Keskustelut Metsänhoito Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

  • Tämä aihe sisältää 236 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 236)
  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

  • Timppa

    Kannattaisi näiden ”viisaiden” vähän miettiä sitäkin, mitä tapahtuisi, jos hirvenmetsästys vapautettaisiin, niin, että metsänomistajat saisivat ampua vapaasti. Suomessahan on satoja tuhansia metsätiloja ja niillä hyvin monenlaisia omistajia.

    Epäilemättä ”lihanhimo” valtaisi monenkin tilallisen ja metsästysvuokrasopimuksia purettaisiin. Muutama hankalassa paikassa oleva tila ja niin moneltakin hirviporukalta loppuisi metsästysmahdollisuudet.

    Epäilemättä siis monikin maanomistaja tuntisi tyydytystä, kun saisi hirven nurin. Miten sitten koko Suomen hirvikannalle kävisi? Tietysti lisääntyisi. Hirvet kun eivät yleensä seiso teiden varsilla tai peltojen reunoilla ampujaansa odottamassa. Tarvitaan koiria ja kohtalainen porukka. Sen tietävät kaikki hirvestäjät.

    Entä sitten turvallisuus. Kyllä olisi riskejä, että kaatuisi niin sivullisia kuin toisia hirvimiehiä. Nythän porukoissa kiinnitetään turvallisuuteen huomiota ja sisäinen kontrolli pitää hätiköt kurissa tai poistaa kokonaan jahdista.

    Entä eläinsuojelu? Tietysti tulisi haavakkoja ja paljon. Miten niitä etsittäisiin, jos ei olisi kunnon koiria. Epäilemättä kiihkomielisimmät eivät piittaisikaan vaan antaisivat eläimen kuolla kitumalla johonkin loukkoon.

    Ainoa järkevä tapa hoitaa hirvikantaa on säädelty metsästys, kun tiedetään sekin, että hirviä tulee kaikkien maarajojen yli.

    mehänpoika

    Vielä viimeisestä hirvitarkastuksesta:
    Tämän viestiketjun sivulla 2 viestissä 3 kerroin linkin VTV.n tarkastuskertomukseen 100/2005, jonka sivuilla 39 ja 40 on tarkastusviraston kannanotot.

    Alkukannanottoa:
    ””Tarkastuksessa selvitettiin hirvikannan säätelyjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuksessa havaittiin, että järjestelmä ei kaikilta osin vastaa sille asetettuja tavoitteita. Järjestelmä takaa hirvikannan säilymisen, mutta johtaa suuriin kannan vaihteluihin ja ajoittain liian suureen hirvikantaan. Tämä aiheuttaa valtion- ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia.””

    ””Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Myös yhteiskuntatalouden kannalta hirven arvo on nykyisellä hirvikannalla negatiivinen. Tarkastuksen perusteella hirvikannan vähentäminen kestävään taloudelliseen ja egologiseen minimitasoon, 60 000 eläimen talvikantaan, olisi valtiontalouden kannalta edullista.””

    – Nimimerkki ”Suorittava porras” on pitänyt tätä VTV:n kannanottoa vanhana, koska hirvikantaa on muka leikattu noista ajoista. Totuus voi kuitenkin olla toinen vaikkakin on tehty hirvikannalle hoitosuunnitelma.

    Nimittäin ko. tarkastuskertomuksen sisällysluetteloa edeltäneellä sivulla DNRO 34/54/05 23.5.2005 oli tarkastusneuvos Vesa Jatkolan ja Ylitarkastaja Vesa Paajasen allekirjoittama saate:

    ””Suoritettuun tarkastukseen kohdistuvan jälkiseurannan yhteydessä tarkastusvirasto tulee erikseen selvittämään, mitä toimenpiteitä tarkastuskertomiksessa todettujen epäkohtien korjaamiseksi on tehty.””

    – Tarkastuskertomuksen sivulla 40 on mainittu nykyisen hirvikannan säätelyjärjestelmän yhtenä vaihtoehtona; ”jossa olisi kokonaan luovuttu nykyisen kaltaisesta hirven pyyntilupamenettelystä”. Joten ei tämä minun keksimä vaihoehto ole vaikkakin kannatan sitä, pidän jopa välttämättömänä.

    Timppa

    Et siis pystynyt kumoamaan perustelujani Mehänpoika.

    suorittava porras

    Esimerkki vapaasta mesästyksestä .
    Italiassa metsästetään vapaasti . Vuosittain kymmeniä ihmisiä menettää henkensä holtittoman toiminnan seurauksena .
    Tämä on edessä meilläkin , jos mehänpojan unelma toteutuu .
    ….ja kaikki uhrit eivät suinkaan ole metsästäjiä…tämä käy ilmi murheellisista tilastoista , joita maan hallitus kauhulla ihmettelee .

    mehänpoika

    Timpalle:
    En katsonut selittelyjäsi miltään osalta perusteluina nykyiselle pyyntilupiin perustuvalle hirvikannan säätelylle. Kirjoittelit lähinnä omia mielipiteitäsi nykyisen toimimattoman metsästyskäytännön tueksi, jonka avulla saadaan vuodesta toiseen vahinkoa ja menetyksiä monelle sektorille.

    Tietysti muutoksen yhteydessä pitää vastuullisten tahojen laatia riittävät ohjeet metsästyskäytännön toteuttamiseksi siten, että mainitsemasi ym. ongelmat eivät olisi haittaamassa hirvikannan pienentämisessä. Hirvenmetsätäjien mahdolliset lakkouhkailut tuskin auttaisivat, kun päättäjille joskus valkenee nykykäytännöstä aiheutuvat VTV:n käsityksiä vielä karmeammat yhteiskuntataloudelliset seuraukset.

    suorittava porras

    Entä mitkä ovat metsästyskäytännöt ja vastuut Saksassa ?
    Siellä maanomistaja on vastuusssa alueensa riistan aiheuttamista vahingoista . Tästä johtuen hän on velvollinen siirtämään metsästysoikeutensa muille (metästysseuralle) ellei itse käytä oikeutta metsästää . Viimeksi mainittua konstia saattaisi olla hyvä käyttää meilläkin . Joka paikassa tulisi näin ollen mahdollisuus/pakko metsästää ja torjua riistavahinkoja . Tällä hetkellähän on mahdollista vedättää , evätä metsästysoikeus ja samaan aikaan anoa ja saada korvauksia riistan aiheuttamista vahingoista .

    mehänpoika

    Suomen hirvikannan säätelyä ei pidä vertailla Saksan, tai edes Ruotsin vastaavaan. Esim. Suomessa on metsänhoidolla ja metsäteollisuudella paljon näitä suurempi kansantaloudellinen merkitys. Toisekseen Suomen runsaslumisempi talvi on lisäämässä hirvivahinkoja. Maanteiden aitaamisissa on myös eroja Saksan ja Ruotsin hyväksi.

    Jos Suomessa saadaan hirvikannat alas, voivat leikkaukset toteutua paremmin myös muissa Euroopan maissa. Syitä ainakin on tarpeeksi!

    Timppa

    Ja niillähän ohjeilla Suomen hirvikanta pienenisi ilman oheisvahinkoja. Mieluummin uskon joulupukkiin.

    MJO

    Suorittava:
    ntä mitkä ovat metsästyskäytännöt ja vastuut Saksassa ?
    Siellä maanomistaja on vastuusssa alueensa riistan aiheuttamista vahingoista . Tästä johtuen hän on velvollinen siirtämään metsästysoikeutensa muille (metästysseuralle) ellei itse käytä oikeutta metsästää . Viimeksi mainittua konstia saattaisi olla hyvä käyttää meilläkin . Joka paikassa tulisi näin ollen mahdollisuus/pakko metsästää ja torjua riistavahinkoja . Tällä hetkellähän on mahdollista vedättää , evätä metsästysoikeus ja samaan aikaan anoa ja saada korvauksia riistan aiheuttamista vahingoista .
    ____________________________________________

    Parempi tuokin on, kuin nykyinen. Täällähän ei saa edes itse käyttää oikeutta metsästää hirveä. Käytännössä hirven metsästysoikeus on on annettava metsästysseuralle.

    Visakallo

    Hirviongelma voidaan Suomessa ratkaista loppujen lopuksi aika vähillä hallintomuutoksilla.
    Tällä hetkellä hirvimäärän koosta päättää käytännössä metsästäjät.
    Jos myös metsänomistajille anetaan tasavertainen vaikutusmahdollisuus, ongelma hoituu sen suurempia konflikteja.
    On aivan turha nyt puhua metsänomistajille maksettavista korvauksista, sillä niiden nykyinen taso on vain muodollinen, jonka ovat myöntäneet myös korvauksien maksuista vastaavat.
    Kun päätöksenteko muutetaan tasapuoliseksi, hirvikanta pienenee sille tasolle jossa metsästys voi vielä jatkua, hirvivahingot vähenevät siedettävälle tasolle ja maksettavat korvaukset vastaavat todellisia vahinkoja.
    Näin taataan myös perustuslain edellyttämä kansalaisten tasapuolinen kohtelu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 236)