Keskustelut Metsänhoito Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

  • Tämä aihe sisältää 236 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 236)
  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

  • Timppa

    Kuten Anton sanoi, ajometsästys on passimiehen kannalta kivaa ja ajo päättyy, kun ajajat tulevat tielle. Hirvet tulevat rauhallisesti. Miksiköhän sitä ei harrasteta enempää. Ovatko hirvenmetsästäjät täysiä pöljiä?

    Meilläkin harrastettiin takavuosina ajometsästystä. Ajomiehiäkin saatiin helposti. Yksi porukan jäsen oli lukion opettaja, joka värväsi poikia. Houkuttimena oli porukan jäsenten tyttäriä. Ei se ajometsästyskään ihan sellaista ole kuin Anton antaa ymmärtää. Sen 100 ha:n ympärillä on hirvillä lukuisia paikkoja väistää metsästäjää ja joskus ne kääntyvät takaisin. Toki erittäin runsaan hirvikannan aikaan ajometsästys on kyllä joskus tehokkaampi , sillä mäki saattaa kerralla tyhjetä passilinjalle.

    Meilläkin on yksi kaveri, joka kulkee ajomiehenä jossain laitamilla. Joskus hänenkin ajostaan tulee hirvi. Itsekin pomona joskus ajatin pieniä kuvioita porukan jäsenillä ja saalistakin saatiin. Meillä siirryttiin aikanaan koirametsästykseen, kun ajomiehiä/-naisia ei ollut halukkaita ja saatiin kunnon koiria. Ajometsästystä on joskus ihan nostalgiasyistä harjoitettu, mutta ei tulos sen parempi ollut. Pari kunnon koiraa mäessä saa kyllä hirvet liikkeelle ja passimiehiä riittää useampiin paikkoihin.

    mehänpoika

    Tuollaiset Timpan ekstaasissa kirjoittamat tarinat omista kokemuksista hirvestykseen liittyen eivät juurikaan vie eteenpäin hirvikannan alentamiseen tähäävää mielipiteitten vaihtoa.

    Aivan samanlaisia elämyksiä voi saada metsäluonnosta vaikka hirvikanta olisi alle 10 000 yksilöä. Esim. diki-kamera voisi olla asetta kevyempi ja miellyttävämpi kantaa. Tällöin kohdetta ei tarvitse laukaisun jälkeen edes suolistaa tai nylkeä

    Tällaiseen tiheyteen metsästäminen on kokonaan niiden tahojen asia, mitkä hirvitilanteen ovat näin pahaksi jahdanneetkin. Ei nykytilanne ole mitenkään pakon sanelema juttu, vaan ihmisten toiminnan tulos. Onkohan lupia toimenpiteeseen edes kyselty?

    Timppa

    Totta on, että nykyisen hirvikanta on seurausta ihmisen toiminnasta. Kanta lähti nousuun Karjalan kannaksella, jossa tunnetuista syistä syntyi suuria aukkoja. Metsästystäkään ei harjoitettu, koska porukalla ei ollut aseita. Myöhemmin metsätalouden rakennemuutos toi hirville suotuisat olot Suomenkin puolella.

    En ole kuitenkaan huomannut, että metsästäjät tai muutkaan tahot olisivat osallistuneet varsinaiseen lisääntymistapahtumaan. Kyllä siitä hirvet ovat ihan itse pitäneet huolen.

    Nykyisen hirvenmetsästyksen ydin on innokkaat hirvikoiran kasvattajat. Jos heidän motivaationsa häviää ja uusia kasvattajia ei tule, niin sitten ollaan tosi ongelmissa hirvikannan kanssa, sanoi Anton mitä tahansa.

    Tietysti yksi vaihtoehto olisi kouluttaa maahanmuuttajista ajomiehiä. Aavikon pojilta liikkuminen Suomen luonnossa ei tosin taitaisi kyllä ihan helposti onnistua.

    jees h-valta

    Mitä olen noita koiratouhuja seurannut se vie motiivin muilta seuran hirvestäjiltä kaikkein tehokkaammin. Jostain syystä jotkut seurat eivät tätä tajua ja koiria onkin monasti yhtä paljon kuin jahtimiehiäkin. Tulos silti mitä sattuu ja useimmiten ei satu.

    Niko

    On se pikkuhiljaa uskottava että metsänkasvatus ei paniikkihäiriöisille ruikuttajille näytä sopivan. Ensin puut syö myyrät, myöhemmin hirvet ja tuulikin kaataa ja vetta sataa välillä liikaa ja joskus taas liian vähän. Ja kiva olisi tukia saada että muut kantaisi riskit. Ollaan niin yrittäjää että ihan livettää!

    Silti toisessa yhteydessä kerrotaan miten vaipat ja lustot, kastuu ja kasvaa, ja kuinka hehtaarilta tuhansia motteja irtoaa.

    Huh helletä, sano jänis pakkasella!

    Korpituvan Taneli

    Nikon kommentti osoittaa miten hän on riippuvainen ”isänkasvistaan” Antonista. Ilman Antonia ei nimimerkkiä Niko olisi olemassa, koska silloin hänellä ei olisi mistä kirjoittaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo

    Taneli kieltämättä kiteytti tämän asian todella hyvin!
    Minäkin olen silloin tällöin kaipaillut Nikolta jotain aivan omalähtöistä keskustelua, – jopa aloitusta.
    Ehkä jonakin päivänä toive vielä toteutuukin.

    Niko

    Heh…No täällähän on eliitti ollut virkeänä jo aamusta. Napit on napattu ja fiilis näyttää jämäkältä.

    Tanskulle voi tulla yllätyksenä ettei ihan kaikki myyrähörhöä pelkää niin että lämmin valuu hallitsemattomasti reittä pitkin ja ylähuuli hikoilee.

    Totta, että Niko ei ole katsonut tarpeelliseksi uusia avauksia pahemmin suoltaa. Onneksi puuntakunen pitänyt ”metsällisillä aiheillaan” huolta että niitä on riittänyt ihan omiksi tarpeiksi. On uusia otsikoita tamppooneista kahvinporoihin ja kaikkea siltä väliltä ja vähän ylikin. Ja tottahan se on että puuntuottajat ym. metsätoimijat mm. noihin arkipäivässään saattavat törmätä.

    Visakallo

    Napit tuli tosiaan aamulla otettua.
    Sen jälkeen oli käynti tällä palstalla ja loppupäivä menikin raivuulla. Viikonloppuna tuli hehtaari valmista.
    Riittäköön se tällaiselle kuusikymppiselle, kaksi kertaa kävelemään opetelleelle äijänkäppänäIle.
    Olosuhteet olivat parhaat mahdolliset, – ei kuuma eikä kylmä, kuivaa oli eikä elukan elukkaa kiusana.

    jees h-valta

    Eipä ne elukat enää kiusana mutta tänään vielä tukanrajasta kaksi hirvikärpästä puremisen tuloksena tunnettuna ettei sekään aika aivan ohi vieläkään. Mutta kuten puuntakunen toteaa on tosi paras mahdollinen raivauskeli. Ei edes polvet kastu kun minulle on tuo pikkutilhin kaas puskissa konttaus jäänyt päälle. Minä kun haluan nähdä rungot ensin ennen kuin plokkaan poistettavat. Koskee kuusikoita.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 236)