että se muu metsästys tapahtuu yleensä haulikolla, josta on vaaraa vain lähietäisyydellä. Toista on hirvikiväärin kanssa, jonka luoti voi lentää kilometrejä.

    mehänpoika

    Olen Korpituvan Tanelin, pihkatapin ja MJO:n kannalla. Nyt olisi vielä reilu kuukausi kokeilla nykyistä ”pyyntilupiin perustuvaa hirvikannan säätelujärjestelmää”. Epäilen sen toimivuutta tänä syksynä, vaikka MMM:n päättäjillä on hyvin tiedossa valtiontalouden kestävysvaje sekä vuotuiset hirvien aiheuttavat tappiot valtiontaloudelle.

    VTV:n hirvitarkastus 100/2005 mukaan hirvistä johtuvat yhtyeiskuntataloudelliset kustannukset vaihtelevat vuosittain 135 000 000 eurosta 170 000 000 euroon. Tällä hetkellä voidaan liikkua VTV:n haarukan yläreunoilla, koska hirvivahingot esim. metsissä ovat jatkuneet jo kohta 50 vuotta sekä vuotuinen hirvikolarien määrä on ollut nousussa jo useita vuosia peräkkäin.

    Yhteiskunnan sekä metsänomistajien kannalta pahin este tarkoituksenmukaiselle hirvikannan säätelylleon ollut joskus 1970-luvulla tapahtunut ”kova vääntö”, jonka tuloksena hirvipolitiikasta vastaava taho ja metsästäjät saivat metsätaimikoiden hirvituhot säädetyiksi ”luonnontuhoiksi”. Vaikka miltä kantilta asiaa tarkastelee, on taimikon hirvituho liian korkealla pidetyn hirvikannan aiheuttama. Sen on mahdollistanut jo ennakkoon haettavat ja hyväksytyt liian vähäiset pyyntiluvat sekä vielä vasapainotteinen metsästyssuositus.

    Tämä ”luonnontuho”-säädös tulisi MTK:n tai jonkun muun tahon saada metsänomistajin oikeuturvan parantamiseksi uuteen tarkasteluun. Tämän säädöksen turvin on jo liian pitkään harjoitettu hirvenlihan tuotantoa metsänomistajien huolella hoitamissaan taimikoissa. Maa- ja metsätalousministeri on koulutukseltaan metsänhoitaja, joten hänen pitäisi ymmärtää taimikoiden merkitys, ja ylisukupolvisuus puuntuotannossa.

    Ammatti Raivooja

    Mistä muuten johtuu, että meillä on hoitamattomia kuusentaimikoita?

    Eikös muuten pohjois-savosta voisi tehdä metsästysturismin eldoradon kun siellä ei ole enää hirvituhoja kun 99% istutetaan kuuselle?

    suorittava porras

    #”….vielä vasapainotteinen metsästyssuositus.” #

    Kun puhutaan pyyntiluvista , yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen TAI KAKSI VASAA . Mitä enemmän vasoja metsästetään , sitä suurempi on lupamäärään suhteutettu pääluku .
    Lisäksi vasa on se hirvikarjan pahin tuholainen . Tämä on todistettu monissa eri tutkimuksissa . Jos hirvikantaa halutaan alentaa ja vahinkoja vähentää ammutaan enemmän vasoja .

    Edellä esitetyt onnettomuusluvut vapaan metsästyksen alueilta ovat täyttä totta ja varsin karua luettavaa . Italiassa on vireillä metsästystä koskeva täyskielto suuren onnettomuuksien määrän takia .

    Vuosien mittaan minulle on eri tilanteiden seurauksena muodostunut käsitys , että Suomessa hirvivahngoista valittavat eniten ne , jotka ovat sopeutumattomuutensa vuoksi jääneet tai joutuneet metsästystoiminnan ulkopuolelle . Näitä sankareita sitten säestää muutama metsästykseen perehtymätön tai koko toimintaa vastustava hirvivahinkoja kokenut kansalainen . Varmasti valituskiihko saa lisävoimaa , kun tarkastuksissa korvattavien vahinkojen määrä jää alle omavastuun . Tästä on kuitenkin turha syyttää metsästäjiä .

    Hirvivahinkoja ei esinny kaikkialla . Toimenpiteissä onkin keskityttävä sinne , missä on ongelmia . Nämä on ratkaistavissa paikallistasolla . Yhteistyön lisääminen tässä tilanteessa on ratkaisun avain . Koordinoimaton hortoilu puolestaan vie entisestään paheneviin ongelmiin .

    MJO

    Kun puhutaan pyyntiluvista , yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen TAI KAKSI VASAA . Mitä enemmän vasoja metsästetään , sitä suurempi on lupamäärään suhteutettu pääluku .

    Aivan sama vaikka saa. KUKAAN EI TUHLAA AIKUISEN LUPAA KAHTEEN VASAAN!

    Lisäksi jos tiedät hyvin kuka valittaa hirvikannasta,niin tiedätkö ketkä puolustavat ja vähättelevät korkeaa hirvikantaa?

    Ruotsissa on ainakin ollut käytössä hirvenmetsästyksessä. Maanomistajat ovat saaneet ampua vapaasti vasoja 3 päivän ajan ilman kiintiötä, eikä siellä ainakaan ihmisiä kuollut.

    Täällä vain jäärät yrittävät taistella oman etujen puolesta.

    suorittava porras

    #”Ruotsissa on ainakin ollut käytössä hirvenmetsästyksessä. Maanomistajat ovat saaneet ampua vapaasti vasoja 3 päivän ajan ilman kiintiötä, eikä siellä ainakaan ihmisiä kuollut.”#

    Kyllä , pitää paikkansa . Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi Ruotsin hirvikanta on kaksinkertainen Suomeen verrattuna . Jossakin vaihessa meilläkin oltiin samalla tasolla . Selitäpä miksi Ruotsissa hirvikanta ei ole lähtenyt alenemaan ? Suomessa se on kuitenkin puolitettu , jossakin jopa rauhoitustilaan asti .

    …ja noista vasoista . Meillä ainakin on ammuttu kappalemääräisesti vasoja puolet koknaiskaatomäärästä . Sama on luettavissa tilastoista koko valtakunnassa . …että kyllä niitä aikuisten lupia ”tuhlataan” : )
    En ihmettele lainkaan , jos vahinkoja on enemmän siellä , jossa pyritään metsästämään vain aikuisia yksilöitä . Talvehtiva kanta jää
    näin menetellen paljon suuremmaksi .

    Esim . 100 pyyntilupaa aikuisiin käytettynä tarkoittaa 100:aa kaadettua yksilöä . Optimaalisesti vasojen ja aikuisten suhteen käytettynä 100.lla pyyniluvalla on mahdollista kaata 133 yksilöä.
    tällöin kaatuu 67 aikuista ja 66 vasaa .

    …ja MJO ei olisi tuhlaamassa aikuisten pyyntilupia vasoihin : )

    Metsuri motokuski

    Tuohon Tanelin tapaukseen että empä ole huomannut että hirven kesäravintokohteena olisi männyn vuosikasvaimet. Silloin on yleensä parempaakin ravintoa tarjolla joten puuravinto ei vielä tarvita. Usein hirven kesäravintona on erilaiset lehdet ja horsmat ja jne.

    jees h-valta

    Nimenomaan lehtipuiden lehdet ja hiukan kyllä runkoakin menee aina mukana.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 236)