Keskustelut Metsänhoito Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

  • Tämä aihe sisältää 236 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 236)
  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

  • suorittava porras

    #”Kysymys on nyt siitä, että hirvien määrä on viime vuosina lisääntynyt yleisesti niin, ettei yksittäiset hirviseurueet pysty ongelmaa hoitamaan.”#

    Juuri tätä tarkoitusta varten on olemassa yhteislupamenettely .
    Esim. meillä koko pitäjä kuuluu samaan yhteislupaan . (Tosin jossakin pitäjässä asia on ratkaistu niinkin , että on vain yksi iso seura .)
    Metsästyksen painopistettä pystytään siirtämään nopeastikin
    sinne ,mihin on muodostumassa tihentymiä . Seurat voivat keskenään sopien toimia joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla .

    Kehottaisi jokaista tarkistamaan metsästysvuokrasopimuksesta
    ehdon , joka koskee yhteislupaa . Suosittelisin vielä , että soppariin kirjoitettaisiin varmuuden vuoksi , että vuokrattu alue PITÄÄ liittää yhteislupa-alueeseen . Lisäksi yhteislupa-alueen koko tulisi olla kymmeniätuhansia hehtaareita nykyisen muutaman tuhannen
    sijaan . Pelkästään tällä keinolla mahdollisuudet toimia tehokkaasti riittävän laajalla alueella kasvavat . Tässä saatta olla myös keino sulauttaa sopivan tilaisuuden tullen verenvähyyttä poteva seura toimivampaan kokonaisuuteen . Jatkuvuus on näin turvattu .

    Korpituvan Taneli

    Mistähän tuo Suorittava nyt oikein puhuu.
    Yhteyttä pidetään
    Hirviä kaatuu kun vain olisi lupia. Paikallinet seurueet aloittivat pyhäinpäivänä, sunnuntaina puoleltapäivin oli nurin yli kaksikymmentä, eli jarruttaa pitää että mahtuu roikkumaan.
    Joka vuosi on alueella ammuttu omien lupien lisäksi myös yhteislupa-alueen muita lupia.

    Tämä kaikki ei vain riitä kun lupia ei ole tarpeeksi ja jossain ympäristössä ilmeisesti hiukan velttoillaan.
    Laskettu talvikanta oli viime talvena 2,7/1000ha

    Ainoa ratkaisu olisi kantatavoitteen pienentäminen juuri sinne yhteen per tuhat hehtaaria. Sillä saataisiin vähän laajemminkin tilanne hallintaan, ei pääsisi muodostumaan tihentymiä.

    Suorittava ei ilmeisesti ole kotoisin Suomesta, niin pihalla hän tuntuu olevan asioista.

    Terveisiä: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Oliko tuo lupien riittävyys Tanelin ,vai seurueiden kanta ?
    Pihalla todellakin olen ja metsässä useamman pitäjän alueella likimain 300 päivänä vuodessa . Mutamien talvehtimisalueiden tyhjenemistä olen seurannut viimeaikoina tiiviisti paikanpäältä työtehtävien ohella . Ennen satapäinen talvehtiva tokka on tänään laskettavissa yhden käden sormin .
    Hirvitiheys Tanelinkin masemissa on pudonnut huippuvuosista merkittävästi . 2,7 hirveä tuhannella pitäisi olla jo aivan siedettävissä oleva määrä . ..Paljonkos niitä hirviä nykyisellään kaatuikaan vuosittain , kun enimmillään kerroit 600:n hirven teurastustalkoista ?

    On syytä muistaa , että on jo alueita , joilla on jouduttu turvautumaan rauhoituksiin . Lienee luonnollista , että hirvikanta näillä alueilla kasvaa ja kasvuprosentit ovat kovia , kun lähdetään alhalta liikkeelle .

    Meillä on tällä hetkellä kaadettuna pari aikuista ja pari vasaa .
    Perjantain puolivälin palaverissa selviää , loppuuko homma siihen .
    Enimmillään kaadoimme 27 eläintä vuodessa . Ainakin täällä on saatu jotakin aikaan ja asutaan ihan keskellä Suomea : )

    Ammatti Raivooja

    No kuusentaimikko raivataan 2 kertaa eli eihän sitä pidetä raivattuna niin, että siellä ei mikään kasvaisi. 0-7 vuotta sinne kasvaa aikamoinen määrä rojua, sen jälkeen raivaus ja taas tulee vesoista uutta syömistä. Mutta jos et raivaa, koivu ja kasvaa jo niin isoksi, että hirvi ei pysty sitä enää hyödyntämään. Ei raivaus hävitä koivua, se vain pitää sen kuusen alapuolella ensimmäisen raivauskerran jälkeen. Miettipä nyt puun takaa, koivun pitää olla tarpeeksi pieni, että hirvi saa sen katkaistua ja tai lyhyt, että se saa lehdet parturoitua siitä. Eikö siis tämä millään käy kenenkään järkeen, että silloin koivua ei kannata kasvattaa mahdollisimman nopeasti pitkäksi ja paksuksi vaan käydä kerran lyhentämässä aloittaa taas pienen koivun kasvatus hirville?

    Visakallo

    Kuustahan siinä alueella on tarkoitus kasvattaa eikä koivuja.
    Parempihan se on, jos hirvi syö koivunvesaikkoa vähemmäksi kuusikosta, kuin menee silppuamaan kovikoa tai männiköä.

    Anton Chigurh

    Lukijoiden kuvissa on kaksi uutta kuvaa vähän varttuneemmista kuusikoista. Sopii kertoa, että mitä nuo hirvilaumat syövät, kun kuusettaminen etenee tätä vauhtia.
    Mitä syötävää noissa kuusikoissa on, muuta kuin kuorta?

    Ammatti Raivooja

    Minä tässä nyt pohdin, että olisiko hirvillä enemmän vai vähemmän syömistä jos vaikka kuusentaimikot olisi hyvin hoidettu vai huonosti hoidettu kun sinä sanoit, että hoitamattomuus vähentää hirvituhoja. Minusta taas koivun pitäminen pitäminen pienenä ja syöntikelpoisena kuusentaimikossa taas vähentää varsinaisille koivuntaimikoille aiheutuvia tuhoja. Sinä taas olet liputtanut kitkentäkoneen puolesta joka repii kaikki koivut pois niin, että siellä kasva enää mitään hirville. Ikävä kyllä hirvikanta ei ole menossa mihinkään yhä harvenevan ja pienen aktiivisten joukon höpötyksestä. Sen sijaan jos suurella joukolla olisi metsänkasvatusvelvollisuus, asialle voisi tulla enemmän äänenpainoa.

    suorittava porras

    Eikös Anton vanhana hirvimiehenä tunne jälkiä , jotka syntyvät uroshirven hangatessa sarviaan nuoriin kuitupuihin ? : )

    Visakallo

    Eipä ole ensimmäinen kerta kun Annatti raivooja katsoo asioita peilikuvana.
    Katsotaanpa vaikkapa jo vuoden päästä missä silloin mennään ja kuka höpötti ja mitä.

    Anton Chigurh

    Minä olen nähnyt tuollaisen syöntitapahtuman. Puskemisjäljet ovat ihan erilaisia. Viime päivinä olen omissa taimikoissa joutunut törmäämään kymmeniin liki kuitukokoisiin nurinpuskettuihin ja kallelleen saatettuihin kuusiin ja mäntyihin. Lisäksi runsaasti (satoja) jopa ympärisyötyjä runkoja. Ja se syönti alkoi jo elokuussa.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 236)