Keskustelut Metsänhoito Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

  • Tämä aihe sisältää 236 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 236)
  • Säädelty hirvenmetsästys on tuottamuksellista metsän hävitystä ja maanteillä hirvikolaririskin ylläpitäjä

    Hirvien aiheuttamien vahinkojen määrä metsissä ja maanteillä riippuu hirvien määrästä. Hirvien määrä puolestaan riippuu eniten metsästysseurojen anomien sekä riistakeskusten myöntämien pyyntilupien määrästä. Mm. Suomen pienellä susikannalla, hirvikolareilla tai vähäisillä salakaadoiilla on suhteellisen pieni merkitys hirvien määrään.

    Siis metsästysseurat sekä MMM:n ohjeistamat riistakeskukset hirvikannan säätelijöinä ovat hirvivahinkojen ja hirviturmien aiheuttajia, eivät suinkaan hirvet.

    Tuottamukselliset metsätaimikoiden hirvivahingot VMI10 mukaan olivat yli 1 000 000 hehtaaria, joista reilusti yli puolet oli alentanut taimikon laatua. Lisäksi vuotuisten maanteiden hirvikolarien ja niissä loukkaantuneiden määrä on lisääntynyt jälleen useita vuosia peräjälkeen.

    Nyt viimestään valtiontalouden ”kestävyysvajeen” pakottamana olisi korkea aika vapauttaa metsästysseurat ja riistakeskukset jäsenten omaa tuntoa kovasti rasittavasta hirvivahinkojen ja hirviturmien tuottamuksellisuudesta.

  • suorittava porras

    Katsella voi kuka tahaansa . Ampujiksi ei ole kaikista .

    Anton Chigurh

    Minä olen ampunut aukossa lähimmillään hirven alle metrin päästä kiväärin piipun suusta. Koiran edessä hiljaa tulivat. Välillä pysähtelivät ja kuulostelivat. Mutta niin vaan menivät alle kahden metrin päästä.

    Että sellaiset aistit ja metsästyksen vaikeus. Olin jahdissa mukana ensimmäisen kerran 1959.

    Timppa

    En kyllä ymmärrä, että tuo ruhon hinta johonkin problematiikkaan vaikuttaisi. Se tietysti on selvää, että aika harva viitsisi uhrata kaikkia syksyn viikonloppuja poissa perheen parista, jos ei olisi saaliina muuta kuin raitista ilmaa.

    Kaatomaksu on vain hyvin pieni osa hirvestyksen kustannuksista, joten ei nykyisillä hirvikannoilla kukaan nettoa, jos vertailukohteena pidetään markettien lihatiskin hintoja. Toisaalta aikaa kuluu hommassa niin paljon, ettei tuolla markkinahinnallakaan yleensä haluta myydä.

    Kyllä hirvenmetsästyksessä mukanaoloon vaikuttavat monet asiat. Tietysti yhtenä tärkeänä tietoisuus siitä, että hommaa pitää harjoittaa, jotta kanta pysyy kurissa.

    Antonille sanoisin, että hirvi käyttäytyy tosiaan joskus täysin oudosti, kun ei saa metsästäjästä vainua. Olin kerran porukan pomona. Puhuin välillä radioon, välillä kännykkään, kun hirvi käveli eteen ammuttavaksi. Mutta normaalimpi tapaus on, että hirvi saa vainun passimiehestä 50-60 metrin päästä ja kääntyy pois tai kuulee pienen rasahduksen ja ottaa ritolat.

    Meillä päin hirven saamisessa tien varteen tarvitaan joko miesvoimaa tai motoa, joka avaa itselleen uran. Mönkijä on kivikossa täysin avuton.

    H-vallan kriitikko

    #Minä olen ampunut aukossa lähimmillään hirven alle metrin päästä kiväärin piipun suusta. Koiran edessä hiljaa tulivat. Välillä pysähtelivätja kuulostelivat. Mutta niin vaan menivät alle kahden metrin päästä.#
    Lähettäjä: Anton Chigurh

    Noh nih !!!!
    Vai on Antonkin hyödyntänyt ”sekunda susia” valtakunnan pahimman metsän tuhoajan hävittämisessä !

    jees h-valta

    Tuonne vielä aiemmin suorittavan kommenttiin että katsella ja ampua on eri juttuja. Voin vakuuttaa että jopa huomattavan alaikäisestä on tullut ammuttua ja ihan elukoitakin ja ihan silloisella nuoruuden innolla. Jos joku vaati taitoa mielestäni oli metsämaastossa lentoon lähtevän teeren tai metson tai pyyn tai yleensä linnun lähtö maasta tai matalalta puusta. Se ei vaatinut taitoa kun pudotin kyyhkyseltä pään noin kahden-kolmen metrin korkeudelta puusta haulikolla. Satuin vaan puun alla pellon reunassa vilkaisemaan ylöspäin ja totesin että kyyhkynenhän siinä lepuuttelee. Mietin että eihän sitä näin läheltä voi haulikolla ampua. Mutta kun matka oli lyhyt tähtäsin päähän ja suoraan lähes syliin se tipahti. Meinaan se lihaisa ”nysky” ilman päätä. Kissoja tuli kotikoiramme kaas jahdattua useampi ja pienoiskiväärillä sekä haulikolla. Yhtään ei koskaan jätetty haavakoksi vaan aina homma hoidettiin loppuun asti. Armeijassa tuo nuormiehen ampumaharjoittelu ilmeni rynkyllä kolmensadan metrin valiotuloksen muodossa. Myös etäisyysmittaajaksi kelpuutettiin erikoiskoulutukseen. Jossain kohtaa elämää ottaa joskus järjen kätöseen ja käsittää kuinka per…een typerää touhua se oli. Mutta silti voin vielä aktivoitua jos tarve vaatii.

    Timppa

    On se paikallisen hirviporukan kannalta harmi, ettei Jesse ole mukana talkoissa. Hirvet odottelisivat aukoissa ampujaansa. Kaverit kävisivät vaan Jessen ampumat ruhot keräilemässä. Luulisi, että Jesseltä ainakin päivä syksyssä metsästykseen riittäisi. Eduksi olisi haavankasvatuksellekin, koska kaikki hirvet kaatuisivat jo aloituspäivänä.

    MJO

    Ei ole väliä kaataako jesse hirvet ensimmäisenä jahtipäivänä vai joku muu ennen viimeistä jahti päivää. Ongelma on, ettei hirviä kaadeta tarpeeksi.

    Tuskin jessen alueella jää lupia käyttämättä. Vaikkei hän osallistu niiden ampumiseen.

    Timppa

    On tosi hupasaa lukea esim MJO:n mielipiteitä. Jos todella olisit huolissasi hirvikannasta, niin hankipa itsellesi ase ja metsästyskortti. Osta hirvikoiran pentu. Kouluta sitä pari vuotta monen monta kertaa tuolla luonnossa. Hoida sitä joka päivä ympäri vuoden. Jos sattuisi susi syömään, aloita alusta.

    Esimerkiksi meidän porukkaan otettaisiin sinut hyvine koirinesi heti jäseneksi, jos muuten olisit tolkun kaveri. Hirvenmetsästys ei toden totta ole sellaista, kun ulkopuoliset luulevat. Näitä vaikeiden asioiden ulkoistajia Suomessa kyllä löytyy. Tekijöitä vähemmän.

    arto

    Itseäni ei kiinnosta hirvestys. Tuli 6v metsästettyä. se liha on helkutin kallista, jos laskee kaikki menot. Lihaa tuli sitten valtavasti pakastin täyteen meni sitten siitäkin maku siksi lopetin . Muuta metsästystä harrastan ihan omaan tahtiin paljon. Hirvestys kurinalaista metsästystä olin viikot metsässä töissä, viikonloput hirvestämässä jäi perhe elämä vähälle, ei minun laji jos taas sitten kun on aikaa ja työhistoria takana. Oma mielipide on hirvi kuuluu suomen luontoon tarvitsee ravintoa elääkseen samoin kuin me ihmiset.

    Anton Chigurh

    Timppa: ”…Hirvenmetsästys ei toden totta ole sellaista kun, kun ulkopuoliset luulevat…”

    Juuri noin!

    Meillä oli ja on jatkuvasti hirviseurueessa jäseniä about 20. Vielä muutama vuosi sitten porukka jakautui kymmeneen (10) ampujaan ja kymmeneen 10 ajohenkilöön. Lisäksi mukana oli koira (kytkettynä) haavakoiden varalta.
    Metsästysalue oli jaettu pariinkymmeneen noin sadan hehtaarin mahdollisimman neliömäiseen lohkoon. Joiden neliöiden sivuilla (yleensä teitä) oli sopivin välein ampumatorneja (korkeus luokkaa 3-4 metriä). Ajot kestivät tunnin verran. Hirvet tulivat ampumaketjuun hiljalleen, ajohenkilöstöä kuunnellen. Parhaat vedot tuottivat seitsemän (7) hirveä (enempää ei voinut ampua, koska nylkimön kapasiteetti ei sallinut).

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 236)